Monitoimijaisella sektorit ylittävällä yhteistyöllä vaikuttavampaa niska- ja selkäkipuoireisten asiakkaiden kuntoutusta?
Riittääkö perusterveydenhuollon kontakti niska- ja selkäkipuoireisen tuen- ja palvelutarpeen täyttämiseksi vai tarvitaanko kivunhoidossa ja kuntoutuksessa myös yhdistysten tukea? Niska- ja selkäkipuoireisille on olemassa kolmannen sektorin palveluita, mutta palvelut eivät saavuta niistä hyötyviä asiakkaita. YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin palvelutarpeiden mukaista palveluohjautumista perusterveydenhuollon ja yhdistyksen välillä.
Niska- ja selkäkivut aiheuttavat merkittävän osan työpaikkojen sairaspoissaoloista (Koponen ym. 2018, 80), ja rajoittavat monin tavoin ihmisen toimintakykyä ja heikentävät elämänlaatua (Kalso 2018; Valjakka 2019, 233-234). Niska- ja selkäkivuilla on myös taipumus uusiutua (Karppinen & Holopainen 2025), ja hoito ja kuntoutus tulee olla niin tehokasta ja vaikuttavaa, että niska- tai selkäoireinen kykenee jatkohoitamaan ja kuntouttamaan itseään.
Perusterveydenhuolto tarvitsee järjestöjen ja yhdistysten apua tavoitteen saavuttamisessa (Holopainen ym.2024), sillä kaikki eivät välttämättä saa palvelutarpeensa mukaista hoitoa (Southerst ym.2023, 625). Haasteena on, ettei niska- tai selkäkipuoireinen tule ohjatuksi tai löydä itse yhdistyksen palveluihin. Ohjautuvuudessa on myös hitautta (WHO 2023, 179, 180) eivätkä ammattilaiset välttämättä tunne palveluita. Oikeanlaisen tuen saamisen ja kuntoutuksen viivästyminen altistaa kivun kroonistumiselle (STM 2017a, 17-21).
Keväällä 2026 valmistuneessa kehittämistyönä toteutetussa YAMK-opinnäytetyössä luotiin Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset Ry:n Vantaan palveluista palvelukuvaus Vantaan terveysasemien ammattilaisille. Palvelukuvaus kehitettiin tukemaan niska- ja selkäkipuoireisen palveluohjautumista ja kuntoutumista ja lisäämään tietoutta yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi kehittämistyön avulla haluttiin tukea monitoimijaista yhteistyötä. Palvelumuotoilun keinoja hyödyntäneessä kehittämistyössä selvitettiin sähköisillä kyselyillä niska- ja selkäoireisten asiakkaiden hoidon, tuen- ja palveluntarpeita ammattilaisten ja asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi kerättiin asiakasymmärrystä työpajoissa. Näiden pohjalta luotiin palveluohjausmallina toimiva palvelukuvaus Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistyksen Vantaan palveluista.
Palvelumuotoilun käyttö ja eri sidosryhmien osallistaminen avasi uusia näkökulmia ohjaamismallin luontiin
Palvelumuotoilumenetelmien käyttö SOTE-palvelujen, prosessien ja toimintojen kehittämisessä on hyödyllinen tapa kehittää asiakaslähtöisesti ja eri sidosryhmiä osallistaen. (Laurisz ym. 2023). Eri sidosryhmien mukaan ottaminen kehittämisprosessiin on olennaista toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi (Yli-Knuutila 2012, 13). YAMK- kehittämistyössä palvelumuotoilumenetelmien käyttö toimi oivalluttavana ja kustannustehokkaana tapana huomioida eri sidosryhmien näkökulmat palveluohjaamismallia muodostaessa. Mukaan osallistettiin perusterveydenhuollon ammattilaisia, niska- ja selkäoireisia asiakkaita sekä Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset Ry:n ohjaajia, hallituksen jäseniä ja toiminnanjohtaja. Kehittämistyön aikana oivallettiin, että ammattilaisten käyttöön tulleen ohjausmallin lisäksi tarvitaan myös asiakkaille suunnattu palvelukuvaus, jossa puhutaan asiakkaan kielellä ja jota ammattilaiset voivat jakaa vastaanotoiltaan asiakkaille jatkohoitoon ja tukipalveluihin hakeutumiseksi.
