Euroopan Unionin alueella 70 %:a kaikesta mereen päätyvästä roskista koostuvat kertakäyttömuovituotteista. Muoviroskaongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä muutoksia muovin tuottamiseen, käyttöön, sekä kierrätykseen. Samanaikaisesti muovin kanssa ihmisten ja ympäristön terveyttä uhkaavat haitalliset kemikaalit. Vuonna 2024 EU:ssa käytettiin yli 150 miljoonaa tonnia terveydelle haitalliseksi luokiteltuja kemikaaleja.

Itämeren tilan arviointien perusteella haitalliset aineet ovat nykyisin rehevöitymistä suurempi ympäristöuhka. Haitalliset kemikaalit ja muovi kytkeytyvät myös yhteen, sillä muovituotteissa käytetään paljon erilaisia haitallisia lisäaineita.

Kunnilla on iso rooli sekä haitallisten aineiden että muovien vähentämisessä. Suurena julkisena kuluttajana kunnilla on mahdollisuus strategioillaan ja hankintapäätöksillään vaikuttaa markkinoita kestävämpään suuntaan. Kaupunki voi muuttaa omia toimintojaan ja menetelmiään, mutta on tärkeää saada ne toimimaan myös asukkaiden jokapäiväisessä arjessa.

Kuinka torjua ikuisuuskemikaaleja?

Yksi eniten haitallisuutensa vuoksi huolta aiheuttavista kemikaaliryhmistä ovat PFAS-yhdisteet. PFAS-yhdisteet, eli per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet, ovat ihmisen valmistamia fluorattuja hiilivetyjä, joita käytetään laajasti sekä teollisuuskemikaaleina että kuluttajatuotteissa esimerkiksi lisäämään veden-, rasvan ja lian hylkivyyttä. PFAS-yhdisteitä voi löytyä esimerkiksi tarttumattomista keittiöväleistä, elektroniikasta ja vettähylkivistä vaatteista.

Haitallisten kemikaalien, kuten PFAS-yhdisteiden, poistaminen ympäristöstä niiden sinne päästyä on kallista ja teknisesti vaikeaa, usein jopa mahdotonta. Tehokkain keino vähentää altistusta ja päästöjä on vähentää tuotteita, jotka sisältävät haitallisia aineita. PFAS-yhdisteet aiheuttavat terveysriskejä, kuten sydän- ja verisuonitautien riskin kohoamista, ja vahvojen kemiallisten sidoksien vuoksi ne hajoavat äärimmäisen hitaasti ja kertyvät eliöstöön.

Toimenpiteitä saastumisen ehkäisyyn kannattaa kohdistaa paikkoihin, joissa päästöt ovat suurimpia. Kunnan kannattaa lähteä kartoittamaan päästöjä selvittämällä, suoritetaanko sen alueella tietty PFAS-riskiaktiviteetteja. Näihin lukeutuu lentokentät, paloharjoitusalueet ja puolustusvoimien harjoitusalueet, sekä jätevedenpuhdistamot.

EMPEREST-projektissa kehitettiin riskiarviointityökalu, jonka avulla voidaan tunnistaa ja kartoittaa PFAS-kemikaalien päästölähteitä. Työkalun avulla voidaan arvioida, missä kunnan alueella ovat isoimmat riskit PFAS-yhdisteiden aiheuttamalle saastumiselle. Näin myös ehkäisevät toimenpiteet voidaan kohdistaa sinne, missä niiden vaikutus on suurin.

Yhteiskunta muovin varassa

Muovi ja sen käyttö on kietoutunut yhteiskuntaamme jokapäiväiseksi tavaksi. Matkatessaan läpi elämän kuluttajalla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää muovituotteita. Itämeren alueella toimivaan BALTIPLAST-kehittämishankkeeseen osallistuneet korostivat yhteistyön tärkeyttä ja sen lisäämisen tarvetta. Itämeren ympäröivät maat kokevat samankaltaisia haasteita, joten kansainvälinen kommunikaatio ratkaisuihin pyrkimisessä on keskeistä. Yhteistyö on kuitenkin hyvä aloittaa myös pienemmin askelin ja ruohonjuuritasolta.

Turussa pidetyssä BALTIPLAST loppukonferenssissa käytiin läpi esimerkkejä ja kokemuksia muovin vähentämisestä Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Västerås alueensa isona kaupunkina ja kiertotalouden edelläkävijänä koki tärkeänä tukea ja jakaa strategioita eri yritysten ja pienempien kuntien kanssa, sekä levittää tietoa oman kaupunkinsa sisällä. Tallinnan kaupungin edustaja painottaa, ettei kuntien tarvitse jäädä yksin ja muilta kaupungeilta on hyvä lainata suuntaa näyttäviä ratkaisuja, joita voi soveltaa. Hän muistutti myös, ettei kannata unohtaa ”pikavoittoja” eli helposti saavutettavia tavoitteita. Kestävyystavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja pienet asiat voivat suurien kiikareiden kanssa unohtua. Valmieran kaupungin edustaja toteaa, etteivät strategiat ja ohjeet eivät merkitse mitään, jos niitä ei ole kommunikoitu eteenpäin oikeille tahoille. Vaikka kaupunkikohtaiset haasteet ovat yksilöllisiä, laajempi ongelma muovin suhteen on yhteinen.

