• hyvinvointi
• kaupungistuminen
• lapset
• terveys
• ympäristö

Kaupunki tarjoaa palveluja, sosiaalisia kohtaamisia ja mahdollisuuksia, mutta sama ympäristö voi kuormittaa lapsen kehittyvää elimistöä monin tavoin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että kaupunkiympäristön fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset tekijät vaikuttavat lapsen terveyteen jo sikiöajasta alkaen.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka muuttaa lasten kasvuympäristöjä nopeasti. Kaupungeissa palvelut, terveydenhuolto ja harrastusmahdollisuudet ovat usein lähellä, ja sosiaalisten kontaktien luominen on helpompaa kuin esimerkiksi maaseudulla. Samalla lapsen arkeen liittyy ympäristötekijöitä, jotka voivat heikentää terveyttä ja hyvinvointia, erityisesti silloin, kun perhe elää sosioekonomisesti kuormittavissa olosuhteissa.

Asuinalueen fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on todettu olevan merkittävä vaikutus lasten kasvuun ja kehitykseen. Kaupunkisuunnittelulla, ympäristön laadulla ja yhteisöllisyydellä on siten merkittävä yhteys lasten terveyserojen syntyyn.

Ilmansaasteet kuormittavat kehittyvää elimistöä

Ilmansaasteiden terveysvaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti sikiöihin, vastasyntyneisiin ja imeväisikäisiin. Pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille raskauden aikana on yhdistetty muun muassa ennenaikaiseen syntymään, pienipainoisuuteen ja synnynnäisiin epämuodostumiin.

Pienet lapset hengittävät suhteessa enemmän kuin aikuiset, ja heidän keuhkonsa sekä immuunijärjestelmänsä ovat vielä kehittymässä. Tämän vuoksi ilmansaasteet voivat häiritä keuhkojen normaalia kehitystä ja lisätä hengitystiesairauksien riskiä pitkälle aikuisuuteen saakka. Erityisen haavoittuva vaihe on vastasyntyneen ensimmäinen elinkuukausi.

Ilmansaasteilla on todettu olevan yhteyksiä myös aivojen kehitykseen. Hienojakoiset hiukkaset ja typpioksidit on yhdistetty kognitiivisiin haasteisiin, kuten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksiin. Lisäksi varhainen altistuminen ilmansaasteille voi lisätä riskiä aineenvaihdunnan häiriöille, kuten insuliiniresistenssille, sekä poikkeaville kasvukäyrille jo ensimmäisten elinvuosien aikana.

Rakennettu ympäristö ja ylipainon riski

Lasten ylipaino on lisääntynyt voimakkaasti, ja ympäristötekijöiden merkitys sen synnyssä tunnistetaan yhä selvemmin. Kaupunkiympäristössä ylipainon riski kasvaa erityisesti alueilla, joilla viheralueita ja leikkipaikkoja on vähän tai ne ovat huonosti saavutettavissa, liikkuminen ilman moottoriajoneuvoa on vaikeaa tai epäterveellisiä elintarvikkeita on helposti saatavilla.

Naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus voi vaikuttaa lapsen painonkehitykseen sekä suoraan että välillisesti perheen terveyskäyttäytymisen kautta. Tutkimusten mukaan lapsuuden asuinympäristön riskitekijät heijastuvat painoindeksiin vielä nuoruudessa ja aikuisuudessa.

Huolestuttavaa on myös se, että kaupunkiympäristössä asuvat viettävät jopa yli 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. Tämä vähentää liikkumista ja luontokontakteja, joilla on merkittävä rooli sekä fyysisessä että psyykkisessä hyvinvoinnissa.

Luontokontaktien puute heikentää immuunipuolustusta

Luonnon monimuotoisuus altistaa ihmisen monipuoliselle mikrobistolle, joka tukee immuunijärjestelmän normaalia kehittymistä. Kaupunkiympäristössä tämä altistus jää usein vähäiseksi, sillä rakennetut alueet ja sisätilat tarjoavat hyvin yksipuolisen mikrobikannan.

Varhaislapsuus, erityisesti ensimmäiset kolme elinvuotta, on kriittinen vaihe immuunijärjestelmän säätelyn kehittymiselle. Riittämätön mikrobialtistus on yhdistetty lisääntyneeseen allergioiden ja autoimmuunisairauksien riskiin. Tutkimuksissa on osoitettu, että jo pienetkin luontointerventiot, kuten luonnonmateriaalien lisääminen päiväkotipihoille, voivat vahvistaa lasten immuunipuolustusta lyhyessä ajassa.

