Vahva tunnistautuminen tuo turvallisuutta ja selkeyttä –asiakastieto vahvistaa päätöksentekoa
Terveydenhuollon digitalisaation keskeinen tavoite on parantaa palveluiden laatua, sujuvuutta ja vaikuttavuutta samalla, kun rajallisia resursseja pyritään kohdentamaan entistä tehokkaammin (Ibrahim ym., 2022, ss. 1–2). Laboratorioiden verkkoajanvarauksessa käytettävä vahva tunnistautuminen tarjoaa konkreettisen esimerkin ratkaisusta, jonka vaikutus ulottuu teknistä toteutusta laajemmalle ja muokkaa samalla palvelun rakennetta ja ohjattavuutta.
Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisena vahvan tunnistautumisen rooli näyttäytyy laboratorioiden asiakaslähtöisessä ja tiedolla johdetussa palvelukehityksessä sekä millaisia edellytyksiä sen vaikuttava hyödyntäminen edellyttää. Artikkeli perustuu Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyöhön.
Vahva tunnistautuminen tukee turvallista ja selkeää asiointia
Asiakkaan näkökulmasta vahva tunnistautuminen voi tukea turvallista ja selkeää asiointia erityisesti silloin, kun sen hyödyt on viestitty ymmärrettävästi. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että asiakkaat perustelivat vahvan tunnistautumisen käyttöä ensisijaisesti tietoturvalla ja asioinnin selkeydellä. Tämä havainto on linjassa digitaalisten terveyspalveluiden tutkimuksen kanssa, jossa palvelun omaksumista selittävät erityisesti koettu hyöty ja helppokäyttöisyys (Greenhalgh ym., 2017, ss. 3–6, 12–14; Kruse ym., 2018, ss. 1–4).
Samalla vahva tunnistautuminen siirtää osan palveluprosessin vastuusta asiakkaalle, mikä korostaa ohjeistuksen ja palvelupolun selkeyden merkitystä. Pelkkä tekninen mahdollistaminen ei siten riitä, vaan vahva tunnistautuminen toimii rakenteellisena edellytyksenä, jonka varaan asiakaskokemusta parantavia ratkaisuja voidaan rakentaa suunnitelmallisesti. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi yhden näkymän kokonaisuudet, joissa ajanvaraus, tutkimuspyynnöt ja valmistautumisohjeet ovat asiakkaalle koottuna yhteen.
Organisaation ja ammattilaisten näkökulmasta vahva tunnistautuminen kytkeytyy työn sujuvuuteen, palveluprosessin hallittavuuteen ja toiminnan ennakoitavuuteen. Kun asiakkaan tunnistetiedot, varaukseen liittyvät ohjeet ja tutkimuspyynnöt ovat ajantasaisia ja yhdenmukaisia, vähenevät manuaaliset tarkistukset sekä väärin valmistautuneista käynneistä aiheutuvat häiriöt.
Vahvan tunnistautumisen käyttöönotto vaatii johdon sitoutumista
Opinnäytetyön havainnot tukevat tätä tulkintaa, ja vastaavia vaikutuksia on raportoitu myös kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa sähköisten muistutusten ja digitaalisten ajanvarausratkaisujen on osoitettu vähentävän käyttämättä jääneitä aikoja (Gurol-Urganci ym., 2013, ss. 136–139; Boonstra & Broekhuis, 2010, ss. 214–218). Johtamisen näkökulmasta tällainen kehitys tukee resurssien ennakoivaa kohdentamista ja vähentää toiminnan häiriöherkkyyttä, mikä luo edellytyksiä pitkäjänteisemmälle palvelujen kehittämiselle.
Vahvan tunnistautumisen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin muutakin kuin toimivaa teknologiaa. Muutos vaatii johdon sitoutumista ja kykyä tarkastella kehittämistä vaiheittain. ADKAR-muutosjohtamismallin mukaisesti muutos etenee hallitummin, kun tietoisuus, motivaatio, osaaminen ja kyvykkyys rakentuvat rinnakkain koko organisaatiossa (Hiatt, 2006, ss. 6–9, 41–43).
Käytännössä tämä tarkoittaa kehittämistä pienin, mitattavin askelin, joiden vaikutuksia arvioidaan ennen laajempaa käyttöönottoa. Tiedolla johtamisen näkökulmasta tällainen lähestymistapa tukee päätöksentekoa, joka perustuu todelliseen käyttödataan eikä oletuksiin (Wang ym., 2022, ss. 1–4, 6).
