• mielenterveys
• mielenterveyskuntoutuja
• ryhmäterapia

Itsenäistyminen ja omaan kotiin muuttaminen on monelle luonnollinen päämäärä aikuistumisen kynnyksellä. Itsenäinen arjenhallinta vaatii onnistuakseen monia taitoja ja valmiuksia. Kun henkilöllä on mielenterveyden haasteita, voidaan tarvita tukea usein itsestään selvinä koetuissa arjen toiminnoissa, kuten itsestä ja kodista huolehtimisessa, talouden hallinnassa ja asioinnissa. Hoitokoti Reimarissa Uudessakaupungissa toteutetulla Arjen hallinta omiin käsiin -toimintaterapiaryhmällä pyrittiin vastaamaan tähän tarpeeseen ja kehittämistyön tuotoksena syntyi ohjaajan manuaali, joka tarjoaa kattavan materiaalipaketin ryhmien ohjaamiseen.

Hoitokoti Reimari toimii välietappina matkalla kohti itsenäisempää asumista. Sen palveluasunnoissa ja tehostetummin tuetussa asumisessa ovat suurimpana asiakasryhmänä nuoret aikuiset mielenterveyskuntoutujat, joilla on haaveena muutto omaan kotiin. Toimintaterapiaryhmään valikoitui mukaan kuusi osallistujaa, joilla haasteina olivat muun muassa sosiaalisten tilanteiden aiheuttama ahdistuneisuus, vaikea masennus ja neurokirjon häiriöiden mukanaan tuoma keskittymiskyvyn puute ja aloittamisen vaikeus. Arjen hallinta omiin käsiin -ryhmä kokoontui kahden toimintaterapeuttiopiskelijan ohjaamana kuusi kertaa loppuvuodesta 2025. Tässä artikkelissa pohditaan, mitä asioita olisi hyvä ohjaajana ottaa huomioon vastaavia ryhmiä ohjatessaan.

”Mun mielestä on ollut tosi hyödyllistä, kun on muutto tulossa. Olen saanut hyviä vinkkejä.”

Ryhmän osallistuja antamassaan palautteessa.

Mielekkäiden toimintojen valintaan kannattaa panostaa

Huolellinen taustatyö ryhmän osallistujien itsenäisen arjenhallinnan haasteiden selvittämisen suhteen auttaa toimivan ryhmäkokonaisuuden suunnittelussa. Pilottiryhmälle Uudessakaupungissa toteutettiin alkuarviointi yksilö- ja ryhmähaastattelun muodossa. Haastattelujen perusteella löytyi yhteneviä osa-alueita, jotka osallistujat olivat maininneet kehittämiskohteinaan. Näiden perusteella ryhmäkertojen aiheiksi valittiin:

• Terveellisen ja monipuolisen ruokavalion tukeminen
• Viikkobudjetin ja kauppalistan laatiminen
• Arjessa jaksamisen tukeminen vireystilaan vaikuttamalla
• Virallisten asiointien ja sosiaalisten tilanteiden harjoitteleminen
• Toiminnanohjaus kotitöissä
• Toiminnanohjaus hygienian hoidossa

Varsinaiset aiheet ryhmäkerroille valittuaan, ryhmänohjaaja voi alkaa pohtimaan toimintoja, jotka tukisivat ryhmän jäseniä tavoitteiden saavuttamisessa. Hoitokoti Reimarin toimintaterapiaryhmässä osallistujat kertoivat aloittamisen vaikeudesta esimerkiksi tiskaamisen ja hampaidenpesun suhteen. Asioiden hoitaminen puhelimella soittamalla oli myös monen mielestä ylivoimaiselta tuntuva tehtävä. Ryhmää ohjatessa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista konkreettisesti alkaa tiskaamaan tai pesemään hampaita. Näin ollen ohjaajan tehtäväksi jääkin löytää ryhmäkerroille toiminnot, jotka tukevat kehittymistä asioissa, jotka eivät ole ryhmän osallistujalle mieleisiä, mutta joissa edistyminen on tarpeen itsenäiseen asumiseen siirtyessä. Kehittämistyön tuotoksena valmistuneessa ohjaajan manuaalissa annetaan vinkkejä vaihtoehtoisista toiminnoista, joita voi hyödyntää ryhmän ohjaamisessa osallistujien mielenkiinnon kohteiden ja kognition tason mukaisesti.

Ryhmäkerran selkeä rakenne ja ennakoitavuus luo turvaa

Hoitokoti Reimarissa toteutetussa Arjen hallinta omiin käsiin -ryhmässä osallistujille kerrottiin aina edellisellä kerralla seuraavan kerran aihe tiivistetysti heidän toiveestaan. Kun tulevan aiheen tietää etukäteen, jännitys ja ahdistus voivat vähentyä ja hallinnan tunne kasvaa. Ennakoitavuutta lisää myös ryhmäkerran selkeä rakenne:

• kuulumisten kysely ja edellisen kerran kotitehtävistä keskustelu
• aiheeseen virittävä lämmittelytehtävä
• päätehtävä
• yhteinen purku
• kotitehtävän antaminen

Toisinaan jo ryhmään paikalle saapuminen voi olla osallistujalle tärkeä saavutus. Pelkkä osallistuminenkin sosiaaliseen toimintaan terapiaryhmän muodossa voi tuoda myönteisiä kokemuksia osallistujalle, joka kärsii sosiaalisesta ahdistuksesta. Kun osallistujan mielenkiinnon kohteet on huomioitu, samalla tuetaan hänen motivaatiotaan ja sitoutumistaan toimintaan. Pilottiryhmässä sitoutuminen annettujen kotitehtävien tekemiseen heikkeni ryhmätapaamisten edetessä. Mikäli ohjaaja kokee kotitehtävien antamisen tarpeelliseksi, hänen olisi hyvä pohtia keinoja niiden pilkkomiseksi pienempiin osiin tai soveltamiseksi yksilöllisesti osallistujien tarpeita vastaavaksi. Myönteisen palautteen avulla voidaan tukea osallistujia niin ryhmään osallistumisessa kuin kotitehtäviin motivoitumisessakin.

Kuva 1. Esimerkki toiminnasta: toiminnanohjauksen lautapeli. Kuva: Tekijä.

Lähteet:

Relander, N. & Heino, L. (2026). Arjen hallinta omiin käsiin: toimintaterapiaryhmä mielenterveyskuntoutujille Hoitokoti Reimarissa. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603033627

Rizk, S. & Howells, V. (2019). Leisure and play. Teoksessa Brown, C., Stoffel,
V.C. & Munoz, J.P. (2019). Occupational Therapy in Mental Health – A Vision for Participation, 2nd edition. Philadelphia: F.A. Davis Company.