• interventiot
• mielenterveys
• nuoret
• päihdehäiriöt
• päihdekokeilut
• vaikuttavuus

Nuorten mielenterveyden haasteet ja päihteiden käyttö ovat merkittäviä ja usein toisiinsa kietoutuvia ilmiöitä. Tutkimusnäyttö osoittaa, että yksittäiset tai lyhytkestoiset interventiot eivät riitä vastaamaan monimutkaisiin ja kasautuviin haasteisiin. Artikkelissa tarkastellaan monitasoisia interventioita, joilla voidaan tukea nuorten mielenterveyttä ja ehkäistä päihdehäiriöitä kouluissa, perheissä, yhteisöissä ja digitaalisissa ympäristöissä.

Nuorten mielenterveyden haasteet ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Samalla ne ovat nuorten suurin yksittäinen terveysongelma. Tutkimusten mukaan noin neljännes nuorista kärsii erilaisista mielenterveyden haasteista kuten ahdistuneisuus- ja masennusoireista sekä syömis- tai päihdehäiriöistä. Nuorella saattaa myös olla useampi mielenterveyden haaste samanaikaisesti. 

Koulujen henkilöstö ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa mielenterveyden haasteiden ehkäisyssä, tunnistamisessa sekä interventioissa. Nuorta hoidettaessa yhteistyö eri tahojen välillä on oleellista interventioiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Nuorten mielenterveyden haasteet ovat pääsääntöisesti monitahoisia ja kumuloituvia ja tästä syystä myös interventioiden on kyettävä vastaamaan näihin haasteisiin. 

Kouluterveydenhuollossa käytettäviä keskeisiä interventioita ja työotteita nuorten mielenterveyden tukemisessa ja päihdehäiriöiden ehkäisyssä 

Interventiot voidaan jaotella karkeasti psykososiaalisiin, perhekeskeisiin, koulupohjaisiin ja yhteisöllisiin, teknologiapohjaisiin sekä muihin interventiomuotoihin. 

Psykososiaalisista interventioista ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työote korostaa nuoren omia vahvuuksia, voimavaroja sekä toimijuutta oman hyvinvointinsa eteen. Nuori saa kokemuksia siitä, että hän itse kykenee vaikuttamaan asettamiinsa tavoitteisiin ja valintoihin, joita hän tekee. Työote vahvistaa luottamusta ja avointa vuorovaikutusta nuoren ja ammattilaisen välillä. 

Motivoiva haastattelu perustuu avoimiin kysymyksiin, reflektiiviseen kuunteluun ja nuoren oman näkökulman arvostamiseen. Nuori asettaa itse tavoitteita elämäntapamuutokselle, jonka toteuttamista seurataan yhdessä ammattilaisen kanssa. 

Nuorten interpersoonallinen ohjanta (IPC-N) on lyhytinterventio, jossa nuori tapaa koulutetun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen yleensä 4-6 kertaa. IPC-N:n keskiössä ovat mielialaan vaikuttavat ihmissuhdetekijät, kuten suru, ihmissuhdekonfliktit, roolimuutokset sekä sosiaalisten taitojen haasteet. 

Perhekeskeisistä interventioista psykoedukaatio on mielenterveyteen liittyvän tiedon jakamista nuorelle sekä hänen vanhemmilleen tai huoltajilleen. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä mielenterveyden haasteista sekä tukea nuoren ja perheen kykyä tunnistaa, käsitellä ja hallita oireita. Psykoedukaatio perustuu luotettavaan ja näyttöön perustuvaan tietoon ja sen avulla voidaan edistää nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Päihdekasvatus peruskouluissa voidaan luokitella koulu- ja yhteisökeskeiseen interventioon. Se pyrkii ehkäisemään päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä haittoja. Tavoitteena on lisätä tietoa päihteistä ja riippuvuuksista ilman liiallista pelottelua tai käytön normalisointia. Päihdekasvatuksessa pyritään purkamaan nuorten ennakkokäsityksiä, vahvistamaan ymmärrystä riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä sekä tukemaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi tavoitteena on edistää nuoren kykyä tehdä hyvinvointia tukevia päätöksiä sosiaalisissa tilanteissa. 

Nuorten kompassi on esimerkki teknologiapohjaisista interventioista. Se on vuorovaikutteinen verkko-ohjelma, joka perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Ohjelman keskiössä ovat nuoren omat arvot, tunteiden kohtaaminen avoimesti, toiminta arvojen mukaisesti sekä tietoisuustaidot. Ohjelma suoritetaan viiden viikon aikana. 

Muilla interventioilla viitataan esimerkiksi taideperustaisiin menetelmiin, kuten kirjoittamiseen tai musiikki- ja draamaperustaisiin terapiakeinoihin. Näissä nuori voi ryhmässä tai yksin osallistua turvallisesti itseilmaisuun ja tunteiden käsittelyyn. 

Interventioiden vaikuttavuuden arviointia 

Psykososiaalisten interventioiden vaikuttavuus on kiistaton ja täten ne ovat keskeisin keino vaikuttaa nuorten mielenterveyteen. Perhekeskeisten interventioiden näyttö on puolestaan osin ristiriitaista. Vaikka perhekeskeisissä interventioissa pyritään parantamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta, niin haluttua tavoitetta ei aina saavuteta Tästä huolimatta esimerkiksi psykoedukaatio on erittäin tärkeässä roolissa mielenterveyden haasteisiin liittyvän luotettavan tiedon saannissa. 

