Teoria käytäntöön: Video ja interaktiiviset opetuspaketit ensihoitajaopiskelijan apuna traumaelvytyksessä
Sairaalan ulkopuolinen traumaperäinen elottomuus on kriittinen tilanne, jossa perinteinen paineluelvytys ei useinkaan riitä pelastamaan potilasta. Oikeat hoitopäätökset edellyttävät korjattavien syiden nopeaa tunnistamista ja kykyä soveltaa teoriaa dynaamisessa kenttäympäristössä. Tuore opetusmateriaalikokonaisuus ensihoitajaopiskelijoille vastaa tähän haasteeseen yhdistämällä visuaalisuuden, lääketieteellisen datan ja interaktiivisen palautteen.
Traumaperäisessä sydänpysähdyksessä (Traumatic Cardiac Arrest, TCA) selviytymisen avain on elottomuuden perussyiden välitön hoito. Toisin kuin sydänperäisissä tapauksissa, TCA-tilanteessa painopiste siirtyy elottomuuden aiheuttaneiden syiden, kuten hypovolemian, hypoksian, jänniteilmarinnan ja sydämen tamponaation korjaamiseen (ERC, 2025; Salo & Kuisma, 2022, s. 355). Weegenaar ym. (2024) mukaan elottoman traumapotilaan hoidossa ensihoitajan on hyvä käyttää tätä varten luotua HOTT-muistisääntöä. Koska tilanteet ovat ensihoidossa harvinaisia, ammatillisen osaamisen ylläpito edellyttää säännöllistä harjoittelua ja teoreettisen osaamisen kertaamista (Fält & Telkki, 2022).
HOTT-protokollan hallinta vaatii dynaamista osaamista
Kliinisen osaamisen ytimessä on syiden tunnistaminen ja hoito. Traumaperäisen elottomuuden keskeiset syyt ovat hypovolemia, hypoksia, jänniteilmarinta ja sydämen tamponaatio (ERC, 2025). Opinnäytetyössä kootun tietoperustan mukaan perusteellinen ymmärrys korjattavista syistä on hoidon onnistumisen edellytys.
Hypovolemia on veritilavuuden vaje, jolloin potilaalla on liian vähän verta elimistössään suuren vuodon vuoksi. Veritilavuuden vajeen korjaaminen ja ulkoisen vuodon tyrehdyttäminen ovat ensisijaisia toimia verenkierron palauttamiseksi (Björkman ym., 2023).
Hypoksiassa potilas kärsii hapenpuutteesta. Ilmatien varmistaminen on välttämätöntä hapensaannin turvaamiseksi ja liiallisen happamuuden estämiseksi (Salo & Kuisma, 2022, s. 340–341).
Jänniteilmarinnan Holmström (2022, s. 405–406) kertoo olevan tila, jossa ilmaa kertyy keuhkoja ympäröivään keuhkopussin onteloon. Paineen kasvaessa keuhko ja suuret verisuonet painuvat kasaan, mikä vaikeuttaa hengitystä ja estää sydäntä täyttymästä verellä. Keuhkopussin onteloon kertynyt ilma voidaan poistaa neulapunktiolla, ts. neulatorakosenteesilla, jolloin suuriin verisuoniin ja sydämeen kohdistuva paine hellittää ja verenkierto palautuu (Peräjoki ja Azbel, 2022, s. 621).
Sydämen tamponaatiossa sydänpussin sisään kertynyt veri tai neste puristaa sydäntä kasaan, jolloin se ei pääse laajenemaan ja pumppaamaan verta verenkiertoon. Puristustilan tunnistaminen on haastava, mutta kriittinen osa diagnostiikkaa (Nurmi, 2016).
Monimuotoiset oppimismenetelmät asiantuntijuuden kehittymisessä
Oppiminen ensihoidossa edellyttää sekä teoreettista ymmärrystä että käytännön taitojen hallintaa. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppija rakentaa tietoa aktiivisesti aiemman osaamisensa pohjalta (Auvinen ym., 2005). Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa päätöksentekoa ja motoristen taitojen hallintaa.
Useiden oppimismenetelmien – kuten tekstin, videon ja testien – yhdistäminen tukee oppimista ja tiedon siirtymistä pitkäkestoiseen muistiin.
Opetusvideo sillanrakentajana teorian ja käytännön välillä
Opetusvideon käyttö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tukea itseohjautuvaa oppimista ja kädentaitojen omaksumista (Vesanen & Kuisma, 2022). Videomateriaali mahdollistaa monimutkaisten toimenpiteiden, kuten neulatorakosenteesin tai massiivisen verenvuodon hallinnan, tarkastelun autenttisessa simulaatioympäristössä. Videomuotoisen oppimateriaalin etuna on sen joustavuus ja toistettavuus. Opiskelija voi palata videon tiettyihin vaiheisiin, mikä vähentää kognitiivista kuormitusta ja edistää syväoppimista (Puttonen, 2018). Opinnäytetyössä tuotettu simuloitu elvytystilanne havainnollistaa hoitotoimenpiteiden lisäksi myös kliinistä päätöksentekoa ja tiimityötä, jotka ovat keskeisiä traumapotilaan hoidossa (Huhtakangas ym., 2026).
