• elvytys
• ensihoito
• opetusmateriaali
• traumapotilas

Ensihoitaja kohtaa todella harvoin traumapotilaan elvytystilanteita kentällä, siksi tilanteeseen varautumista tulee säännöllisesti harjoitella. Ilman harvinaisessa tilanteessa vaadittavia tietoja ja taitoja saatetaan vaarantaa potilasturvallisuus sekä heikentää entisestään potilaan mahdollisuuksia selvitä. Pelkkä taitojen opettelu ei takaa onnistunutta lopputulosta vaan tilannetta vaikeuttaa myös aikakriittisyys. Opinnäytetyönä tuotettiin traumapotilaan elvytystä sairaalan ulkopuolella koskeva opetusmateriaali elvytystaitojen harjoittelun tueksi.

Sairaalan ulkopuolella kohdatuista elottomuuksista vain 4 % on trauman aiheuttamia, jolloin yksittäiselle ensihoitajalle osuu koko urallaan traumapotilaan elvytystilanteita kohdalleen todella vähän (ERC, 2025). Peräjoki & Azbel (2022, s. 635–636) huomauttavat, että aiemmin traumaattisia elottomuuksia pidettiin tilanteina, joissa ensihoidolla ei katsottu olevan mahdollisuuksia parantaa potilaan selviytymisennustetta. Nykytiedon valossa elottoman traumapotilaan selviytymisennustetta voidaan mahdollisesti parantaa, jos hoito aloitetaan nopeasti ja se kohdistetaan syihin, jotka ovat johtaneet sydänpysähdykseen. Potilaan selviytymisennustetta kyetään parantamaan etenkin hypoksian ja hypovolemian osalta (Ångerman, 2017).

Traumaperäisen elottomuuden erityispiirteet

ERC (2025) kertoo, että ensihoitajan tulee ymmärtää traumapotilaan elottomuuden aiheutuvan pääasiassa muista kuin sydänperäisistä syistä. Sydämen alkurytmi poikkeaa sydänperäisestä elottomuudesta. Sydänperäisessä elottomuudessa sydämen alkurytminä on yleensä kammiovärinä, kun traumaperäisissä elottomuuksissa potilaalla on usein joko asystole tai pulssiton sähköinen aktivaatio (PEA). Salon & Kuisman (2022, s. 326) mukaan asystolen aikana sydämessä ei ole ollenkaan sähköistä toimintaa, kun taas PEA:ssa sydämen sähköinen toiminta voi näyttää melko normaalilta, mutta sydän ei pysty pumppaamaan verta verenkiertoon.

ERC:n (2025) mukaa traumapotilaan kohdalla paineluelvytys aloitetaan samalla tavalla kuin sydänperäisissäkin elottomuuksissa. Paineluelvytys ei kuitenkaan yksin pysty palauttamaan potilaan verenkiertoa. Traumapotilaan kohdalla tärkeintä on verenkierron estymisen aiheuttaneen syyn poistaminen. Tämän vuoksi paineluelvytys ei saa viivästyttää näiden sydänpysähdyksen syyn poistamiseen tähtääviä hoitotoimenpiteitä. traumapotilaan Paineluelvytys on ilman elottomuuden aiheuttaneiden syiden hoitoa melko merkityksetöntä, sillä lähtökohtaisesti potilaalla ei ole riittävästi veritilavuutta verenkierron ylläpitämiseen (Hoikka & Kurola, 2021).

Traumapotilailla, joiden verenkierto saadaan palautettua, neurologinen ennuste on usein parempi kuin muista syistä johtuneissa sydänpysähdyksissä (Björkman ym., 2023). Kuitenkin vain 4 %:lla elottomista traumapotilaista saadaan verenkierto palautettua (ERC, 2025).

Traumaperäistä elottomuutta aiheuttavat syyt ja niiden hoitaminen

Traumaperäisen elottomuuden syitä voivat olla hypovolemia, hypoksia, jänniteilmarinta sekä sydämen tamponaatio (Salo & Kuisma, 2022, s. 355). Elvytys perustuu näiden mahdollisten syiden poissulkuun sekä syiden mukaiseen hoitoon (ERC, 2025).

