Sosiaalisen median vaikutus nuorten sijoituskulttuuriin
Sijoittaminen on nostanut suosiotaan nuorten keskuudessa paljon viime vuosina. Tuore opinnäytetyö tuo esiin sosiaalisen median vaikutuksia nuorten sijoituskulttuuriin. Työ nostaa esiin havaintoja nuorten kokemuksista ja sosiaalisen median vaikutuksista sijoittamiseen.
Sosiaalinen media tiedon valtaväylänä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalinen media muokkaa ja ohjaa nykypäivän nuorten sijoituskulttuuria. Tutkimuksessa pureuduttiin siihen, millainen vaikutus somen jatkuvalla tietotulvalla ja uusilla viestintäkanavilla on nuorten aikuisten asenteisiin, sijoituspäätöksiin ja yleiseen tietämykseen sijoittamisesta. Tavoitteena oli ymmärtää, onko sosiaalinen media muuttanut sijoittamisen luonnetta pysyvästi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalinen media on muuttanut nuorten sijoituskulttuuria tuomalla tiedon kaikkien saataville. Tämä tiedon valtava määrä on nuorille selkeä etu, joka on tehnyt sijoittamisesta läpinäkyvämpää ja madaltanut kynnystä aloittamiseen. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että somen seuraaminen luo vahvan osaamisen tunteen jo ennen ensimmäistäkään sijoitusta. Vaikka sosiaalinen media on vakiinnuttanut paikkansa ensisijaisena tiedonhaun alustana, se ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan toimi nuorille sijoituspäätösten lopullisena perusteena, vaan varsinaiset päätökset pohjautuvat muihin tekijöihin. (Hasu, E. 2026, 24.)
Sosiaalisessa mediassa esiintyy runsaasti sisältöä, jossa pyritään hyödyntämään katsojan mahdollista kokemattomuutta sijoittajana. Tällaisissa tapauksissa katsojaa saatetaan painostaa tekemään perusteettomia sijoituspäätöksiä epärealististen tuotto-odotusten ja harkitun kiireen tunteen avulla. Sisällöntuottajat hyödyntävät tässä usein niin kutsuttua FOMO-ilmiötä (Fear Of Missing Out), eli paitsi jäämisen pelkoa. (Heikkinen 2025.)
Tutkimusmatka menetelmien ja oppimisen parissa
Opinnäytetyöprosessi eteni vaiheittain, mikä mahdollisti aiheen syvällisen ymmärtämisen. Aloitin työn tutkimusosuuden laajalla kyselytutkimuksella, jonka avulla sain muodostettua yleiskuvan nuorten sijoituskäyttäytymisestä ja kokemuksista. Tämän jälkeen syvensin havaintoja teemahaastatteluilla. Tämä yhdistelmä oli työn kannalta ratkaiseva, sillä kyselyn antamat tilastolliset havainnot saivat ”äänen” haastateltavien omista kokemuksista.
Työ oli minulle suuri oppimisen mahdollisuus. Olen aina ollut kiinnostunut sijoittamisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Opin työn jokaisessa vaiheessa uutta, opin sijoittamisesta enemmän ja siihen liittyvistä tekijöistä. Ennen kaikkea oli mielenkiintoista huomata kuinka aiemmat tutkimukset ja tieto kohtasi tekemäni tutkimuksen kanssa. Opin myös tarkastelemaan sosiaalista mediaa paljon tarkemmin kuin koskaan ennen.
Tutkimuksen toteuttaminen ja tulosten analysointi prosessina olivat todella opettavaisia ja ne syvensivät ymmärrystäni tutkimuksen toteutuksesta. Opin hyödyntämään niin sanottua sekamuotoista tutkimusotetta, jossa määrällisen kyselyn tilastolliset havainnot ohjasivat laadullisten haastatteluiden syventäviä kysymyksiä. Erityisesti analyysivaiheessa oivalsin, miten numerot ja ihmisten omat kokemukset täydensivät toisiaan. Tämä prosessi opetti minulle, miten sirpaleisesta aineistosta rakennetaan johdonmukainen kokonaisuus ja miten kriittinen analyysi auttaa näkemään pintaa syvemmälle.
Lähteet:
Hasu, E. 2026. Sosiaalisen median vaikutus nuorten sijoituskulttuuriin. Viitattu 5.2.2026 (linkki Theseukseen lisätään)
Heikkinen 2025. Aalto investment club, Sanni Heikkinen.
https://www.aaltoinvestmentclub.com/blog-2024/2024/2 Viitattu 5.2.2026
kuva: Adobe Stock