Kaupunkiympäristö ja lasten mielenterveys

Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt, ja kaupunkiympäristön kuormitustekijät ovat merkittävä osa tätä kehitystä. Ilmansaasteet, melu ja keinovalaistus on yhdistetty muun muassa ahdistukseen, masennukseen ja unihäiriöihin.

Erityisen suojaava tekijä on asuinalueen sosiaalinen koheesio eli yhteisöllisyys, luottamus ja turvallisuuden tunne. Alueilla, joilla ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöön, lasten stressi on vähäisempää ja psyykkinen hyvinvointi parempaa. Sen sijaan sosioekonomisesti heikommilla alueilla ympäristökuormitus ja perheiden psykososiaalinen stressi kasaantuvat usein samoille lapsille.

Mitä tämä tarkoittaa terveydenhoitotyössä?

Tutkimusnäyttö korostaa, että lapsen terveys rakentuu vahvasti ympäristön ehdoilla. Terveydenhoitajilla on tärkeä rooli ympäristöön liittyvien riskitekijöiden tunnistamisessa, perheiden ohjaamisessa arjen valinnoissa sekä lasten ja perheiden terveyserojen kaventamisessa.

Kaupunkiympäristö ei ole pelkästään riski tai voimavara – se on molempia. Terveysvaikutukset syntyvät siitä, miten ympäristö on rakennettu ja kenelle sen tarjoamat mahdollisuudet ovat aidosti saavutettavia.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Kaupungistumisen vaikutukset lasten terveyteen ja hyvinvointiin – Theseus

Lähteet

Dau, L.; Barros, P.; Cilliers, E.; Hemsley, B.; Martin, M.; Lakhanplaig, M. & Smith, M. 2025. Urban density and child health and wellbeing: a scoping review of the literature. Health & Place. Viitattu 20.11.2025. Urban density and child health and wellbeing: a scoping review of the literature

Franklin, M.; Yin, X.; McConnel, R. & Fruin, S. 2020. Association of the Built Environment With Childhood Psychosocial Stress. Viitattu 25.11.2025. Association of the Built Environment With Childhood Psychosocial Stress – PubMed

Haahtela, T. & Hanski, I. 2015. Kaupungistuminen haastaa kansanterveystyön. Viitattu 27.8.2025. Kaupungistuminen haastaa kansanterveystyön – Potilaan Lääkärilehti

Honkanen, K. & Poikolainen, J. 2014. Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristönä. Viitattu 22.11.2025. content

Kesälä, E. 2023. Urbaani leikkikenttä – Alakouluikäisen lapsen hyvinvointi urbaanissa ympäristössä. Viitattu 17.11.2025.  Urbaani leikkikenttä – Alakouluikäisen lapsen hyvinvointi urbaanissa ympäristössä

Ketola, M. & Puljujärvi, I. 2025. Kaupungistumisen vaikutukset lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Opinnäytetyö (AMK). Terveydenhoitotyön koulutusohjelma. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.1.2026. Kaupungistumisen vaikutukset lasten terveyteen ja hyvinvointiin – Theseus

Lagström, H. 2023.  Asuinympäristö vaikuttaa lapsen painon kehitykseen syntymästä kouluikään. Tieteessä tapahtuu. Viitattu 24.9.2025. 119880-Artikkelin teksti-238401-1-10-20220607.pdf

Lin, L-Z., Chen, J-H., Yu, Y-J. & Dong, G-H. 2023. Ambient air pollution and infant health: a narrative review. eBioMedicine. Viitattu 25.9.2025. Ambient air pollution and infant health: a narrative review – eBioMedicine

Rautava, S.; Turta, O.; Vahtera, J.; Pentti, J.; Kivimäki, M.; Pearce, J.; Kawachi, I.; Rautava, P.; Lagström, H. 2022. Neighborhood Socioeconomic Disadvantage and Childhood Body Mass Index Trajectories From Birth to 7 Years of Age. Viitattu 26.11.2025. Neighborhood Socioeconomic Disadvantage and Childhood Body Mass Index Trajectories From Birth to 7 Years of Age – PubMed

Renvik, T.; Saukkonen, P.; Taskinen, H.; Vilkama, K. & Sulander, T. 2025. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytyminen Helsingissä. Viitattu 26.11.2025. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytyminen Helsingissä| Helsingin kaupunki

Shoari, N.; Blangiardo, M. & Pirani, M. 2025. Neighborhood Characteristics and Mental Health From Childhood to Adolescence. Viitattu 26.11.2025. Neighborhood Characteristics and Mental Health From Childhood to Adolescence | Environmental Health | JAMA Network Open | JAMA Network