Syventävä tieto haltuun opetuspaketilla
Videon tueksi rakennettiin kattava opetuspaketti, joka purkaa traumaelvytyksen teoreettiset perusteet osiin. Opetuspaketti koottiin tuoreimpien hoitosuositusten pohjalta tiiviiksi kokonaisuudeksi, joka syventää ymmärrystä esimerkiksi neulatorakosenteesista tai massiivisen verenvuodon hallinnasta. Se toimii siltana teorian ja käytännön simulaatioharjoittelun välillä, tarjoten opiskelijalle selkeän toimintamallin, jota noudattaa traumapotilaan elvytystilanteessa.
Interaktiivisuus ja ohjaava palaute oppimisen tukena
Pelkkä tiedon vastaanottaminen ei riitä asiantuntijuuden kehittymiseen, vaan oppiminen vaatii aktiivista prosessointia. Tämän vuoksi kokonaisuuteen kuuluu interaktiivinen tietotesti, joka on suunniteltu ohjaamaan opiskelijaa kohti oikeita kliinisiä valintoja.
Testi ei ole vain tiedon tarkistusta, vaan se tarjoaa välitöntä ja ohjaavaa palautetta. Lisäksi kysymyksien ja vastausvaihtoehtojen asettelu ohjaa opiskelijaa pohtimaan ja löytämään oikea vastauksen. Tämä pedagoginen valinta on keskeinen, sillä virheelliset ajatusmallit saadaan korjattua jo oppimisvaiheessa, mikä vahvistaa opiskelijan itseluottamusta ja päätöksentekokykyä (Vesanen & Kuisma, 2022). Monipuoliset menetelmät (video, teksti ja testaaminen) varmistavat, että kriittinen osaaminen säilyy ja on käytettävissä silloin, kun ihmishenki on vaarassa.
Artikkeli pohjautuu Turun Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön: Minja Huhtakangas, Jori Kallberg & Nea Korpela (2026) Traumapotilaan elvytys sairaalan ulkopuolella – opetusmateriaalia ensihoitajaopiskelijoille.
Lähteet
Auvinen, P., Dal Maso, R., Kallio, J., Sandström, S., & Viitaila, T. (2005). Oppiminen ja oppimismenetelmät ja niiden merkitys ammattikorkeakoulussa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90556/OppiminenJaOppimismenetelmatJaNiiden.pdf
Björkman, J., Kirves, H., Koivisto-Kokko, K., Metsävainio, K., Raatiniemi, L., Setälä, P. & Hoikka, M. (2023). Vakavasti vammautuneen potilaan ensihoito. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 139, 1307–1312. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17807.pdf
ERC, European Resuscitation Council. (2025). Special Circumstances in Resuscitation. European Resuscitation Council Guideline. 10.1016/j.resuscitation.2025.110753 External Link. Viitattu 7.11.2025
Fält, S., & Telkki, T. (2022). Perustason ensihoito. Sanoma Pro.
Holmström, P. (2022). Hengitysvaikeus. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito, 8–9. Painos. (s. 405– 406). Sanoma Pro Oy.
Huhtakangas, M., Kallberg, J. & Korpela, N. (2026). Traumapotilaan elvytys sairaalan ulkopuolella – opetusmateriaalia ensihoitajaopiskelijoille. Opinnäytetyö AMK. Turku AMK
Nurmi, J. (2016). Sydänpysähdyspotilaan hoito sairaalan ulkopuolella. Finnanest, 49(1), 30–33. https://say.fi/files/nurmi_sydanpysahdyspotilaan_hoito_sairaalan_ulkopuolella.pdf
Peräjoki, K. & Azbel, M. (2022). Vammapotilaan tutkiminen ja hoito. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito 8–9. painos (s. 621). Sanoma Pro Oy.
Puttonen, S. (2018). Opetusvideo oppimisen tukena: Video-oppaan kehittäminen teknologia-avusteiseen oppimiseen [Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. JYX-julkaisuarkisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/57812/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201805022415.pdf
Salo, A. & Kuisma, M. (2022). Sydänpysähdys ja elvytys. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito 8–9. painos. (s. 340–341, 355). Sanoma Pro Oy.
Vesanen, P., & Kuisma, M. (2022, 14. syyskuuta). Opetusvideo osana oppimisen edistämistä. LAB Focus. https://blogit.lab.fi/labfocus/opetusvideo-osana-oppimisen-edistamista/
Weegenaar C., Perkins, Z. & Lockey, D. (2024). Pre-hospital management of traumatic cardiac arrest 2024 position statement: Faculty of Prehospital Care, Royal College of Surgeons of Edinburgh. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 32, 139. https://doi.org/10.1186/s13049-024-01304-z