Varhainen tuki kantaa pitkälle – Maahanmuuttajalasten mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön ehkäisy
Lapsuudessa rakennetaan pohjaa sekä mielenterveydelle että päihteettömyydelle. Erityisesti maahanmuuttajalasten kohdalla perheen, koulun, ympäristön ja varhaisen tuen merkitys korostuu päihteiden käytön ehkäisyssä ja mielenterveyden tukemisessa.
Maahanmuuttajalapset ovat monin tavoin haavoittuvassa asemassa muun muassa koettujen traumojen ja kulttuurierojen vuoksi. Perheen sisäiset haasteet, kuten vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmat, kasvatuksen epäjohdonmukaisuus ja puutteellinen vuorovaikutus, voivat luoda lapselle epävakaan kasvuympäristön. Tällainen ympäristö lisää riskiä sekä päihdekokeiluille että mielenterveysoireilulle. Päihteiden käyttö ja mielenterveys kietoutuvat toisiinsa jo lapsuudessa: hoitamattomat käytöshäiriöt voivat altistaa varhaisille päihdekokeiluille, ja toisaalta päihteiden kokeilu tai säännöllinen käyttö voi myöhemmin lisätä mielenterveyshäiriöiden riskiä.
Päihteiden käytön ehkäisy alkaa jo lapsuudessa
Lasten päihteiden käytön ehkäisyn keskeiset keinot ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa suojatekijöitä luodaan ja vahvistetaan, sitä pienempi riski päihdekäytölle on myöhemmin. Siksi perheellä, koululla ja yhteisöllä on keskeinen rooli tässä työssä. Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat lakisääteisestä ehkäisevästä päihdetyöstä, jonka tavoitteena on edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää päihteiden käyttöä sekä niiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Tätä toimintaa toteuttaa monet toimijat yhteistyönä tai erikseen, kuten koulut, järjestöt ja poliisi.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Niko-toiminta, on nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä, vähentää ja lopettaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä nuorten keskuudessa. Kohderyhmänä toimivat 12–29-vuotiaat ja heidän kanssaan toimivat aikuiset. Toimintaa on pääosin Varsinais-Suomessa sekä Forssan seudun lähikunnissa ja se tapahtuu nuorten omissa ympäristöissä, kuten nuorisotiloissa ja kouluissa. Niko-toiminta järjestää esimerkiksi erilaisia tilaisuuksia ja pelitunteja terveyspeleillä. Toiminta on maksutonta, joka luo matalan kynnyksen pyytää toimintaa esimerkiksi esiintymään.
Lapsen omat voimavarat vaikuttavat merkittävästi päihteiden käyttöön liittyviin riskeihin. Hyvä itsetunto sekä toimivat tunne- ja vuorovaikutustaidot suojaavat päihdekokeiluilta, kuin myös myönteinen suhtautuminen omaan terveyteen ja kielteiset asenteet päihteitä kohtaan. Sen sijaan impulsiivisuus, heikko itsehillintä ja tunnesäätelyn haasteet lisäävät riskiä päihdekokeiluille ja -käytölle. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa tarjoamalla lapselle terveyskasvatusta, emotionaalista tukea ja turvallisia aikuisia arjessa, joita erityisesti perhe ja koulu tarjoavat.
Vanhemmat arjen turvana
Turvallinen kiintymyssuhde, vanhempien läsnäolo ja heidän voimavarat vastata lapsen perustarpeisiin ja tukea lasta vaikeina aikoina luovat pohjan lapsen hyvinvoinnille. Tämä korostuu erityisesti maahanmuuttajalasten kohdalla, joissa perhe toimii tärkeänä turvan ja jatkuvuuden lähteenä.
Tutkimusten mukaan vanhempien kasvatuskäytännöillä on selkeä yhteys lapsen päihteiden käyttöön. Vanhempien kasvatusmalli ja rooli toimivat joko altistavina tai suojaavina tekijöinä lapsen päihteiden kokeilulle ja käytölle. Lämmin, johdonmukainen ja ohjaava vanhemmuus, selkeiden rajojen asettaminen ja tuen tarjoaminen lapselle näyttää ehkäisevän päihdekokeiluja lapsuudessa. Erityisesti äidin tietoisuus lapsen olinpaikasta ja ystävistä on osoittautunut vahvaksi suojaavaksi tekijäksi, mikä liittyy usein tiiviimpään arjen vuorovaikutukseen ja luottamukselliseen keskusteluyhteyteen. Lisäksi harrastuksilla ja kaveripiireillä voi olla joko päihteidenkäyttöä suojaava vaikutus tai lisäävä vaikutus riippuen ympäristön asenteista. Esimerkiksi jääkiekkokulttuuriin liittyy usein nuuskan tai nikotiinipussien käyttöä, mutta itse harrastaminen toimii samalla suojaavana tekijänä huumekokeiluja vastaan.
