• biokaasulaitos
• kestävä kehitys
• projektinhallinta
• vastuullisuus

Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyönä tehtyyn tutkimukseen teollisen mittakaavan biokaasulaitoshankkeen projektinhallinnan käytännöistä sekä kestävyyden ja vastuullisuuden ilmenemisestä hankkeen aikana.

Tutkimuksen tulokset

• Projektinhallinnan viitekehysten käyttö ei ole vielä systemaattista ja niiden osalta esiintyy myös tietämyspuutteita.
• Projektinhallinnan rakenteet, mittaaminen ja viitekehysten käytön yhdenmukaisuus vaativat edelleen kehittämistä ja ”työkaluja”.
• Vastuullisuuden kokonaisvaltaisempi ymmärrys tukee riskien tunnistamista ja riskien kattava sekä johdonmukainen käsittely pienentää projektin kokonaisriskiä.
• Vastuullisuus ja kestävä kehitys toteutuvat projekteissa osittain, pääosin operationaalisella tasolla, eivät kokonaisvaltaisesti. Molempia leimaavat osittainen ymmärryksen puute sekä strategisesti painottunut kapea-alaisuus.

Kestävän kehityksen biokaasulaitoshankkeiden tehtävänä on tukea operatiivisella tasolla Agenda 2030 -strategian jalkautumista sekä edistää tavoitteiden toteumista käytännössä.

Kestävyys ja vastuullisuus sisältyvät projektinhallinnan käytäntöihin siis vain osittain ja toteutus perustuu pääosin heikon kestävyyden paradigmaan, mikä ei mahdollista elinkaariajatteluun perustuvaa kokonaisvastuullista projektitoteutusta eikä systemaattista projektinohjausta kestävyyden näkökulmasta.

Lisäksi kestävyys ja vastuullisuus painottuvat turvallisuuteen, lainsäädännön ja ympäristöluvan vaatimusten täyttämiseen. Tämä on toisaalta linjassa DNSH-vaatimusten kanssa, mutta ei palvele kokonaisvaltaisesti Agenda 2030 -tavoitteita ja kestävyyden kolmen peruspilarin (ekologinen-sosiaalinen-taloudellinen) yhdenvertaisuutta.

Kestävyys ja vastuullisuus integroituna projektinhallinnan kanssa yhdeksi ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.

Tutkimuksessa lähestyttiin projektinhallinnan ja kestävyyden integroimistarvetta yhdistämällä perinteisesti kaksiulotteisina (2D) kuvatut kestävyys ja projektikolmio kolmidimensioiseksi yhdistelmämalliksi (3D) sekä havainnollistamalla, miten malli ilmentää kokonaisvastuullisuuden.

Kehitysehdotuksena luotiin PRM³ (Project Responsibility Model 3D). PRM³ auttaa tunnistamaan projektin haasteita kestävyyden näkökulmasta ja osoittaa ne osa-alueet, joissa mahdollisia korjaavia tai ohjaavia toimenpiteitä tarvitaan pyrittäessä saattamaan projekti tavoitellulle vastuullisuuden tasolle.

Mitä hyötyä PRM³ -mallista on?

• PRM³ visualisoi organisatorisen päätöksenteon perustana olevan kokonaisvastuullisuuden ja toimii eri hierarkiatasoilla sekä niiden välillä konkreettisena mittarina ja visuaalisena mallina.
• Strategisella tasolla PRM³ auttaa varmistamaan, että päätökset ja pitkän aikavälin tavoitteet pysyvät planetaaristen rajojen ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden puitteissa.
• Salkkutasolla malli tekee puolestaan näkyväksi, kuinka yksittäiset projektit yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka yhteisvaikutus ratkaisee todellisen kestävyyden tason sekä auttaa salkkujohtoa tunnistamaan, ovatko kaikki projektivalinnat linjassa strategisten kestävyyden tavoitteiden kanssa.
• Projektitasolla PRM³ tukee käytännön johtamista, auttaen projektipäällikköä ja muuta projektiryhmää arvioimaan päätösten/toteutuksen vaikutuksia kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmasta.

Mitä PRM³ -malli ei ole?

PRM³ ei ole lupaprosessien tai päätöksenteon korvike, eikä se määrittele, millainen projektin tulisi olla, vaan havainnollistaa, miten kussakin projektin vaiheessa suunniteltu kokonaisuus suhtautuu asetettuihin projektikohtaisiin rajoihin sekä miten sen kokonaisvastuullisuus kussakin tilanteessa ilmentyy.

Lopuksi

Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että kokonaisvastuullisuus ei ole yksittäinen ominaisuus tai mittari, vaan projektinhallinnan ja kestävyyden välinen suhde, joka edellyttää systemaattista jäsentämistä ja tietoista johtamista.

Lähteet

Opinnäytetyö Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102531

Kuva: Kylänpää, M. 2026