Hypovolemia

Lääketieteen termit (2016b) määrittelee hypovolemian ongelmaksi, jossa kehossa kiertävän veren määrä on liian vähäinen. Björkman ym. (2023) täydentävät hypovolemian johtuvan joko sisäisestä tai ulkoisesta verenvuodosta.

Hypovolemiaa hoidetaan ensihoidossa tyrehdyttämällä verenvuoto sekä antamalla verituotteita (Björkman ym., 2023). Ennen verenvuodon hallintavälineiden käyttöönottoa verenvuotoa voi tyrehdyttää painamalla vuotokohtaa joko suorasti tai epäsuorasti (ERC, 2025). Verenvuodon hallintavälineitä on useita erilaisia, ja niiden valinta määräytyy vuotopaikan mukaisesti (Jokela & Handolin, 2022). Raajaverenvuodon yhteydessä käytetään kiristyssidettä (Jama, 2019). Junktionaalisten alueiden eli kehon liitoskohtien (esim. nivunen ja kainalo) vuotojen tyrehdyttämiseen käytetään yleensä painesidettä tai haavan pakkaamista (Jokela & Handolin, 2022). Lävistävien rintakehän vammojen peittelyyn käytetään ilmaa läpäisemättömiä rintasidoksia (Jama, 2019). Peräjoki & Azbel (2022, s. 630) mainitsevat, että myös sisäistä verenvuotoa voidaan jossain määrin hidastaa. Muun muassa lantionsisäisen verenvuodon yhteydessä potilaalle voidaan asettaa lantiovyö, joka vähentää verenvuotoa pienentämällä lantion tilavuutta.

Hypoksia

Hypoksia tarkoittaa kudoksissa olevan hapen vähyyttä (Lääketieteen sanasto, 2016a). Hypoksia voi johtua hengitysteiden tukkeutumisesta, hukkumisesta, keuhkovauriosta tai aivoihin kohdistuneesta vammasta, joka aiheuttaa hengityksen lamaantumisen (ERC, 2025).

Salo & Kuisma (2022, s. 340–341) kertovat, että hypoksian hoito perustuu hengitysteiden turvaamiseen joko intubaatiolla eli hengitysputken asettamisella henkitorveen (Lääketieteen termit, 2021) tai supraglottisella hengitystievälineellä eli I-gelillä. Supraglottinen hengitystieväline asetetaan kurkunpään yläpuolelle eikä se näin ollen ulotu henkitorveen asti (Niemi-Murola & Ahlmén-Laiho, 2021). Hengitysteiden turvaamisen lisäksi potilaalle tulee antaa lisähappea (Salo & Kuisma, 2022, s. 340–341). Harvinaisissa tapauksissa voidaan joutua turvautumaan kaulalle tehtävään kirurgiseen hätäilmatien avaukseen; tällaisia tilanteita ovat kasvojen tai kaulan alueen murskavamma, hengitystiepalovamma tai kaulan alueen suuri sisäinen verenvuoto (Jokela & Handolin, 2022).

Jänniteilmarinta

Peräjoki & Azbel (2022, s. 621) kuvailevat jänniteilmarinnan tarkoittavan tilannetta, jossa vamma aiheuttaa reiän keuhkoon, jonka kautta ilmaa pääsee sisäänhengitettäessä pleuraonteloon, muttei pääse poistumaan uloshengityksen aikana. Syntyy siis yksisuuntainen venttiili, joka estää ilman poispääsyn. Tämä johtaa paineen lisääntymiseen pleuraontelossa ja keuhkon kasaan painumiseen yhä enemmän jokaisen sisäänhengityksen aikana. Kuhadjan ym., (2014) mukaan ilmaa voi kulkeutua pleuraonteloon myös rintakehän lävistävän vamman kautta sisäänhengityksen rintaonteloon aikaan saaman alipaineen vaikutuksesta. Jaman (2019) mukaan jänniteilmarinta voi tällöin muodostua, jos lävistävän rintakehän vamman sulkee niin, ettei ilma pääse poistumaan rintakehällä olevan reiän kautta. Siksi on tärkeää, että rintakehän vammaa peittävästä ilmaa läpäisemättömästä sidoksesta jätetään yksi sivu auki.