Koulu ja ammattilaiset lapsen tukena
Koulu tarjoaa osaltaan mielenterveyttä edistäviä keinoja sekä taitoja maahanmuuttajalapselle. Terveystiedon opetuksessa painotetaan mielenterveysosaamista ja arjen taitoja, kuten tunnesäätelyä, vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua. Tämä tarkoittaa, että lapselle opetetaan näitä taitoja, joita harjoitellaan koulun arjessa ja oppitunneilla. Myös koulun henkilökunnan vuorovaikutus-, tunne- ja mielenterveysosaaminen, hyvät vuorovaikutustaidot sekä sensitiivinen kohtaaminen tukevat lapsen hyvinvointia ja mahdollistavat haasteiden varhaisen tunnistamisen.
Kouluterveydenhoitajalla on myös tärkeä rooli ammattilaisena edistäessään maahanmuuttajalapsen mielenterveyttä ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Luottamuksellinen suhde mahdollistaa huolien varhaisen esiin tuomisen. Laki määrää, että kouluterveydenhuollossa on tarjottava terveyttä edistävää terveysneuvontaa, kuten elintapaohjausta. Kouluterveydenhoitaja seuraa koululaisen kasvua, kehitystä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia vuosittaisissa terveystarkastuksissa ja tarvittaessa ohjaa lapsen jatkotuen piiriin. Koulun henkilökunnan ja kouluterveydenhoitajan tiivis yhteistyö mahdollistaa varhaisen puuttumisen lapsen hyvinvointiin ja koulumenestykseen vaikuttaviin tekijöihin, kuten poissaoloihin.
Turvallinen arki kantaa pitkälle
Maahanmuuttajalasten mielenterveyden tukeminen ja päihteiden käytön ehkäisy tapahtuvat ennen kaikkea arjessa eli kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Turvalliset ihmissuhteet, selkeät rajat ja lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen muodostavat pohjan, joka kantaa pitkälle. Ehkäisevä työ edellyttää varhaista tunnistamista sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, jossa lapsen ja perheen hyvinvointi ovat keskiössä. Panostamalla ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen voidaan vahvistaa lasten ja nuorten edellytyksiä kasvaa ja voida hyvin muuttuvassa yhteiskunnassa. Kyse ei ole yksittäisistä keinoista, vaan siitä, millaisen perustan yhteiskuntamme rakentaa lapsille.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Kainulainen Helmi, Veisi Lawen (2025): Maahanmuuttajalasten mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön ehkäisy. Artikkeli on myös Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet
Aalto-Setälä T., Huikko E., Appleqvist-Schimdlechner K., Haravuori H. & Marttunen M. 2023. Kouluikäisen mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-131-3
Aly S., Omran A., Gaulier J-M. & Allorge D. 2020. Substance abuse among children. Archived de pédiatrie. https://doi.org/10.1016/j.arcped.2020.09.006
Berge J., Sundell K., Öjehagen A. & Håkansson A. 2016. Role of parenting styles in adolescent substance use: results from a Swedish longitufinal cohort study. BMJ Open. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4735309/pdf/bmjopen-2015-008979.pdf
Järvinen K. 2020. Kouluterveydenhoitaja lasten ja nuorten mielenterveyden edistäjänä. Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/2d2e74be-8d34-4e58-ad65-1540a798542c/content
Kosola S., Niemelä E. & Niemelä S. 2018. Päihdekokeilut – normaalia nuoruutta vai alkava häiriö? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Duodecim Terveysportti. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/duo14288/search/p%C3%83%C2%A4ihdekokeilut
Lindfors P., Minkkinen J., Katainen A H., Rimpelä A. 2019. Do maternal knowledge and paternal knowledge of children’s whereabouts buffer differently against alcohol use? A longitudinal study among Finnish boys and girls. Drug and Alcohol Dependence, vol. 194, pp. 351-357. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2018.10.025
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Hymyä huuleen! Niko-toiminta. https://www.hymyahuuleen.fi/niko
Markkula J., Karlsson N., Ollila H. & Strand T. 2022. Ehkäisevä päihdetyö–opas kunnille ja hyvinvointialueille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 5/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144684/URN_ISBN_978-952-343-825-5.pdf
Nawi A., Ismail R., Ibrahim F., Hassan M., Manaf M., Amit N., Ibrahim N. & Shafurid N. 2021. Risk and protevtive factors of drug abuse among adolescents: a systematic review. BMC Public Health. 21:2088. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8590764/pdf/12889_2021_Article_11906.pdf
Pesonen A., Larivaara M. & Hannukkala M. 2022. Katsaus: Hyvän mielen koulu – Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveystaidot varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Focus Localis. https://journal.fi/focuslocalis/article/download/117114/72647
Putkuri T. 2024. Kouluterveydenhoitaja mielenterveystuen tarjoajana. Sosiaalilääketieteellinen Aikakausilehti 62(3), s. 643-648. https://doi.org/10.23990/sa.155414
Rouhelo A., Salakari M. & Viitanen M. 2021. TAIMI ohjaa nuorten valintoja – pelillisyys terveyden edistämisen keinona. Talk by Students. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231113145785
Kuva: Pixabay