• elintapaohjaus
• fysioterapia
• ikääntyneet
• kaatumisen ehkäisy

Ikääntyessä kaatumisriski nousee. Kaatumisia on mahdollista ennaltaehkäistä. Terveellisiä elintapoja suosimalla voidaan maksimoida hyödyt eli edistää hyvinvointia ja vähentää kaatumisriskiä. 

Ihmisten elinikä pidentyy, ja väestö vanhenee (Sitra 2023). Suomessa asui 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä vuoden 2023 lopussa. Vuoteen 2070 mennessä Suomessa on arvioitu olevan noin kaksi miljoonaa ikääntynyttä. (Tilastokeskus 2024.) Syntyvyyden lasku ja ikääntyvien määrän kasvu haastaa huoltosuhdetta (Sitra 2023). 

Väestön ikääntyessä monet pitkäaikaiset sairaudet yleistyvät (Lallukka 2022). Fyysisen toimintakyvyn ongelmat lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä, kun väestö ikääntyy (Stenholm ym. 2023). Väestön ikääntyminen voi lisätä myös ikääntyneiden palvelutarpeen kasvua. Toimintakyvyn voidaan arvioida olevan ikää määrittävämpi tekijä. (Sitra 2023.) Alentunut toimintakyky nostaa kaatumisriskiä, ja itsenäinen kotona asuminen saattaa olla vaarassa. Heikentynyt toimintakyky nostaa laitoshoitoon siirtymisen riskiä. (Sisäministeriö 2018, 13.) Iäkkäiden asumisen palveluista ympärivuorokautinen palveluasuminen on kalleinta (Koramo ym. 2023, 93).

Ikääntyessä kaatumisriski nousee, mikä voi vaikuttaa iäkkään elämänlaatuun negatiivisesti (Vieira ym. 2016). Kaatuminen voi johtaa vakaviin terveysongelmiin ikääntyneillä ja edistää merkittävästi sairastavuutta, kuolemaa, liikkumattomuutta, sairaalahoitoa ja varhaista pitkäaikaishoidon aloittamista (Jeon ym. 2014). Kaatumisten aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen lisäksi ne aiheuttavat merkittävän taloudellisen kuorman terveydenhuollolle (Vieira ym. 2016). On arvioitu, että liukastumis- ja kaatumistapaturmien vuosittaiset kustannukset ovat 2,35 miljardia euroa Suomessa (Malin ym. 2022, 39). 

Ikääntyneiden kaatumisriskiä nostavat Xu ym. 2022 mukaan:

• korkea ikä
• aliravitsemus
• tupakointi
• alkoholin käyttö
• heikkous 
• alempi koulutustaso
• monilääkkeisyys
• asuminen yksin tai kaupunkialueella
• aiemmat kaatumiset
• masennus
• kipu
• eri sairaudet, kuten Parkinsonin tauti

Elintapaohjaus toimintakyvyn edistämisen keskiössä

Elintapatekijöillä voi olla välillisesti ja suoraan vaikutusta kaatumisriskiin, minkä vuoksi niihin on kiinnitettävä huomiota (Xu ym. 2022). Elintavoilla on mahdollista vaikuttaa eri sairauksien esiintyvyyteen, terveydentilaan ja toimintakykyyn (Patja 2022, 87). Voidaan edistää asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ja säästää mahdollisesti myös rahaa, jos kaatumisten määrää saadaan vähennettyä. Fysioterapeuttien pyrkimyksenä on ylläpitää ja edistää asiakkaiden toimintakykyä ja terveyttä (Suomen fysioterapeutit n.d). Fysioterapeuteillä onkin tärkeä rooli kaatumisen ehkäisyssä osana moniammatillista tiimiä (Piirtola ym. 2024, 21). 

Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä Helsingin kaupungin kotikuntoutusfysioterapeuteille kohdennettu vaikuttavaa kaatumisen ehkäisyä tukeva elintapaohjausopas, jota voi käyttää muistin tukena kotikäynneillä, koska työnkuvan laajuuden vuoksi kotikuntoutuksen fysioterapeuteilla on käynneillä paljon muistettavaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymykseen ”Miten kaatumisia voidaan ehkäistä elintavoilla?” vastattiin soveltuvin osin toteutetun kartoittavan kirjallisuuskatsauksen kautta. Hypoteesi ravitsemuksen, liikunnan, unen, alkoholin ja tupakoinnin teemojen sisällyttämisestä elintapaohjausoppaaseen osoittautui oikeaksi: niillä on vaikutusta kaatumisten ehkäisyyn. 

Vertailukehittämisen kautta hyvinvointialueiden kaatumisen ehkäisyn oppaiden lukemisen myötä saatiin vahvistusta hypoteesille, koska myös kyseisissä oppaissa ravitsemus, liikunta, uni, alkoholi ja tupakka olivat teemoina läsnä. Oppaissa kerrottiin myös muista kaatumisen ehkäisyn teemoista, kuten kotiympäristön turvallisuudesta, mitkä eivät ole vähäpätöisempiä kuin elintavat. Elintavoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa terveydentilaan ja toimintakykyyn (Patja 2022, 87). Elintapoihin panostaminen maksimoi hyödyt asiakkaalle.

