• silta
• ylläpitokorjaus

Siltojen ylläpitokorjaustyöt eivät tällä hetkellä houkuttele palveluntuottajia. Työt tehdään pääosin pitkäkestoisilla alueellisilla urakoilla, joihin valitaan yksi palveluntuottaja kerrallaan. Malli on kuitenkin vuosien aikana ajautunut tilanteeseen, jossa urakoiden riskit ja epävarmuudet kuormittavat palveluntuottajia liikaa – ja kilpailu kuihtuu. Opinnäytetyöni tarkastelee syitä epäsuotuisaan kehitykseen ja tarjoaa neljä keskeistä muutosta, joiden avulla siltojen ylläpitokorjausten hankintaa voidaan parantaa ja markkinaa elävöittää.

Miksi siltojen ylläpitokorjaus on niin kriittistä?

Sillat ovat liikennejärjestelmämme näkymättömiä avainpalasia. Ne varmistavat, että kuljetukset, työmatkat ja arjen liikkuminen sujuvat ilman katkoksia. Vaikka määrärahat ovat niukat, tavoitteena on vähintään säilyttää nykyinen kuntotaso – mieluiten parantaa sitä. Siltojemme kuntoa ylläpidetään ja parannetaan eri tavoin. Ylläpitokorjaukset ovat usein pieniä, kiireellisiä ja suunnittelemattomia töitä: pintojen paikkauksia, kuluneiden sekä rikkoutuneiden varusteiden uusimista tai erilaisten vaurioiden korjauksia. Pienimmät toimenpiteet pitävät sillat toimintakuntoisina ennen kuin suurempi peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi.

Nykyinen hankintamalli sakkaa – syy selvillä

Yksikköhintainen, monivuotinen kokonaisurakka siirtää merkittävän kustannus- ja toteutusriskin palveluntuottajalle. Kun todellista työmäärää ei tiedetä etukäteen, urakoitsija joutuu hinnoittelemaan työnsä varmuuden vuoksi korkealla tai työtarpeen sekä referenssien niin vaatiessa matalalla hinnalla – jotkut jättävät kokonaan tarjoamatta. Lisähaasteita synnyttävät pieni hankintavolyymi, vaihtelevat käytännöt eri alueilla ja yhtenäisen määrämittausohjeen puute, joka vaikeuttaa sekä tarjousten vertailua että työn laadun arviointia. Lopputulemana on se, että kilpailua on vähän, hinnoittelu ei vastaa työn arvoa ja hankinnan kokonaistulos heikkenee.

Onnistuneen ylläpitokorjauksen spiraali

Tutkimukseni keskeinen havainto on “onnistuneen ylläpitokorjauksen spiraali”, jossa yksittäiset parannukset vahvistavat toisiaan. Kun johtaminen, tekniset vaatimukset, kilpailutus ja laadun arviointi muodostavat selkeän ja systemaattisen kokonaisuuden, myös korjaukset onnistuvat paremmin ja markkina toimii terveemmin. Spiraalin ydin on yksinkertainen: päätökset perustuvat todennettavaan tietoon, ei oletuksiin.

Neljä muutosta, jotka muuttavat toimintaa:

1. Vahvempi tilaaja, selkeämpi suunta: Tilaajalla on keskeinen rooli onnistumisessa. Kun tavoitteet, kohteet ja valvonta määritellään tarkemmin jo ennen kilpailutusta, epävarmuus vähenee ja palveluntuottajat voivat hinnoitella työn realistisemmin.

2. Uudistettu hankintamalli: Monitoimijamalli ja dynaaminen hankintajärjestely (DHJ) voivat tuoda kaivattua joustoa. Ne mahdollistavat kohdekohtaisen minikilpailutuksen ja tasapainottavat riskejä. Päivystys- ja hätätyöt voidaan siirtää osaksi maanteiden hoitosopimuksia, jolloin ylläpitokorjausten urakka kevenee.

3. Laadun mittaaminen todeksi: Laadun arvioinnin täytyy perustua mitattavaan tietoon: reklamaatioihin, läpimenoaikoihin, referensseihin, poikkeamien hallintaan. Kun laatua voidaan seurata objektiivisesti, onnistujia voidaan myös palkita.

4. Yhtenäiset tekniset perusteet: Kun korjaustöiden määrämittausohje ja tekniset vaatimukset yhtenäistetään valtakunnallisesti, urakoiden vertailu helpottuu ja toteutus muuttuu yhtenäisemmäksi.

Matka kohti toimivaa markkinaa

Muutos ei tapahdu hetkessä. Ensimmäinen askel on projektiorganisaation vahvistaminen ja valtakunnallisen ohjauksen selkeyttäminen. Sen jälkeen voidaan siirtyä reaktiivisesta ylläpidosta kohti ennakoivampaa toimintatapaa. Vasta tämän jälkeen markkinaa voidaan alkaa aktivoida pilotoinneilla ja uudenlaisilla kilpailutusmalleilla. Pitkän aikavälin tavoitteena on valtakunnallinen dynaaminen hankintajärjestely, joka mahdollistaa tasapuolisen kilpailun ja laadukkaat ylläpitokorjaukset. Siltojen ylläpitokorjaus ei ole vain tekninen tehtävä – se on myös hankinnan ja markkinoiden kehittämistä. Kun roolit selkiytyvät, laatu on mitattavaa ja hankintamalli kannustavaa, myös lopputulos paranee.

Lähde

Hirvonen, A. 2026. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603254933, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö (YAMK).

Kuva: ©Antti Hirvonen