Asiakasymmärryksen syventyminen työpajojen ja asiakaskokemusten avulla
Kehittämistyössä toteutettujen työpajojen avulla rakennettiin kuvausta Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistyksen tyypillisestä asiakkaasta, yhdistyksen palveluista koetuista hyödyistä ja arvosta sekä palvelujen ominaisuuksista. Työpajat auttoivat ymmärtämään selkäyhdistyksen omia asiakkaita syvällisemmin ja kartoittamaan palvelujen arvoa asiakkaalle.
Kehittämistyössä toteutettujen asiakaskyselyjen tulokset osoittivat, että yhdistyksen palvelujen tuomaa hyötyä pohdittaessa on tärkeää ymmärtää niska- ja selkäoireisen asiakkaan kokemuksia perusterveydenhuollon palveluiden käytöstä. Asiakaskokemukset paljastivat palvelutarpeet, jotka jäivät perusterveydenhuollon kontaktin aikana täyttämättä. Täyttämättä jääneet palvelutarpeet ovat aukko, joita yhdistys voi palveluillaan tukea (Holopainen ym.2024; Hujala & Taskinen 2020, 29). Asiakaskyselyiden tulokset valaisivat yhdistyksen nykyisten palvelujen todellisen tarpeen omakuntoutuksen tukemisessa sekä toivat esille myös tulevaisuuden kehittämistarpeita.
Kroonista kipua kärsivien asiakkaiden kuntoutus haastavaa perusterveydenhuollon avuin
Ammattilaisille tehdyssä kyselyssä perusterveydenhuollon ammattilaiset kokivat haasteikseen mahdollisuudet hoitaa kroonisesta kivusta kärsiviä asiakkaita perusterveydenhuollon kontaktin aikana. Perusterveydenhuollon resurssit eivät riitä jatkuvaan hoitoon (Holopainen ym. 2024; STM 2017a, 2), ja osa asiakkaista tarvitsee enemmän ja erilaista tukea kuin toiset (Hujala & Taskinen 2020,48). Ammattilaisten vastauksissa yhdistyksen palveluiden koettiin eniten hyödyttävän etenkin kroonista kipua kärsiviä ja säännölliseen harjoitteluun tukea tarvitsevia. Ammattilaisten kyselyjen tulokset vahvistivat kehittämistyön taustalla ollutta tarvetta monitoimijaisen yhteistyön lisäämiselle ja vahvistamiselle asiakkaiden tavoittamiseksi.
Tiedonsaanti, empaattinen kohtaaminen ja omakuntoutusta tukevien keinojen saaminen olennaisia asiakkaiden palvelutarpeita
Kehittämistyön tulosten perusteella niska- ja selkäkipuoireisten asiakkaiden kokemuksista ja ammattilaisten näkemyksissä nousi samankaltaisia teemoja, mutta teemojen sisällä oli eroavaisuuksia. Kehittämistyön asiakaskyselyn tuloksissa palvelutarpeiksi nousi kolme teemaa: psyykkisen, tiedollisen sekä fyysisen tuen saaminen omahoitoon. Asiakaskyselyn tuloksissa ammattilaisen läsnäolo, ja empaattinen ja kuunteleva kohtaaminen toi psyykkistä tukea. Riittävän ja selkeän tiedon saanti mm. sairaudesta ja oireiden taustalla olevista tekijöistä, jatkohoidosta ja kivunhallintakeinoista lisäsi asiakkaan motivaatiota omaharjoitteluun. Fyysinen tuki liittyi saatujen harjoitteiden laatuun ja ammattilaiskontaktien määrään. Tiedon saaminen oireiden taustasyistä ja kivunhallintakeinoista sekä myös ammattilaisten kanssa vietetty aika jäivät joidenkin asiakkaiden kokemusten mukaan puutteellisiksi. Osa asiakkaista koki saavansa liian vähän fyysistä ohjausta ja neuvontaa omakuntoutuksen jatkamiseksi kotona. Edelliset tekijät yhdessä vaikuttivat siihen, miten asiakkaat kokivat pystyvänsä toteuttamaan omakuntoutusta kotona.
