Terveys voimavarana – itsestä huolehtimalla kohti parempaa työkykyä ja työllistymistä
Epävarmuus työmarkkinoilla haastaa monia, kun työttömyys on ollut nousussa viime vuosina. Työkykyisyydellä on suuri merkitys työssä pärjäämiseen ja työllistymiseen, joten sen ylläpitämiseen on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. Työkyky ei ole pelkästään fyysistä jaksamista, vaan kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä sekä kattaa motivaation ja osaamisen suhteessa työn vaatimuksiin.
Työttömyydellä tiedetään olevan yksilölle hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia. Myös huonolla terveydellä tiedetään olevan työttömyyden riskiä lisäävä vaikutus. Yhteys on siis kaksisuuntainen ja vahvistaa tarvetta panostaa terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Myös terveystottumukset kiertävät kehää ja moni osa-alue vaikuttaa toiseen. Työttömyydestä voi herkästi aiheutua mielenterveyshaastetta, kun taloudellinen turva heikentyy ja arkea tärkeässä roolissa rytmittänyt työ jää pois. Stressin tiedetään vaikuttavan uneen ja nukkumiseen ja kuormittuneena ihminen voi lisätä päihteiden käyttöä helpottaakseen oloaan. Tällöin liikunta usein jää vähemmälle ja ravitsemuksen suhteen tehdään herkemmin huonoja valintoja. Näillä kaikilla on vaikutusta niin energiatasoihin kuin hyvinvointiin, mutta myös elintapasairauksien riskin kohoamiseen.
Pienin askelin eteenpäin
Terveys ja hyvinvointi ei synnyt suurista elämäntaparemonteista, vaan arjen pienistä valinnoista ja teoista. Jo säännöllinen unirytmi, terveellisempi ruokavalio ja pieni hetkittäinen aktiivisuus sekä päihteiden käytön pitäminen kohtuudessa vaikuttavat positiivisesti mielialaan ja vireystilaan. Kun lähtee pohtimaan omia elämäntapojaan, voi helposti havaita tekijöitä, mitkä vaikuttavat negatiivisesti johonkin toiseen terveysvalinnan tekoon. Pienin askelin, yksi muutos kerrallaan kannattaa edetä kohti parempia valintoja. Minäpystyvyyden tunne lisääntyy, kun havaitsee, että pystyy itse vaikuttamaan omaan vointiin ja autonomisesti voi lähteä kokeilemaan valitsemiaan parannuksia.
Kuten tiedetään, pitkäaikaissairauksien syntymisen riskiä voidaan vähentää keskittymällä jokapäiväisiin terveystottumuksiin. Työnhaku vaatii energiaa, motivaatiota ja keskittymistä. Jos arkirytmi ja terveystottumukset eivät ole kunnossa on hankalaa pitää työn haun rytmiä yllä ja kiinnostua uusista mahdollisuuksista.
Terveyden edistäminen työttömyyden aikana
Pitkäaikaistyöttömien tukemiseksi on olemassa erilaisia työllisyysvalmennuksia, missä ohjataan ja kannustetaan työn hakemiseen liittyen. Kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin näkökulma on jäänyt niissä puuttumaan. Työttömien terveystarkastusten tärkeys on jo tunnistettu, mutta niitä toteutetaan erillisenä toimintona ja perustuvat vapaaehtoisuuteen. Tällöin terveyden ja hyvinvoinnin teemat saattavat jäädä kokonaan työttömän kohdalla hyvin vähäiselle tarkastelulle. Kun juuri työttömyyden aikana olisi erityisen tärkeää saada vahvistettua omaa terveyttään ja hyvinvointiaan tavoiteltaessa työllistymistä. Osaksi työllisyysvalmennuksia tulisikin saada terveyttä ja hyvinvointia tukevia teemoja muistuttamaan niiden tärkeydestä, jolloin uudelleen työllistymisen jälkeen työkykyisyys on vahvistunut. Työttömien hyvinvointiin panostaminen on ennaltaehkäisevää työtä, mutta ei vain yksilön, vaan koko yhteiskunnan hyväksi.
Lähteet:
Hult, M., Pietilä, A-M., Koponen, P. & Saaranen, T. (2018). Association between good work ability and health behaviours among unemployed: A cross-sectional survey. Applied Nursing Research, 43, 86-92. https://doi.org/10.1016/j.apnr.2018.07.008
Hult, M. (2019). The work ability and health of unemployed persons – focusing on promoting factors. Research Kuopio: University of Eastern Finland. Saatavilla 20.9.2025. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/46946c21-326d-4a24-85c2-4adf600e865b/content
Oivo, T. & Kerätär, R. (2018). Selvityshenkilöiden raportti. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Pdf-dokumentti. Saatavilla 15.3.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161151/STM%20rap%2043%202018%20Osatyokykyisten%20reitit%20tyollisyyteen.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Patja, K. (2022a). Elintavat ja terveys. Terveyden edistäminen. Teoksessa Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.). Duodecim Oppiportti.
Saikku, P. & Hannikainen, K. (2018). Työttömien ja työllisten koettu työkyky ja toimeentulo. Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PunaMusta Oy. Saatavilla 30.11.2025. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/4ff330ec-1a0d-40e4-94c6-8ae8b89cac30/content
Singh, B., Murphy, A., Maher, C. & Smith, AE. (2024). Time to Form a Habit: A Systematic Review and Meta-Analysis of Health Behaviour Habit Formation and Its Determinants. Healthcare, 12 (23), 2488. https://doi.org/10.3390/healthcare12232488
Kuva: Word-kuvapankki