Palliatiivisessa hoitotyössä ja saattohoitotyössä tarvitaan monia vuorovaikutustaitoja
Sairaanhoitaja on vuorovaikutuksessa palliatiivisessa hoidossa olevan ja saattohoitoa tarvitsevan potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Myötätuntoisen ja vastavuoroisen kommunikaation onnistumiseksi tarvitaan monia taitoja.
Kliinisessä palliatiivisessa hoitotyössä ja saattohoitotyössä kyky ennakoida potilaan voinnin vaihteluja ja lievittää potilaan somaattisia oireita on erittäin tärkeää luottamuksen rakentumisen kannalta. Lisäksi potilas kohdataan arvostavasti ja henkilökohtaista yksilöllisyyttä kunnioittaen on. Potilaan toiveita hoidon suhteen tulee kunnioittaa. Tämä lisää potilaan ja hänen läheisensä luottamusta ja turvallisuuden kokemusta, sekä vähentää henkistä kuormittuneisuutta. (Hotus 2023, 13.)
Vuorovaikutus on kommunikaatiota ja kohtaamista, johon sisältyy erilaisia sävyjä, sopimuksia ja sääntöjä. Vuorovaikutus voi olla vaikuttavaa, positiivista ja yhteistoiminnallista, mutta myös yksipuolista ja negatiivista vallankäyttöä. Vuorovaikutusosaaminen on erilaisten kommunikaatiotaitojen kokonaisuutta, jossa kyetään kunnioittavaan asiakas- ja potilastyöhön. Vuorovaikutusosaamiseen kuuluu myös kyky kohdata erilaisuutta myös haastavissa ja eettisesti vaikeissa tilanteissa siten, että ongelmat tulevat selvitetyiksi. (Mönkkönen, 2018.)
Palliatiivisessa hoitotyössä ja saattohoitotyössä voidaan kokea haastavaksi erilaiset loppuelämän hoitoon liittyvät keskustelut. Loppuelämän hoitoon liittyvät keskustelut eroavat arkielämän päivittäisistä keskusteluista niin, että ne sisältävät potilaan yksityisiä psykososiaalisia, hengellisiä ja psykologisia tarpeita, kokemuksia ja mielipiteitä. Toisinaan tällaisten keskusteluiden sisältöjä voidaan pitää kulttuuriseen normistoon peilattuna epäsovinnaisina, jolloin näitä keskusteluja ei aloiteta. Hoitohenkilökunnan tulisi kuitenkin käydä näitä keskusteluja palliatiivisten- ja saattohoitopotilaiden kanssa, koska ne auttavat osaltaan pitämään yllä elämänlaatua. (Du ym. 2024,2.)
Vuorovaikutusta edistävät ja hankaloittavat tekijät:
Hyviä tunnetaitoja ovat kyky tunnistaa toisten tunteita ja kykyä reagoida potilaan esille tuomiin huoliin. Vuorovaikutusta edisti hoitajan ammatillinen itsevarmuus, eli luottamus omaan pystyvyyteen. Vuorovaikusta edistää myös taito käydä erilaisia keskusteluja ja löytää yhteisiä ratkaisuja. Niin tunnetaitojen kuin keskustelutaitojen suhteen vuorovaikutusta edisti sairaanhoitajan tietämys yksilöllisistä ja perheen yhteisistä perhedynamiikkaan liittyvistä erityispiirteistä. Aktiivinen kuuntelu on osa hyvää kommunikaatiota. Vuorovaikutusta edistää myös sairaanhoitajan tiedonhallintataidot. Tällä tarkoitetaan sairaanhoitajan kykyä ymmärtää, miten potilas ja hänen läheisensä ottavat vastaan tietoa. Vuorovaikutusta edistää myös se, että osaa käydä erilaisia keskusteluja potilaiden ja heidän perheidensä kanssa, ei pelkästään ennakoivan hoitosuunnitelman kontekstissa. Hyvää kommunikaatiota on myös ammatillisen tiedon jakaminen ymmärrettävästi, laadukas ja oikea-aikainen ohjausosaaminen sekä erilaisten kommunikaatiotyökalujen käyttö tarvittaessa.
Suurin este vuorovaikutukselle vaikutti olevan erilaisten resurssien kuten ajan tai koulutuksen puute. Vuorovaikutusta hankaloittaa hoitajan kokemus siitä, että ei pysty jäsentelemään potilaan kanssa hänen huoliaan. Huolien määrä voidaan kokea liian suureksi suhteessa potilaan kanssa vietettyyn, usein liian lyhyeksi koettuun, aikaan tai omiin koettuihin taitoihin. Lisäkoulutusta kaivattiin esimerkiksi kulttuuristen erityispiirteiden huomiointiin. Ylipäätään se, että potilas kuului kieli- ja kulttuurivähemmistöön, toi haasteita vuorovaikutukseen. Tulkin kautta käydyt keskustelut koettiin hankaliksi, eikä tulkkia välttämättä saanut lyhyellä varoitusajalla käyttöön. Hankaluuksia vuorovaikutussuhteeseen ennustaa myös potilaiden ja heidän läheistensä ristiriitaisen odotukset hoidon tavoitteista ja tuloksista. Hoitohenkilökunnan käyttämä ammattisanasto ja lyhenteet vaikeuttivat myös kommunikaatiota.
Lähteet:
Du,J., An, Z., Wang, C., Yo, L. (2024). Nurses` self-regulation after engaging in end-of-life conversations with advancer cancer patient: a gualitative study. BMC Nursing (2024) 23:344. https://doi.org/10.1186/s12912-024-02016-6
Hotus hoitosuositukset (2023). Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan ja läheisten kohtaaminen ja tukeminen. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2023/09/hoitosuositus-palliatiivinen-web.pdf
Hämäläinen, S. (2026). Vuorovaikutusta edistävät ja hankaloittavat tekijät palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala.
Mönkkönen, K. (2018). Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus. https://www.ellibslibrary.com/book/9789523455313