Vaikuttavaa omakuntoutusta saadaan aikaan riittävällä asiakkaiden tukemisella
Kehittämistyön tulosten perusteella yhdistyksen tukea olisi hyödyllistä tarjota etenkin asiakkaiden omahoidon ja omakuntoutuksen vahvistamiseen tarjoamalla tietoa sekä kehittämällä fyysisiä ja psykologisia taitoja. Fyysisten taitojen ja kyvykkyyden (Michie ym. 2014, 85, 86) kehittymistä tukee harjoitteluun saatava ohjaus, kertaaminen ja manuaalinen ohjaus (de Silva 2011, 3–5). Psykologisia taitoja ja kyvykkyyttä tukee tieto ja ymmärrys halutusta käyttäytymisestä (Michie ym. 2014, 85-87). Omakuntoutuksen jatkumisen tukemisessa on olennaista riittävä ohjauksen, neuvonnan ja tiedon saanti, sekä asiakkaan läsnä oleva ja ymmärtävä kohtaaminen (de Silva 2011; WHO 2023). Asiakaskyselyn tuloksissa kivunhallintakeinoihin, liikkeiden laadukkaaseen oikeaoppiseen tekemiseen ja kroonistumisen vaikuttaviin tekijöihin toivottiin enemmän apua ja aikaa ammattilaiselta. Myös ammattilaisten taidot kipuasiakkaiden kohtaamisessa olivat olennaisen tärkeitä (de Silva 2011).
Palvelutarpeisiin vastaaminen tapahtuu monitoimijaisen yhteistyön tuloksena
Osalle niska- tai selkäkipuoireisista riittää yksi terveysaseman kontakti, osa taas tarvitsee pidempikestoista tukea (Holopainen ym. 2024). Olennaista on tunnistaa yksilölliset palvelutarpeet ja ohjata asiakas tarvittaviin palveluihin, jolloin mahdollistuu varhaisen tuen saaminen (Koivisto & Tiirinki 2020, 13). Yhdistysten palvelut auttavat vahvistamaan asiakkaiden hyvinvointia, parantamaan elämänlaatua (Leinonen 2023, 62, 63) ja ennaltaehkäisemään kivun kroonistumista (Holopainen ym. 2024; Valjakka 2019, 233). Yhdistysten palveluiden hyödyntäminen jatkokuntoutustahona sekä myös perusterveydenhuollon kontaktin rinnalla (STM 2017b, 42; THL n.d), voi tehostaa niska- ja selkäkipuasiakkaiden kuntoutumista tukemalla asiakkaita heidän palvelutarpeidensa mukaisesti.
Kehittämistyössä tuotetun palvelukuvauksen avulla lisättiin perusterveydenhuollon ammattilaisten tietoa Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistyksen Vantaan palveluista ja toiminnasta, palveluista hyötyvistä asiakkaista ja palveluihin ohjaamisesta. Palvelukuvauksen avulla asiakkaat ohjautuvat varhaisemmin Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistyksen palvelujen piiriin. Yhteistyö eri sektorien välillä mahdollistaa hoidon jatkuvuutta, joka vähentää terveyspalvelujen käyttöä, ja hillitsee kustannuksia (THL 2023). Niska- ja selkäkipuoireisen asiakkaan palvelutarpeen mukaisen, riittävän tuen saaminen mahdollistuu monitoimijaisen yhteistyön avulla. Palveluohjaamisessa hyödynnettävä palvelukuvaus on yksi keino tähän, mutta tarvitaan myös uudenlaisia keinoja monitoimijaisen yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tulevaisuudessa.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Barck, Hannele. 2026. Nopeampi tuki, parempi kuntoutuminen – Palvelukuvauksen kehittäminen niska- ja selkäoireisen palveluohjautumisen ja kuntoutumisen tueksi.
