Kannattaako aikuisväestö yhteiskunnallisia toimia lihavuuden ehkäisemiseksi Suomessa?
Lihavuus on lisääntynyt Suomessa huolestuttavasti viime vuosikymmeninä. Kehityssuunnan kääntäminen edellyttää elinympäristön muokkaamista terveyttä tukevaksi. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, millaisia lihavuuden ehkäisyn yhteiskunnallisia toimia aikuisväestö kannattaa ja miten kannatus vaihtelee väestöryhmien välillä.
Lihavuuden esiintyvyys on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosikymmenten aikana (Lundqvist ym. 2025; Reinikainen ym. 2025). Samanaikaisesti elinympäristö on muuttunut lihavuutta edistäväksi, mikä näkyy esimerkiksi energiatiheiden elintarvikkeiden runsaassa kulutuksessa ja vähäisessä fyysisessä aktiivisuudessa (Mäki ym. 2021; Monteiro ym. 2025). Lihavuuden yleistyminen jatkuu (Reinikainen ym. 2025), ellei ehkäiseviä toimenpiteitä tehdä.
Tehokkaimmat keinot lihavuuden ehkäisyssä kohdistuvat terveyttä edistävän elinympäristön kehittämiseen, kuten ruoan hintasääntelyyn ja epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajoittamiseen (Santalahti ym. 2024; Auouati ym. 2024). Näiden toimien edistäminen on toistaiseksi jäänyt Suomessa vähäiseksi (Mäki ym. 2022).
Keskeinen este lihavuuden ehkäisyyn liittyvässä päätöksenteossa on retoriikka, jossa vastuu ruoka- ja kulutusvalinnoista vieritetään yksilöille. Lisäksi elintarviketeollisuus pyrkii usein estämään ja hidastamaan rajoittavien toimien käyttöönottoa kaupallisten etujensa suojelemiseksi (Lyn ym. 2019; Temple 2023).
Poliittiset päätökset etenevät todennäköisemmin, kun niillä on laaja väestön tuki (Cullerton ym. 2016; Willems & Beyers 2023). Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämän Terve Suomi 2023 -tutkimuksen aineiston avulla, millaisia toimia aikuisväestö kannattaa ja miten kannatus vaihtelee eri väestöryhmissä.
Enemmistö suomalaisista kannattaa ainakin jotain toimia
Lihavuuden ehkäisyn yhteiskunnallisten toimien kannatus vaihteli toimenpiteen luonteen ja vastaajan taustatekijöiden mukaan. Kyselyssä mukana olleiden 12 toimenpiteen kannatus vaihteli 7,8 ja 51,1 prosentin välillä.
Kannatus kohdistui erityisesti toimiin, jotka tukevat terveyttä edistäviä valintoja ilman merkittävää puuttumista yksilön arkeen. Eniten kannatusta saivat seuraavat toimet:
- ruokapalveluissa (esim. koulut, työpaikat, vanhuspalvelut) tarjottavan ruoan laadun parantaminen, vaikka se maksaisikin enemmän – 51,5 %
- epäterveellisten ruokien mainontaa tulisi rajoittaa (esim. lastenohjelmien yhteydessä) – 49,0 %
- elintarviketeollisuuden tulisi muokata elintarvikkeita terveellisemmiksi – 46,6 % ja
- arkiliikuntamahdollisuuksia tulisi lisätä (esim. enemmän kevyen liikenteen väyliä) – 43,7 %
Sen sijaan selkeämmin rajoittavia toimia, kuten kieltoja ja veroja, kannatettiin vähemmän. Vähiten kannatusta saivat seuraavat toimet:
- epäterveellisten ruokien paljousalennukset tulisi kieltää – 32,1 %
- epäterveellisten ruokien pakkauskokoja tulisi pienentää – 30,3 %
- runsaasti rasvaa sisältäviä ruokia tulisi verottaa nykyistä enemmän – 25,2 % ja
- pikaruoan saatavuutta tulisi rajoittaa esimerkiksi säätelemällä ravintoloiden määrää tai aukioloaikoja – 7,8 %
Huomionarvoista on, että runsaasti sokeria sisältävien ruokien ja juomien nykyistä korkeampi verottaminen oli kuudenneksi kannatetuin toimi. Sitä kannatti 38,1 prosenttia tutkimukseen osallistuneista.
Kaikkiaan 95 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kannatti vähintään yhtä toimenpidettä. On kuitenkin huomioitava, että kyselyssä ei ollut vaihtoehtoa olla kannattamatta mitään ehdotetuista toimista. Vastaamatta jättäminen tulkittiin kannattamattomuudeksi ja kannattajaksi luokiteltiin, jos valitsi vähintään yhden vaihtoehdon.
Toimenpiteiden kannatus vaihteli väestöryhmien välillä
Kannatuksessa nähtiin tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolen, iän, koulutustason ja painoindeksin mukaan.
Iäkkäämmät ja korkeammin koulutetut vastaajat suhtautuivat toimiin keskimäärin myönteisemmin. Nuoremmat puolestaan kannattivat enemmän arkiliikuntamahdollisuuksien lisäämistä ja lihavuuden hoitoa tukevia toimia.
