• rahankäyttö
• talouskasvatus
• talousosaaminen

Lapsuudessa opitut rahankäyttötavat nähdään usein keskeisenä tekijänä aikuisiän talousosaamisessa. Varhain opitut tottumukset, kuten säästäminen tai kuluttaminen, ohjaavat taloudellista käyttäytymistä myöhemmin elämässä. Kyselytutkimuksen perusteella yhteys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.

Lapsuuden taloudellinen ympäristö ja vanhempien vaikutus

Kyselytutkimukseen vastanneiden kokemukset lapsuuden perheen taloudellisesta tilanteesta painottuivat pääosin keskitasosta hyvään. Samalla havaittiin, että huoltajien suhtautuminen rahaan on yhteydessä siihen, miten taloudellinen tilanne koettiin.

Perheissä, joissa rahaa käytettiin hallitsemattomammin tai elettiin yli varojen, taloudellinen tilanne koettiin useammin heikoksi. Vastaavasti säästäminen, suunnitelmallisuus ja tulevaisuuteen varautuminen yhdistyivät myönteisimpiin kokemuksiin. Tämä tukee käsitystä siitä, että lapsi havainnoi ja tulkitsee ympäristössä tapahtuvaa taloudellista käyttäytymistä.

Viikko- ja kuukausirahan rooli talouskasvatuksessa

Suurin osa vastaajista kertoi saaneensa lapsuudessa viikko- tai kuukausirahaa. Se, mihin huoltajat ohjeistivat rahaa käyttämään, vaihteli kuitenkin merkittävästi vastaajien välillä.

Rahankäyttötavat jakautuivat kolmeen pääryhmään:

• omaa rahaa sai käyttää vapaasti ilman rajoitteita
• ohjattiin laittamaan omaa rahaa säästöön
• omaa rahaa sai käyttää vapaasti, mutta ohjattiin myös säästämään

Erityisesti oman rahan vapaan käytön voisi olettaa johtavan mahdollisesti heikompaan taloudenhallintaan myöhemmin. Näin ei kuitenkaan aineistossa yksiselitteisesti tapahtunut, mikä viittaa yksilön oman päätöksen vaikutukseen omassa toiminnassa.

Talousosaaminen ei synny yhdestä tekijästä

Tulokset viittaavat siihen, että talousosaaminen rakentuu monivaiheisesti eikä ole suoraan yhteydessä lapsuuden yhteen tekijään. Varhaiset kokemukset voivat vaikuttaa asenteisiin, mutta niiden lisäksi esille nousee muita merkittäviä tekijöitä.

Keskeisiä vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

• koulutus ja talousosaamisen karttuminen myöhemmällä iällä
• työelämän ja tulotason muutokset
• oma kiinnostus ja aktiivisuus talousasioissa

Tämä selittää, miksi samankaltaisista lähtökohdista tulevat henkilöt voivat päätyä hyvin erilaisiin taloudellisiin toimintatapoihin ja päinvastoin.

Tarvitaanko talouskasvatuksessa uudenlaista ajattelua?

Tulokset herättävät kysymyksen siitä, painotetaanko talouskasvatuksesta puhuessa liikaa yksittäisiä käytäntöjä, kuten viikkorahaa. Pelkkä oman rahan saaminen ja sen käytön ohjaaminen ei kyselyn tulosten mukaan näyttäisi riittävän selittämään talousosaamista pitkällä aikavälillä.

Keskeisimmäksi nousee se, millainen käsitys rahasta ja talouden hallinnasta lapselle muodostuu. Tämä viittaa siihen, että:

• rahapuheella
• esimerkillä
• ja arjen taloudellisilla valinnoilla

voi olla suurempi merkitys kuin yksittäisillä käytännöillä. Kannustavan ja positiivisen rahapuheen voidaan katsoa vaikuttavan myönteisesti yksilön taloudenhallintaan. Rahan sijoittaminen opitaan kyselyn perusteella vanhemmilta, mutta myös kasvuympäristöstä. Tähän vaikuttaa myös aikuisuuden ympäristö ja oma kiinnostus.

Taloustaitoja voi oppia myös myöhemmin

Keskeinen johtopäätös on, että talousosaaminen ei ole pysyvä ominaisuus, vaan kehittyvä taito. Tunnistamalla omassa lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtunutta heikkoa taloudenhallintaa, voi tietoisesti itse toimia päinvastoin. Lapsuuden kokemuksilla siis on merkitystä, mutta ne eivät suoraan määrää yksilön taloudellista käyttäytymistä.

Tämä antaa myös positiivisen näkökulman: taloustaitoja voidaan kehittää myöhemmin elämässä riippumatta lähtökohdista.  

Lähteet

Taberman, T. 2026. Huoltajilta opittujen talousasenteiden vaikutus yksilön talousosaamiseen ja sijoituskäyttäytymiseen aikuisuudessa – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Kuvatiedot

TheDigitalArtist. 2023. AI luotu rahoittaa – robottikirjanpito. Pixabay. Saatavilla: https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-rahoittaa-robottikirjanpito-8867036/