Voiko avoin ohjelmisto korvata kalliin tutkimusalustan?
Fysiologisia mittauksia ja katseenseurantaa käytetään paljon esimerkiksi käyttäjäkokemuksen ja terveysteknologian tutkimuksessa. Usein tutkimuksessa hyödynnetään kalliita kaupallisia ohjelmistoja. Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin, voiko avoimen lähdekoodin ratkaisu tarjota toimivan ja edullisemman vaihtoehdon tutkimuskäyttöön.
Fysiologisilla mittauksilla, kuten sykkeen ja ihon sähkönjohtavuuden mittauksella, voidaan tarkastella ihmisen autonomisen hermoston reaktioita erilaisiin virikkeisiin. Katseenseurannan avulla voidaan puolestaan selvittää, mihin kohteisiin henkilön huomio ja katse suuntautuvat tutkimustilanteessa. Näitä menetelmiä käytetään esimerkiksi silloin, kun tutkitaan käyttäjien reaktioita digitaalisiin palveluihin tai erilaisiin visuaalisiin virikkeisiin.
Kaksi erilaista mittausympäristöä vertailussa
Opinnäytetyössä rakennettiin kaksi mittausympäristöä. Toinen perustui kaupalliseen iMotions-tutkimusalustaan ja toinen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin avoimista työkaluista rakennettu järjestelmä vastaa toiminnaltaan valmista kaupallista ratkaisua.
Mittausympäristöön kuului useita laitteita. Tutkimuksessa käytettiin katseenseurantalaitteistoa, sykesensoria sekä ihon sähkönjohtavuutta mittaavaa sensoria. Näiden tuottamaa dataa kerättiin sekä kaupallisella alustalla että avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla rakennetulla ratkaisulla.
Avoimen järjestelmän keskeinen osa oli Lab Streaming Layer -väliohjelmisto. Sen avulla eri mittalaitteiden datavirrat voitiin yhdistää samaan aikajanaan. Tämä on tärkeää silloin, kun tutkimuksessa käytetään useita mittalaitteita samanaikaisesti. Mittausympäristössä käytettiin lisäksi ohjelmistoja datan ja videokuvan tallentamiseen sekä kokeellisen testin toteuttamiseen.
Avoin ratkaisu tarjoaa joustavuutta tutkimukseen
Vertailun perusteella avoimen lähdekoodin ratkaisu pystyi tuottamaan laadultaan vertailukelpoista mittausdataa kaupalliseen järjestelmään nähden. Datavirtojen synkronointi toimi luotettavasti ja mittaustuloksia voitiin analysoida samalla tavalla kuin kaupallisessa ympäristössä.
Avoimen ratkaisun suurin etu liittyy kustannuksiin ja muokattavuuteen. Koska käytetyt ohjelmistot ovat avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, niitä voidaan tarvittaessa muokata eri käyttötarkoituksiin. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi tutkimus- ja opetuskäytössä, jossa järjestelmää halutaan kehittää omien tarpeiden mukaan.
Kaupallinen tutkimusalusta tarjoaa kuitenkin valmiiksi integroidun ja helppokäyttöisen ympäristön. Laitteiden yhdistäminen ja mittausten käynnistäminen on siinä suoraviivaista. Avoimen ratkaisun rakentaminen puolestaan vaatii enemmän teknistä osaamista ja järjestelmän eri osien konfigurointia.
Opinnäytetyön perusteella avoimeen lähdekoodiin perustuva mittausympäristö voi toimia toimivana vaihtoehtona tai täydentävänä ratkaisuna kaupalliselle tutkimusalustalle harkituissa käyttökohteissa. Erityisesti opetuskäytössä se voi tarjota kustannustehokkaan ja joustavan tavan toteuttaa fysiologisia mittauksia ja katseenseurantaa.
Lähde
Nordman, S. 2026. , Avoimen lähdekoodin ratkaisun hyödyntäminen fysiologisissa mittauksissa ja katseenseurannassa : iMotions-pohjaisen ja avoimen ratkaisun vertailu – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.