Tiedolla johtamisen rooli kestävän ja asiakaslähtöisen kehityksen tukena
Tiedolla johdetussa palvelukehityksessä yksittäisten käyttöasteiden tarkastelu jää helposti irralliseksi, ellei sitä suhteuteta ulkoiseen vertailuun tai pidempään aikajänteeseen. Opinnäytetyön taustatyössä kartoitettiin muiden laboratorioiden kokemuksia vahvan tunnistautumisen käyttöönotosta Vihta-ajanvarausjärjestelmässä, ja Fimlabin kanssa käydyn asiantuntijakeskustelun perusteella saatiin vuositasoinen osuus vahvan tunnistautumisen hyödyntämisestä ensimmäisen käyttövuoden ajalta.
Fimlabin raportoimia käyttöasteita tarkasteltiin osana laajempaa kehittämiskontekstia, jossa niiden rooli oli ennen kaikkea toimia suuntaa antavana ja oppimista tukevana vertailukohtana. Tyks Laboratorioiden ja Fimlabin vahvan tunnistautumisen käyttöasteet asettuivat hieman yli 40 prosentin tasolle. Tämä havainto korostaa, ettei korkea käyttöaste synny automaattisesti teknisen ratkaisun myötä, vaan edellyttää johdonmukaista palvelupolun ohjausta ja viestintää. Fimlabin pidemmän aikavälin seuranta osoittaa, että käyttöasteen vakiintuminen on mahdollista suunnitelmallisen kehittämisen kautta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vahva tunnistautuminen toimii parhaiten osana kokonaisuutta, jossa asiakasta ohjataan selkeästi, ammattilaisten työtä tuetaan ja kehitystä johdetaan systemaattisesti tiedon avulla. Kun kehittämistä tehdään vaiheittain ja vaikutuksia seurataan, vahva tunnistautuminen ei jää irralliseksi toiminnoksi ajanvarauksessa, vaan muodostuu keskeiseksi osaksi asiakaslähtöistä, vaikuttavaa ja kestävää laboratorioiden palvelukehitystä.
Lähteet:
Boonstra, A. & Broekhuis, M. 2010. Barriers to the acceptance of electronic medical records by physicians from systematic review to taxonomy and interventions. BMC Health Services Research 2010, 10:231. Viitattu 20.12.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2924334/pdf/1472-6963-10-231.pdf
Greenhalgh, T.; Wherton, J.; Papoutsi, C.; Lynch, J.; Hughes, G.; A’Court, C.; Hinder, S.; Fahy, N.; Procter, R. & Shaw, S. 2017. Beyond adoption: A new framework for theorizing and evaluating non adoption, abandonment, and challenges to the scale-up, spread, and sustainability of health and care technologies. Journal of Medical Internet Research, 19(11), e367, 1-14. Viitattu 20.12.2025. https://www.jmir.org/2017/11/e367/PDF.
Gurol-Urganci, I.; de Jongh, T.; Vodopivec-Jamsek, V.; Atun, R. & Car, J. 2013. Mobile phone messaging reminders for attendance at healthcare appointments. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2013(12), 1-41. Viitattu 20.12.2025. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD007458.pub3/pdf/full
Hiatt, J. M. 2006. ADKAR: A Model for Change in Business, Government and Our Community. Prosci.
Ibrahim, M.S.; Yusoff, H. M.; Bakar, Y.I.A.; Aung, M. M. T.; Abas, M. I. & Ramli, R. A. 2022. Digital health for quality healthcare: A systematic mapping of review studies. Digital Health, Volume 8: 1- 20. Viitattu 5.1.2026. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8943311/pdf/10.1177_20552076221085810.pdf
Kruse, C. S.; Karem, P.; Shifflett, K.; Vegi, L.; Ravi, K. & Brooks, M. 2018. Evaluating barriers to adopting telemedicine worldwide: A systematic review. Journal of Telemedicine and Telecare, 24(1), 4-12. Viitattu 5.1.2026. https://journals.sagepub.com/doi/epub/10.1177/1357633X16674087
Wang, J.; Liu, Y.; Li, P.; Lin, Z.; Sindakis, S. & Aggarwal, S. 2022. Overview of Data Quality: Examining the Dimensions, Antecedents, and Impacts of Data Quality. Journal of the Knowledge Economy, 1-20. Viitattu 4.1.2026. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9912223/pdf/13132_2022_Article_1096.pdf
Kuva: Canva