Positiivisen ikääntymisen edistäminen kultaiseksi säännöksi ikääntyneiden terveydenhoitotyöhön
Positiivisen ikääntymisen edistäminen on tärkeä näkökulma ikääntyneiden terveydenhoitotyössä. Tavoitteena on, että ikääntynyt eläisi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti hyvää ja tervettä elämää. Positiivisen ikääntymisen edistämisessä on monta huomioitavaa osa-aluetta, kuten fyysinen, kognitiivinen ja psykososiaalinen ulottuvuus.
Väestö ikääntyy maailmanlaajuisesti. Ihmiset elävät nykyään pidempään ja terveempinä verrattuna menneeseen. Tavallisesti ikääntyneiksi määritellään 65 vuotta täyttäneet henkilöt. Harva 65-vuotias kuitenkaan nyky-yhteiskunnassa tuntee oloaan iäkkääksi. Ikääntyneet ovat aktiivisia toimijoita ja tekevät terveyttään edistäviä valintoja elämässään. Terveydenhoitaja tukee ja ohjaa ikääntynyttä tämän terveyden edistämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Positiivinen ikääntyminen on moniulotteinen käsite. On tärkeää edistää ikääntyneen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja ylläpitää hänen fyysistä ja kognitiivista toimintakykyään. Näin ikääntynyt selviää ikääntymisen tuomista haasteista. Ikääntyneen resilienssi, sopeutuvuus ja myönteinen asenne ikääntymiseen ovat keskeisiä positiivisen ikääntymisen tekijöitä. Positiivisen ikääntymisen edistämisessä kohdataan ikääntynyt yksilöllisesti, kunnioittavasti ja empaattisesti.
Ikääntyneen elintapaohjaus on oleellinen osa terveellisen ikääntymisen edistämistä
Korkea ikä tuo mukanaan terveydellisiä haasteita, kuten sairauksia ja oireyhtymiä. Korkea verenpaine, aivoverenkiertohäiriö ja sydäninfarkti ovat ikääntyneiden yleisiä sairauksia. Pienten verisuonten toimintahäiriöt voivat aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä, fyysisiä rajoitteita ja kaatumistaipumusta. Lisäksi ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti on liitetty muistisairauden riskitekijöiksi. Nämä sairaudet voivat haitata hyvää ikääntymistä. Ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät myös gerastenia ja sarkopenia.
Olisi tärkeää, että näitä terveellistä ikääntymistä uhkaavia sairauksia ja oireyhtymiä voitaisiin ennaltaehkäistä tai ainakin hidastaa niiden etenemistä. Ikääntyneiden elintapaohjauksella on suuri merkitys terveydenhoitajan ennaltaehkäisevässä työssä positiivisen ikääntymisen edistämisessä.
Ikääntyneen elintapaohjauksessa tulisi keskittyä erityisesti säännölliseen liikuntaan ja tasapainoiseen ruokavalioon. Ikääntynyttä tulisi ohjata monipuoliseen liikuntaan, joka sisältää kestävyysliikuntaa, voima- ja tasapainoharjoituksia. Ruokavalio-ohjauksessa olisi hyvä painottaa kasviperäisten rasvojen, kalojen ja marjojen suosimista. Painonhallinta, tupakoimattomuus ja alkoholin vähäinen kulutus ovat myös merkittävä osa sairauksien ennaltaehkäisemisessä.
Kognitiivista toimintakykyä voi ylläpitää eri tavoin
Merkittävä suomalainen FINGER-tutkimus (2015) on osoittanut, että terveellisillä elintavoilla voidaan hidastaa kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä niillä ikääntyneillä, joilla ei ole vielä muistisairautta. Ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla on osoitettu olevan merkitystä kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Lisäksi suomalaisen FINALEX-tutkimuksen (2013) mukaan liikunta saattaa auttaa muistisairaiden muistin toimintaa. Elintapaohjauksesta on hyötyä siis myös ikääntyneen kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Kognitiivista toimintakykyä ylläpitävät kognitiiviset tehtävät ja harjoitukset. Kognitiota haastavat tehtävät ja harjoitukset ovat hyödyllisiä ikääntyneen toiminnanohjauksen ja muistin kannalta ajoissa aloitettuna ennen muistisairauden puhkeamista.
Ikääntyneen kognitiivista toimintakykyä ylläpitävät myös sosiaaliset ja myönteiset tilanteet. Ikääntynyttä ja erityisesti muistisairasta ja hänen omaishoitajaansa voisi ohjata vertaistuki- ja ryhmätoimintaan. Ohjatut ryhmätapaamiset tukevat muistisairaan kognitiota.