Kaatumisen ehkäisyn elintapaohjausoppaalla asiat puheeksi?

Vertailukehittämisen kautta etsittiin myös vastauksia ”Millainen on hyvä elintapaohjausopas työkaluksi kaatumisen ehkäisyyn fysioterapeuteille?” -kysymykseen, minkä pohjalta oppaasta pyrittiin tekemään nopeasti luettavissa oleva, selkeä ja kuvia ja luetelmapalloja hyödyntävä opas. Helsingin kaupungin kotikuntoutuksen fysioterapeutteja vastasi SWOT-analyysiin pohjautuviin alku- ja loppukyselyihin oppaan jo toimivista ja kehitettävistä osa-alueista.

Opinnäytetyön kyselytutkimusten tulosten perusteella hyvä elintapaohjauksen opas kaatumisen ehkäisyyn fysioterapeuteille:

• helpottaa asioiden puheeksiottoa ja motivointia 
• on nopeasti luettavissa 
• selkeä
• sisältää tärkeimpien asioiden nostoja
• on tutkittuun tietoon perustuva

Opinnäytetyön kyselytutkimusten tulosten pohjalta elintapaohjausopasta voidaan hyödyntää kaatumisen ehkäisyssä muistamisen tukena, ja se voi helpottaa asioiden puheeksiottoa ja laajentaa elintapaohjauksen osa-alueiden monipuolisuutta, mutta pienen vastaajajoukon vuoksi tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti.

Kuva: Pixabay

Lähteet:

Jeon, M.I.; Jeong, HC.; Petrofsky, J.; Lee, H. & Yim, JE. 2014. Effects of a randomized controlled recurrent fall prevention program on risk factors for falls in frail elderly living at home in rural communities. Viitattu 12.11.2024. DOI: 10.12659/MSM.890611

Koramo, M.; Välikangas K.; Pitkänen S.; Parviainen J.; Miettinen H. & Haukkapää-Haara P. 2023. Kuntien ja hyvinvointialueiden toiminta ikääntyneiden asumisessa ja asumispalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:36. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Viitattu 19.1.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164908/VNTEAS_2023_36.pdf

Lallukka, T. 2022. Kansanterveyden nykyiset ja tulevat haasteet: Mitä ratkaisuja ja toimenpiteitä tulisi tehdä ja miksi? Teoksessa Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Helsinki: Paino Grano, 19–179. Viitattu 9.1.2025. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/TUVJ-6-22.pdf

Malin, F.; Mesimäki, J. & Penttinen, M. 2022. Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2022:2. Liikenne- ja viestintäministeriö. Helsinki. Viitattu 21.4.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163848/LVM_2022_2.pdf

Patja, K. 2022. Elintavat ja terveys. Terveyttä määrittäviä tekijöitä. Teoksessa Patja, K.; Absetz, P. & Rautava, P. (toim.) Terveyden edistäminen. 2022. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 86–91.

Piirtola, M.; Pitkänen, T.; Äijö, M.; Hartikainen, S.; Ylitörmänen, T. & Koivula R. 2024. Kaatumisen ehkäisyn maailmansuositukset – Iäkkäiden henkilöiden tueksi. Fysioterapia 2024: 1:18–24. Viitattu 10.5.2025. https://turkuamk-emagz-fi.ezproxy.turkuamk.fi/reader/issue/10512/371340/20 

Sisäministeriö. 2018. Turvallinen elämä ikääntyneille – toimintaohjelman päivitys. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 6/2018. Helsinki. Viitattu 15.1.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160520/6%202018%20SM%20Turvallinen%20elama%20ikaantyneille.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sitra. 2023. Dufva, M. & Rekola, S. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Viitattu 3.1.2025. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

Suomen Fysioterapeutit. n.d. Mitä on fysioterapia? Fysioterapia. Viitattu 8.1.2025. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapia-ammattina/mita-on-fysioterapia

Stenholm, S.; Sääksjärvi, K.; Elonheimo, H.; Rantakokko, M.; Valkeinen, H.; Koskinen, S. & Sainio, P. 2023. Fyysinen toimintakyky. Terve Suomi. Viitattu 21.4.2025. https://repo.thl.fi/sites/tervesuomi/ilmioraportit_2023/fyysinen_toimintakyky.html

Tilastokeskus. 2024. Väestöennuste. Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua. Helsinki. Viitattu: 15.1.2025. https://stat.fi/julkaisu/cln1i9lg94af80bw1rxn0njfg

Vieira, E.; Palmer R. C. & Chaves, P. H. M. 2016. Prevention of falls in older people living in the community. Viitattu 1.1.2025. DOI: 10.1136/bmj.i1419

Xu, Q.; Ou, X. & Li, J. 2022. The risk of falls among the aging population: A systematic review and meta-analysis. Viitattu 4.11.2024. DOI: 10.3389/fpubh.2022.902599