Ensihoidossa jänniteilmarinta puretaan asettamalla iso neula rintakehän läpi keuhkopussiin, jolloin ilma vapautuu neulan kautta pleuraontelosta, ja näin keuhkon toiminta palaa normaaliksi (Peräjoki & Azbel, 2022, s. 621).

Sydämen tamponaatio

Niemelän (2013) mukaan viimeisenä elottomuuden syyn aiheuttajana arvioidaan sydäntamponaation mahdollisuus. Sydäntamponaatiossa sydänpussionteloon on vuotanut verta, joka painaa sydämen kammioita kasaan ja estää näin niiden täyttymisen verellä ennen sydämen supistumista. Tamponaatio on todella vaarallinen tila. Tamponaation toteamisessa hyödynnetään ultraääntä (Nurmi, 2016).

Jos sydämen tamponaatio todetaan, puretaan se kentällä avaamalla potilaan rintakehä ja leikkaamalla sydänpussi auki saksilla, jolloin vuodon aiheuttama paine pääsee vapautumaan ja sydämen kammiot täyttymään verenkiertoon pumpattavalla verellä (Nurmi, 2016).

Elvytyksen lopetus ja siitä pidättäytyminen

ERC (2025) kertoo, että elvytyksestä pidättäydytään, jos elottomuuden alusta on yli 15 minuuttia tai potilas ei ole pelastettavissa olevan näköinen. Syitä pidättäytyä elvytyksestä ovat muun muassa vartalon murskavamma, pään irtoaminen ja sydämen tuhoutuminen. Elvytystä puolestaan jatketaan yleensä niin kauan, kunnes hoidettavissa olevat elottomuuden syyt ovat poissuljetut tai ne on saatu hoidettua (Salo & Kuisma, 2022, s. 355).

ERC (2025) mainitsee elvytystä jatkettavan ajallisesti korkeintaan 20 minuutin ajan. Ultraääntä voidaan käyttää elvytyksen aikana apuvälineenä, jolloin nähdään, onko sydämessä minkäänlaista toimintaa.

Traumapotilaan elvytystä koskevan opetusmateriaalin tarve ja merkitys ensihoitajaopiskelijalle

Traumapotilaan elvytystä koskevalle opetusmateriaalille koettiin tarve, sillä elvytyssuosituksia on viime vuoden lopulla päivitetty. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulun ensihoitokoulutuksessa ei ollut saatavilla juuri lainkaan opetusmateriaalia aiheeseen liittyen. Traumapotilaan elvytystilanne on haastava ensihoitajalle, sillä se edellyttää vaatiivaa käytännön osaamista. Opetusmateriaalien tuottamiseen päädyttiin, jotta ensihoitajaopiskelijat voisivat kehittää sekä teoreettista osaamistaan että käytännön taitojaan jo opintojen aikana, jolloin työelämässä toimiminen olisi sujuvampaa.

Opinnäytetyön toteutus ja tuotos

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tuotoksena luotiin opetusvideo, tietopaketti sekä tietotesti. Tuotokset tulevat saataville vain Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille. Opetusvideossa käsitellään ja demonstroidaan elottoman traumapotilaan hoitoprotokollaa, elottomuuteen johtaneita syitä sekä niiden poistamiseen tähtäävien hoitotoimenpiteiden tekoa. Elvytystilanne on lavastettu, mutta se mukailee autenttista elottoman traumapotilaan elvytystilannetta. Tietopaketti on PowerPoint-esitys, joka pitää sisällään traumapotilaan elvytyksen keskeiset teoreettiset osa-alueet; syyt, hoitotoimenpiteet ja hoito-ohjeet. Tietotestillä opiskelija voi testata omaa osaamistaan ja se julkaistaan ensihoitajaopiskelijoille Webropol-alustalle. Se käsittelee elottomuuteen johtaneita syitä, syiden patofysiologiaa, hoitotoimenpiteitä sekä elvytyksen kulkua. Kysymyksiä on 22 kpl, ja ne ovat sekä monivalintoja että kyllä/ei-väittämiä.