Myönteinen suhtautuminen ikääntyneen mielen hyvinvointiin on tärkeää
Ikääntyneiden mielen hyvinvointia käsiteltäessä tulisi aiheeseen suhtautua myönteisesti ja empaattisesti. Ikääntyneen voimavaroja, vahvuuksia ja mielen hyvinvointia parantavia asioita tulisi korostaa ikääntyneen psykososiaalisen terveyden edistämisessä. Kun on kyse ikääntyneen mielenterveyden edistämisestä, on tärkeää huomioida ikääntyneen persoonallisuuden kasvu, optimistisuus ja resilienssi. Nämä voivat olla ikääntyneelle tärkeitä tekijöitä, jotka auttavat häntä selviämään elämän haasteista.
Ikääntyneen kanssa tulisi siis tarkastella psykologisesti myönteisiä asioita hänen elämässään. Onnellisuus, myönteiset tunteet ja kokemus elämän merkityksellisyydestä ovat ikääntyneelle mielen hyvinvointia edistäviä tekijöitä. On myös todettu, että ikääntyneelle sosiaalinen osallisuus ja mielekkäiden asioiden tekeminen ennaltaehkäisevät mielenterveyden haasteita.
Yksinäistä ikääntynyttä voisi ohjata sosiaaliseen kuntoutustoimintaan, kuten Ystäväpiiri-toimintaan. Tällainen sosiaalinen toiminta lisäisi ikääntyneen sosiaalista osallisuutta ja autonomian tunnetta. Positiivista ikääntymistä edistää ikääntyneen kokemus siitä, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja itsensä toteuttamiseen. Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen tulisi olla oikea-aikaista, jotta siitä olisi parhaiten apua ikääntyneelle.
Myönteinen lähestymistapa ikääntyneen mielen hyvinvointiin tuo esiin aiheen inhimillisen arvokkuuden. Lisäksi se auttaa ymmärtämään ikääntymiseen liittyviä haasteita. Myönteinen ote ikääntyneiden mielen hyvinvointiin hälventäisi ikääntymiseen liitettyä stigmaa ja ageismia yhteiskunnallisella tasolla.
Lähteet:
Goel, V. & Appachu, H. 2025. Positive ageing: self-compassion as a mediator between forgiveness and psychological well-being in older adults. Working with Older People. Emerald Publishing. Viitattu 21.4.2026. https://www-emerald-com.ezproxy.turkuamk.fi/wwop/article-pdf/29/2/157/9850504/wwop-05-2024-0022.pdf
Jyväkorpi, S., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., Suominen, M., Kokko, K. & Heimonen, S. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Gerontologia 34(4), 2020. Viitattu 21.4.2026. https://journal.fi/gerontologia/article/view/99624/57593
Kariniemi, K., Siira, H., Kyngäs, H. & Kaakinen, P. 2020. ”Vanhakin on ihminen” Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia 34 (1), 2020. Viitattu 20.4.2026. https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/26511/nbnfi-fe202003208624.pdf?sequence=1&isAllowed=y
McGarvie, S. 2025. Positive Aging: Redefining What Aging Successfully Means. PositivePsychology. Viitattu 21.4.2026. https://positivepsychology.com/positive-aging/
Mountain, G., Windle, G., Hind, D., Walters, S., Keertharuth, A., Chatters, R., Sprange, K., Craig, C., Cook, S., Lee, E., Chater, T., Woods, R., Newbould, L., Powell, L., Shortland, K. & Roberts, J. 2017. A preventative lifestyle intervention for older adults (lifestyle matters): a randomised controlled trial. Age and Ageing 2017; 46: 627-634. Viitattu 21.4.2026. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5860501/pdf/afx021.pdf
Rantanen, T. 2025. Tutkimus haastaa vanhenemisen stereotypiat – aktiivinen ikääntyminen on yksilöllistä ja merkityksellistä. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 20.4.2026. https://www.jyu.fi/fi/uutinen/tutkimus-haastaa-vanhenemisen-stereotypiat-aktiivinen-ikaantyminen-on-yksilollista-ja-0
Rantanen, T. & Koivunen, K. 2022. Vanhuus. Gerontologia. Duodecim Oppiportti. Viitattu 20.4.2026. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/grn00005
Strandberg, T., Michel, J-P & Maggi, S. 2016. Healthy ageing requires a triple strategy. Aging Clinical and Experimental Research, vol. 28, no. 3, pp. 369-370. University of Helsinki. Viitattu 21.4.2026. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f40d370d-86ff-4e33-ab15-a5e949f0c830/content
Strandberg, T., Kivimäki, M. & Urtamo, A. 2024. Onnistunut vanheneminen – mitä se on ja miten sen saavuttaa? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 20.4.2026. https://www.duodecimlehti.fi/duo18154/hyv%C3%A4%20vanheneminen
Tilvis, R. 2006. Hyvä vanheneminen. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 20.4.2026. https://www.duodecimlehti.fi/duo95820
Vanhustyön keskusliitto 2026. Vanhuusalan sanasto. Materiaalipankki. Viitattu 20.4.2026. https://vtkl.fi/toiminta/materiaalipankki/sanasto/
WHO 2025. Ageing and health. Detail. Fact sheets. Newsroom. Viitattu 20.4.2026. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/ageing-and-health
Kuva: Pixabay