• genomitieto
• terveyden edistäminen

Genomitietoa hyödynnetään terveydenhuollossa jatkuvasti yhä enemmän, ja se voi tulevaisuudessa olla vielä merkittävämmässä roolissa. Genomitiedolla tarkoitetaan yksilön perimästä saatavaa tietoa, joka voi kertoa esimerkiksi alttiudesta sairastua tiettyihin sairauksiin. Terveyden edistämisen näkökulmasta genomitieto avaa mahdollisuuden entistä yksilöllisempään ohjaukseen ja ennaltaehkäisyyn. Terveydenhoitajat ovat tässä kehityksessä avainasemassa, sillä he kohtaavat asiakkaat usein ensimmäisinä ja toimivat terveysneuvonnan asiantuntijoina.

Genomitiedon merkitys terveyden edistämisessä

Genomitiedon hyödyntäminen terveyden edistämisessä perustuu ajatukseen yksilöllisestä riskien tunnistamisesta. Kun perinnölliset alttiudet tunnetaan, voidaan elintapaohjaus, seuranta ja varhainen puuttuminen kohdentaa entistä yksilöllisemmin. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen tai tietyntyyppisten syöpien riskitekijöitä voidaan arvioida genomitiedon avulla jo ennen oireiden ilmaantumista.

Geneettinen riski sairastua tiettyyn sairauteen ei kuitenkaan tarkoita täyttä varmuutta siitä, että yksilö tulee sairastumaan. Usein sairastuminen on monen tekijän summa, ja siihen vaikuttavat perintötekijöiden vuoksi myös esimerkiksi elintottumukset ja ympäristötekijät. Siksi sen tulkinta edellyttää terveydenhuollon ammattilaisilta ymmärrystä siitä, miten geneettiset ja ympäristötekijät vuorovaikuttavat. Terveydenhoitajien rooli korostuu erityisesti siinä, miten genomitieto yhdistetään asiakkaan elämäntilanteeseen, voimavaroihin ja valmiuksiin tehdä terveyttä tukevia valintoja.

Terveydenhoitajan osaaminen genomitiedon hyödyntämisessä

Genomitiedon käyttöönotto terveydenhuollossa edellyttää terveydenhoitajilta uudenlaista osaamista. Keskeisiä osa-alueita ovat:

• Perusymmärrys genomitiedon luonteesta — mitä genomitieto kertoo, ja mitä se tarkoittaa
• Kyky tulkita ja selittää genomitietoa asiakkaalle selkeällä, ymmärrettävällä tavalla
• Eettinen osaaminen, kuten tietosuoja ja geneettisen tiedon sensitiivisyys
• Motivoivan ohjauksen taidot, jotta genomitieto voidaan kytkeä konkreettisiin terveysvalintoihin

Terveydenhoitajat toimivat usein asiakkaan ensikontaktina terveydenhuoltoon, joten heidän kykynsä käsitellä genomitietoa vaikuttaa suoraan siihen, miten asiakas ymmärtää ja hyödyntää saamansa tiedon.

Genomitiedon tuomat mahdollisuudet ja haasteet

Genomitieto voi parhaimmillaan vahvistaa terveyden edistämistä monella tasolla. Se voi lisätä asiakkaan motivaatiota muuttaa elintapojaan, mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja tukea yksilöllistä hoitoa. Samalla se voi auttaa terveydenhoitajia kohdentamaan ohjausta tehokkaammin.

Genomitiedon hyödyntämiseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Genomitiedon tulkinta voi olla monimutkaista, ja väärin ymmärrettynä se voi aiheuttaa turhaa huolta tai virheellisiä käsityksiä omasta terveydestä. Lisäksi terveydenhuollon koulutus eivät vielä kaikkialla tue genomitiedon laajamittaista hyödyntämistä. Vuonna 2025 julkaistussa suomalaistutkimuksessa todettiin, että sairaanhoitajat
Suomessa kokevat osaamisensa genomiikasta heikoksi. Enemmistö
tutkimukseen osallistuvista hoitajista arvioi, että ymmärtää heikosti genomitietoon liittyviä eettisiä asioita. Tutkimukseen osallistuneet korostivat, miten tarpeellista lisäkouluttaminen genomitiedosta olisi terveydenalan ammattilaisille.

Halkoaho, A.; Kajula, O. & Keiski, P. 2021. Geeni- ja genomitieto haastaa
terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen ja osaamisen. Tutkiva Hoitotyö,
2021:2, s. 38–40.

Laaksonen, M. & Airikkala, E. 2020. Genomitieto terveydenhoitajan työssä –
näkymiä lähitulevaisuuteen. Terveydenhoitaja, 2020:4, s. 40–41.

Laaksonen, M.; Paavilainen, E.; Koivisto, A-M. & Halkoaho, A. 2025. Genomic
competence among nurses: A spotlight on ethics. Nurs Ethics 2025
Dec;32(8):2683-2697. Viitattu 15.3.2026.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40847831/

Rintala, T-M.; Storvik-Sydänmaa, S.; Markkanen, U. & Halkoaho, A. 2021.
Genomitieto haastaa hoidonohjaajat. Diabetes ja lääkäri, 2021:1, s. 24–26.

Wilén, E.; Junna, N.; Ruotsalainen, S.; Surakka, I.; Mars, N.; Ripatti, P.;
Partanen, J.; Aro, J.; Mustonen, P.; Tuomi, T.; Palotie, A.; Salomaa, V.; Kaprio,
J.; Partanen, J.; Hotakainen, K.; Pöllänen, P. & Ripatti, S. 2022. How
Communicating Polygenic and Clinical Risk for Atherosclerotic Cardiovascular
Disease Impacts Health Behavior: An Observational Follow-up Study.
Circulation: Genomic and Precision Medicine. Volume 15, number 2.

Kuva: Pixabay