Sukupuolten ja painoindeksiluokkien välillä havaittiin eroja vain yksittäisten toimien osalta. Erityisesti painonhallintaryhmiin osallistumisen helpottaminen sai enemmän kannatusta naisilta sekä vastaajilta, joilla oli lihavuutta.
Tulokset tukevat yhteiskunnallisten toimien vahvistamista
Tulokset osoittavat, että suomalaisessa aikuisväestössä on laaja tuki lihavuuden ehkäisyn yhteiskunnallisille toimille. Tämä luo vahvan perustan toimien edistämiselle ja toimeenpanolle.
Erityisen vahvaa kannatusta saaneella ruokapalveluissa tarjottavan ruoan laadun parantamisella tavoitettaisiin laajasti eri väestöryhmiä esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja ikääntyneiden palveluissa, mikä tukisi myös terveyserojen kaventumista.
Myös epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajoittaminen saa aikuisväestöltä vahvaa kannatusta, erityisesti lapsiin kohdistuvan mainonnan osalta. Tulokset puoltavat vapaaehtoisten suositusten riittävyyden arviointia ja mahdollisesti sitovamman lainsäädännön käyttöönottoa esimerkiksi Norjan mallin mukaisesti.
Terveyttä edistäviä valintoja tukeviin toimiin suhtaudutaan rajoittavia toimia myönteisemmin. Ne voivat tarjota helpomman lähtökohdan terveyspoliittisten toimien edistämiselle, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös rajoittavampia keinoja lihavuuden yleistymisen pysäyttämiseksi Suomessa.
Lähteet
Aouati, O., Carletti, G., Moulac, M., Pelsy, F., Van Den Bos, S., Kirk, S., Ra-mos-Salas, X. (2024). Current challenges and opportunities for ad-dressing obesity, Study for the subcommittee on public health, Policy Department for Economic, Scientific and Quality of Life Policies, Euro-pean Parliament, Luxembourg. Viitattu 5.1.2026. https://www.europarl.europa.eu/ReData/etudes/STUD/2024/754218/IPOL_STU(2024)754218_EN.pdf.
Cullerton, K., Donnet, T., Lee, A., & Gallegos D. (2016). Playing the policy game: a review of the barriers to and enablers of nutrition policy change. Public Health Nutrition. 19(14):2643–2653. Viitattu 5.1.2026. doi:10.1017/S1368980016000677
Lundqvist, A., Jääskeläinen, T., Lehtoranta, L., Aspholm, S., Vessari, H., Ojanen, A., Palosaari, T., Cederberg-Tamminen, H., & Saukkonen, T. (2025). Age-specific changes in obesity and associated cardiometabolic risk factors: a two-decade study of the Finnish adults, European Jour-nal of Public Health, ckaf186. Viitattu 12.1.2026. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckaf186
Mäki, P., Puska, P., Rissanen, A., & Mustajoki, P. (2021). Yhteiskunnalliset toimet välttämättömiä lihomiskehityksen kääntämiseksi. Lääkärilehti. 76(50–52), 3051–3055. Viitattu 12.1.2026. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/yhteiskunnalliset-toimet-valttamattomia-lihomiskehityksen-kaantamiseksi/
Mäki, P., Raulio, S., Helldán, A., Sarlio, S., Lyytikäinen, A., Kuusipalo, H., & Laatikainen, T. (2022). Suomen ruokapolitiikan ja -ympäristön arviointi ja toimenpide-ehdotuksia ruokaympäristön kehittämiseksi. Tutkimuksesta tiiviisti 7/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 24.11.2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-833-0
Monteiro, C.A., Louzada, M.L.C., Steele-Martinez, E., Cannon, G., Andrade, G.C., Baker, P., (2025). Ultra-processed foods and human health: the main thesis and the evidence. The Lancet, 406(10520), 2667-2684. Viitattu 25.11.2025. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(25)01565-X
Reinikainen, J., Laatikainen, T., Männistö & S., Tolonen, H. (2025). Body mass index increases differently in population subgroups: projections for Finland to 2040, European Journal of Public Health, Vol. 35(4), Oc-tober 2025, ckaf161.1813. Viitattu 14.1.2026. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckaf161.1813
Santalahti, A., Laatikainen, T., Mäki, P., Männistö, S., Sääksjärvi, K., Lund-qvist, A., Parikka, S., & Tolonen, H. (2024). Keskeiset yhteiskunnalliset toimet väestön lihomiskehityksen pysäyttämiseksi. Elintarvikkeiden hin-ta, tuotekehitys, pakkausmerkinnät ja mainonta. Tutkimuksesta tiiviisti 45/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 14.2.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-413-0
Temple, N.J. (2023). A proposed strategy against obesity: how govern-ment policy can counter the obesogenic environment. Nutrients. 15(13), 2910. Viitattu 15.3.2026. https://doi.org/10.3390/nu15132910
Willems, E., & Beyers, J. (2023). Public support and advocacy success across the legislative process. European Journal of Political Research 62, 397–421. Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.1111/1475-6765.12544