Kuntien ei tarvitse odottaa lainsäädäntöä ja EU:n päätöksiä

Muovi ja jäte ajatellaan usein abstraktina, roska sitä vastoin on näkyvää. Myös kommunikointi roskaamisen ja siisteyden ylläpidon kustannuksista jää vähäiseksi kuntien asukkaille ja muille sidosryhmille. Haasteeksi nostettiin esille se, että ympäristöasiantuntijat elävät kuplassa, jossa viestintä ulkopuolelle voi tuntua itsestäänselvyydeltä. Pilottien konkreettisten toimien tulisi muovautua tavallisen ihmisen elämään niin, että perustieto ja opit on joka ikäluokalle valmiina.

Västerås, Tallinna ja Valmiera ovat luoneet kuntiinsa uudet ohjeet tapahtumien järjestämiseen keskittyen muovin vähentämiseen. Kunnilla on mahdollisuus vähentää muovijätettä suuresti julkisissa tapahtumissa tarjoamalla uudelleenkäytettäviä ruoka-astioita ja lisäämässä tietoisuutta asukkaiden keskuudessa. Vähentämällä muovituotteiden käyttöä voidaan vähentää myös niiden aiheuttamaan kemikaalikuormaa.

Tärkeintä muovin vähentämisessä on kommunikointi, sekä uusien innovaatioiden osalta, että itsestäänselvien perusasioiden muistuttamisessa. Esimerkiksi Helsingissä asukkaat aktivoidaan ajattelemaan kuluttajakäyttäytymistään järjestämällä vapaaehtoisia siivoustapahtumia kaupungissa.

Askeleet eteenpäin

Itämeren alueen kaupungit olivat yksimielisiä konferenssissa siitä, että muovijätteen vähentäminen on moniulotteinen ongelma, joka vaatii aktiivista tutkimusta ja yhteistyötä. Muovin hyödylliset ominaisuudet ovat tällä hetkellä välttämättömiä yhteiskunnassamme, ja muovit ovat läsnä jokapäiväisessä arjessa. Muovin vähentäminen alkaa yksinkertaisilla ratkaisuilla ja aloittamalla sieltä, missä vaihtoehtoiset tuotteet ovat helposti saatavilla. Kaupungit ja kunnat voivat oppia toisiltaan parhaaksi todettuja menetelmiä. Ilmasto- ja kestävyystavoitteet ovat suuria ja kunnianhimoisia, jotka tiiviillä yhteistyöllä voi pilkkoa pienemmiksi, saavutettavimmiksi tavoitteiksi.

Turvallisempaa huomista -tapahtumassa Turun ja Helsingin kaupunkien toimijat totesivat myös haitallisten aineiden osalta, että on helpompaa estää haitallisten aineiden päätymistä ympäristöön vähentämällä niitä sisältävien tuotteiden osalta. Yhteistyöllä ja oppimisen kautta osaamisen lisääminen auttaa kuntia kehittämään toimivia ratkaisuja.

Muoviroskat ja haitalliset aineet ovat viheliäisiä ongelmia (engl. wicked problems) kuten useat muutkin ympäristöongelmat, joihin liittyy paljon erilaisia muuttujia ja näkökulmia. Nykyaikaisen yhteiskunnan moniin toimintoihin käytetään muovia ja haitallisia aineita. Viheliäisten ongelmien monimutkaisuus ja muuttuvuus vaikeuttavat ratkaisumallien luomista, sillä ongelmien selvittämiseksi tarvitaan moniulotteisia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Ongelman ymmärtäminen, konkreettiset esimerkit, vuorovaikutus ja yhteistyö ovat keinoja muovien ja haitallisten aineiden aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

Lähteet

BALTIPLAST-projekti (2023-2025). Projekti on Interreg Baltic Sea Region (BSR)-ohjelman osarahoittama. https://interreg-baltic.eu/project/baltiplast/

BALTIPLAST final conference järjestettiin Turussa 10.-11.12.2025. https://interreg-baltic.eu/event/final-conference-from-waste-to-wisdom-baltic-quest-for-plastic-reduction/

EMPEREST-projekti (2023–2025). Projekti on Interreg Baltic Sea Region (BSR)-ohjelman osarahoittama. https://interreg-baltic.eu/project/emperest/

Turvallisempaa huomista – muovin ja haitallisten kemikaalien vähentämistoimet kunnissa -sidosryhmätapahtuma järjestettiin Turussa 9.12.2025. Turvallisempaa huomista – Muovin ja haitallisten kemikaalien vähentämistoimet kunnissa – Turku AMK