Koulupohjaiset sekä yhteisölliset interventiot ovat tutkimusten mukaan hyödyllisiä. Ne tukevat muun muassa nuorten elämänhallinta- ja sosiaalisia taitoja. Teknologiapohjaiset interventiot ovat nuorille helposti lähestyttävä intervention muoto, heidän ollessa tottuneita verkkopohjaisten ohjelmistojen käyttäjiä. Jos nuori saadaan sitoutettua ohjelmaan, niin interventioilla on todettu olevan positiivisia tuloksia. Pitkäaikaistutkimuksia ja lisänäyttöä kuitenkin tarvitaan. 

Muita interventioita tutkimuksissa ovat olleet taideterapiamuotoiset interventiot. Niillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia vain, jos interventiot ovat ryhmämuotoisia.  

Mini- tai lyhytinterventioiden vaikuttavuudesta ei ole vahvaa näyttöä. Näin ollen yksittäisellä keskustelulla ei ole juurikaan vaikutusta nuorten mielenterveyden edistämisessä tai päihteiden käytön ehkäisyssä. Tarvitaan siis monitasoisia ja pitkäkestoisempia interventioita, jotka vaikuttavat nuoren arkeen laaja-alaisesti. 

Lähteet: 

Adams, C. & Stickley, T. 2019. Group art activities and arts therapies for people using substances. Nordic Journal of Arts Culture and Health. Vol. 1, No. 1, 47-59. Saatavilla: https://doi.org/10.18261/issn.2535-7913-2019-01-05 

Aggarwal, S. & Patton, G. 2018. Engaging families in the management of adolescent self-harm. Evidence-based mental health. Vol. 21, No. 1, 16-22. Saatavilla: https://doi.org/10.1136/eb-2017-102791 

Angle, S. 2020. Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa. Duodecim käypä hoito. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/nix02726 

Du Toit, S.; Tomlinson, M.; Laurenzi, C.; Gordon, S.; Hartmann, L.; Abrahams, N.; Bradshaw, M.; Brand, A.; Melendez-Torres, GJ.; Servili, C.; Dua, T.; Ross, D.; Lai, J. & Skeen, S. 2025. Psychosocial Interventions for Preventing Mental Health Conditions in Adolescents with Emotional Problems. The Journal of Adolescent Health: Official Publication of the Society for Adolescence Medicine. Vol. 76, No. 2, 187-209. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.jadohealth.2024.09.030 

Forte, A.; Sarli, G.; Polidori, L.; Lester, D. & Pompili, M. 2021. The Role of New Technologies to Prevent Suicide in Adolescence. Medicina (Kaunas, Lithuania). Vol. 57. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/medicina57020109 

Geijer-Simpson, E.; Kaner, E.; Lingam, R.; McArdle, P. & McGovern, R. 2023. Effectiveness of Family-Involved Interventions in Reducing Co-Occurring Alcohol Use and Mental Health Problems in Young People Aged 12-17. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol 20. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/ijerph20196890 

Hämäläinen, T. (2024). Nuorten käyttöaktiivisuus, sitoutuminen ja hyvinvoinnillinen hyötyminen hyväksymis- ja omistautumisterapiapohjaisesta verkkointerventiosta. Psykologia 02/2024. Saatavilla: https://journal.fi/psy/article/view/143631 

Järvinen, M. 2025. Motivoiva haastattelu. Duodecim käypä hoito. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/nix02109 

Järvinen, R.; Matinlassi, S.; Vaarna, M. 2026. Nuorten mielenterveyden tukeminen ja päihdehäiriöiden ehkäisy – vaikuttavat keinot. Turun ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/914557 

Kosola, S.; Niemelä, E. & Niemelä, S. 2018. Päihdekokeilut – normaalia nuoruutta vai alkava häiriö?. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018. Vol. 134, No. 8, 865-872. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo14288 

Nawi, A.; Ismail, R.; Ibrahim, F.; Hassan, M.; Manaf, M.; Amit, N.; Ibrahim, N. & Shafurdin, N. 2021. Risk and protective factors of drug abuse among adolescents. BMC Public Health. Vol. 21, No. 2088. Saatavilla: https://doi.org/10.1186/s12889-021-11906-2 

Pandey, A.; Hale, D.; Das, S.; Goddings, A-L.; Blakemore, S-J. & Viner, R. 2018. Effectiveness of Universal Self-regulation-Based Interventions in Children and Adolescents. JAMA Pediatrics. Vol. 172, No. 6, 566-575. Saatavilla: https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2018.0232 

Pirskanen, M.; Laukkanen, E.; Varjoranta, P.; Lahtela, M. & Pietilä, A-M. 2013. Nuorten päihteiden käyttö ja voimavarat: kouluterveydenhoitajan toteuttaman varhaisen tuen intervention arviointi. Hoitotiede. Vol. 25, No. 2, 118-129. Saatavilla: https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128271 

Terapiat etulinjaan. Nuorten interpersoonallinen ohjanta 2025. Saatavilla: https://terapiatetulinjaan.fi/lapset-ja-nuoret/menetelmat/nuorten-interpersonaalinen-ohjanta/ 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Psykoedukaatio. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttaneiden-mielenterveys/maahanmuuttaneiden-mielenterveyden-edistaminen/psykoedukaatio 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. IPC-N -toimintamallin arviointi. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tieto-ja-toimintamallit/hyte-toimintamallien-arviointi/arvioidut-toimintamallit/ipc-n-toimintamallin-arviointi 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Päihdekasvatus. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaiseva-paihdetyo-kouluissa-ja-oppilaitoksissa/paihdekasvatus