Opetusmateriaalin tavoite

Opetusmateriaalin tavoitteena on vahvistaa ensihoitajaopiskelijoiden käytännön taitoja, syventää heidän teoreettista ymmärrystään traumapotilaan elvytyksen erityispiirteistä suhteessa sairausperäiseen elvytykseen sekä kehittää valmiuksia toimia systemaattisesti ja turvallisesti traumapotilaan elvytystilanteissa.

Artikkeli pohjautuu Turun Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön: Minja Huhtakangas, Jori Kallberg & Nea Korpela (2026) Traumapotilaan elvytys sairaalan ulkopuolella – opetusmateriaalia ensihoitajaopiskelijoille.

Lähteet:

Artikkelikuva: Copilot, jossa hyödynnetty Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensihoidon ambulanssia pohjana.

Björkman, J., Kirves, H., Koivisto-Kokko, K., Metsävainio, K., Raatiniemi, L., Setälä, P. & Hoikka, M. (2023). Vakavasti vammautuneen potilaan ensihoito.  Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 139, 1307–1312. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17807.pdf

European resuscitation Council. (2025). Adult Special Circumstances in Resuscitation. . https://doi.org/10.1016/j.resuscitation.2025.110753

Hoikka, M. & Kurola, J. (2021). Mitä ensihoito­lääkärin tulisi poimia uusista ERC:n elvytyssuosituksista. Finnanest, 54(3), 213–216. https://say.fi/files/hoikka_mita__ensihoitola_a_ka_rin.pdf

Jama, T. (2019). Tactical Emergency Casualty Care (TECC) – mitä anestesiologin tulee tietää? Finnanest, 52(5), 404–408. https://say.fi/files/jama_tactical_emergency.pdf

Kuhajda, I., Zarogoulidis, K., Kougioumtzi, I., Huang, H., Li, Q., Dryllis, G., Kioumis, I., Pitsiou, G., Machairiotis, N., Katsikogiannis, N., Papaiwannou, A., Lampaki, S., Zaric, B., Branislav, P., Dervelegas, K., Porpodis, K. & Zarogoulidis, P. (2014). Penetrating trauma. Journal of Thoracic Disease, 6(4), 461–465 . https://doi.org/10.3978/j.issn.2072-1439.2014.08.51

Lääketieteen sanasto. (2016a). Hypoksia. Kustannus Oy Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 22.4.2026. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt01246

Lääketieteen sanasto. (2016b). Hypovolemia. Kustannus Oy Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 22.4.2026. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt01258

Lääketieteen termit. (2021). Intubaatio. Kustannus Oy Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto. Haettu 22.4.2026. https://www.terveysportti.fi/apps/sanakirjat/

Niemelä, M. (2013). Tamponaatio – tunnistaminen ja hoito. Sydänääni, 24(1), 62–68. https://www.fincardio.fi/site/assets/files/8129/sa_teema1a_13_luku7.pdf

Niemi-Murola, L. & Ahlmén-Laiho, U. (2021). Hengitystien hallinta ja varmistaminen leikkaussalissa. Anestesiologian ja tehohoidon perusteet. Kustannus Oy Duodecim. Saatavissa: https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/atd00072?q=hengitystien%20hallinta

Nurmi, J. (2016). Sydänpysähdyspotilaan hoito sairaalan ulkopuolella. Finnanest, 49(1), 30–33.https://say.fi/files/nurmi_sydanpysahdyspotilaan_hoito_sairaalan_ulkopuolella.pdf

Peräjoki, K. & Azbel, M. (2022). Vammapotilaan tutkiminen ja hoito. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito (8–9. painos) (s. 619–636). Sanoma Pro Oy.

Salo, A. & Kuisma, M. (2022). Sydänpysähdys ja elvytys. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito (8–9. painos) (s. 321–373). Sanoma Pro Oy.

Ångerman, S. (2017). Vammapotilaan hoito. Finnanest, 50(2), 115–121.  https://say.fi/files/angerman_vammapotilaan_ensihoito.pdf