Artikkelikuva: Tekoälyn avulla tuotettu kuvitus (OpenAI).
Lähteet:
de Silva D. (2011). Evidence: Helping people help themselves. A review of the evidence considering whether it is worthwhile to support selfmanagement. The Health Foundation. Luettu 24.3.2026. https://www.health.org.uk/reports-and-analysis/reports/evidence-helping-people-help-themselves
Holopainen, R., Tarnanen S. & Reito, A. 2024. Konservatiivinen hoito on yhä ensisijainen selkäkipuun ja nivelrikkoon. Lääkärilehti, 79 (18), 687– 690. Viitattu 24.3.32026. https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/lehdet/17-18-2024/konservatiivinen-hoito-on-yha-ensisijainen-selkakipuun-ja-nivelrikkoon/
Hujala, A., & Taskinen H. 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: University press. Luettu 23.3.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
Kalso, E. 2018. Miksi kipu pitkittyy ja voiko sitä ehkäistä? Suomen lääkärilehti, 73(18), 1119–1126.
Karppinen, J. & Holopainen, R. 2025. Selkäkipu. Lääkärikirja Duodecim. Luettu 24.3.2026. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00326
Koivisto, J. & Tiirinki, H. (toim.) 2020. Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys ja työvoimapalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:38. Luettu 24.3.2026. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-908-0
Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K., Koskinen, S., (toim.) 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Raportti 4/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 22.3.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8
Laurisz, N., Ćwiklicki, M., Żabiński, M., Canestrino, R., & Magliocca, P. 2023. Co-Creation in Health 4.0 as a new solution for a New Era. Healthcare, 11(3), 363. Viitattu 22.3.2026. https://www.mdpi.com/2227-9032/11/3/363
Leinonen, J. 2023. Monitoimijainen yhteistyö hyvinvoinnin edistämisen työkaluna. Focus Localis 51(2), 62–68.
Michie, S., West, R., Campbell R., Brown, J., & Gainforth, H. 2014. ABC of behavior change theories. An essential resource for researchers, policy makers, and practitioners. (s.85-88). Great Britain: Silverback publishing.
Southerst, D., Hincapié, C. A., Yu, H., Verville, L. ym. 2023. Systematic Review to Inform a World Health Organization (WHO) Clinical Practice Guideline: Benefits and Harms of Structured and Standardized Education or Advice for Chronic Primary low back pain in Adults. Journal of occupational rehabilitation, 33, 625–635. Viitattu 24.3.2026. https://doi.org/10.1007/s10926-023-10120-8
STM 2017a. Kroonisen kivun ja syöpäkivun hoidon kansallinen toimintasuunnitelma. Asiantuntijaryhmän ehdotus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Luettu 22.3.2026. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3850-2
STM 2017b. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarja. Raportteja ja muistioita 2017:41. Valtioneuvosto. Luettu 23.3.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3891-5
THL n.d. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen perustelut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 24.3.2026. https://thl.fi/aiheet/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/kaventamisen-perustelut
THL 2023. Palvelujen saatavuus ja jatkuvuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 24.3.2026. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/palvelujen-saatavuus-ja-jatkuvuus
Valjakka, A. 2019. Kivun psykologia ja kroonisen kivun psykologinen hoito. Teoksessa Sinikallio (toim.) Terveyden psykologia, (s.229–247). Jyväskylä: PS-kustannus.
WHO 2023. Guideline for non-surgical management of chronic primary low back pain in adults in primary and community care settings. World Health Organization. Luettu 22.3.2026. https://www.who.int/publications/i/item/9789240081789
Yli-Knuutila, H. 2012. Projektit uuden luojina ja oppimisen mahdollistajina. Teoksessa Hautala, T., Ojalehto, M. & Saarinen, J. (toim.), Työelämää kehittämässä – Ammattikorkeakoulu projektimaisen kehittämisen kumppanina, (s.10–21). Oppimateriaaleja 67, Turun ammattikorkeakoulu. Tampere: Tampereen yliopistopaino – Juvenes Print Oy. Luettu 23.3.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-262-5