ESPR, CPR, EPBD, CSRD…

12.05.2026

Rakennusalaa runtelee säädöstsunami. EU ohjaa voimakkaasti kohti kiertotaloutta sekä digitalisaatiota mutta käytännöntoteutus on vielä lapsen kengissä. Digitaalinen tuotepassi nousee keskeiseksi työkaluksi, jolla voidaan ratkaista tiedonhallinnan ja materiaalien jäljitettävyyden haasteita.

Rakennusala on merkittävässä asemassa kiertotalouden toteutumisessa, sillä se on yksi suurimmista luonnonvarojen kuluttajista, jätteiden tuottajista sekä päästöjen aiheuttajista. Samalla suurin osa rakennuskannastamme on ikääntynyttä ja lähestyy peruskorjausikää. Miten ja millä korjataan, vai puretaanko ja mitä purkujätteestä voidaan kierrättää? Perinteinen lineaarinen talousmalli ei palvele kestävän kehityksen vaatimuksia ja ala onkin siirtymässä kohti kiertotaloutta, jossa materiaalien arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään. Tämä muutos kytkeytyy tiiviisti digitalisaatioon.

EU:n sääntely toimii keskeisenä ajurina rakennusalan murroksessa. Taksonomia ohjaa rahoituksia kestäviin kohteisiin, koska tuoreet asetukset esittävät vaatimukset tuotteiden läpinäkyvyydelle ja ympäristövaikutuksille. Uudet asetukset eivät vain ole vielä kaikille selkeitä eli koulutukseen tulisi panostaa.

Rakennusalaa koskevia asetuksia ovat mm:

  • rakennustuoteasetus (CPR)
  • rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)
  • ennallistamisasetus (NRL)
  • maaperän terveyttä koskeva direktiivi (SML)
  • kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA).

Asetukset tuovat lisää velvoitteita, mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia!

Rakennushankkeiden tuotetiedon määrä on kasvanut sellaiselle tasolle etteivät perinteiset tiedonhallintajärjestelmät enää riitä. Tietomallinnus ja vakioidut tiedonsiirtomuodot mahdollistavat tiedon hyödyntämisen aina tehokkaammin ja älykkäämmin. Digitalisaation keskeisimpiä hyötyjä ovat tiedon parempi laatu ja saatavuus sekä prosessien automatisointi. Haasteina edelleen ovat tiedon hajanaisuus ja rajapintojen puuttuminen.

Digitaalinen tuotepassi (DPP) on tuotteen mukana kulkeva tunniste, joka toimii tuotteen teknisten eritelmien ja ympäristötietojen arkistona. Se toimii keskeisenä välineenä kestävyysraportoinnissa ja standardoidun tuotetiedon ansiosta on kaikkien osapuolten hyödynnettävissä. Sen avulla suunnittelijoille mahdollistuu parempi yhteistyö ja tarkempi suunnitteludata, rakentajille selkeämmät reaaliaikaiset ohjeet sekä vähemmän virheitä, omistajille ja käyttäjille helpompi ylläpito ja tiedonhallinta sekä viranomaisille nopat ja laadukkaat lupaprosessit.

Pitkä elinkaari tavoitteena

Rakennusalan kiertotalous on laaja kokonaisuus, joka ei rajoitu pelkästään materiaalien uudelleen käyttöön. Alan kiertotalouden keskittymä jakautuu kolmeen vaiheeseen; materiaalikiertojen edistäminen, rakennuskannan tehokas käyttö sekä uudisrakennusten suunnittelu pitkäikäisiksi. Elinkaariominaisuuksiltaan laadukas rakennus on joustava eli monikäyttöinen, muunneltava ja uudelleenkäytettävä.

Vaikka kehityssuunta on selvä, siirtymää hidastavat useat tekijät. Suurimmat haasteet liittyvät taloudellisiin kannustimiin, tiedonhallintaan ja osaamiseen. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä hidastavat puutteelliset toimintamallit, markkinapaikkojen vähäisyys sekä epäselvät vastuu- ja sääntelykysymykset. Erityisesti betonielementtien uudelleenkäytön potentiaali on Suomessa tunnistettu mutta taloudelliset reunaehdot vaativat vielä kehittämistä. Myös rakennusmateriaalien teollisenkierron kehittämisessä on haasteita kuten kilpailukykyyn sekä logistiikkaan liittyvät ongelmat. Näihin voitaisiin vastata vero-ohjauksella, infrastruktuurin kehittämisellä ja parantamalla kierrätysmateriaalien laatutietoa sekä kelpoisuuden osoittamista markkinoilla.

Kaksoissiirtymällä rakennusalan mullistukseen!

Ala on keskellä niin sanottua kaksoissiirtymää, jossa kiertotalous ja digitalisaatio etenevät synergiassa rinnakkain: Ilman dataa kiertotalouden toteuttaminen on työlästä, ja ilman kiertotaloutta digitalisaation potentiaali jää vajaaksi. Tulevaisuudessa data toimii tuotannontekijänä, ja digitaalinen tuotepassi mahdollistaa uudenlaisen arvonluonnin koko elinkaaren ajan.

Rakennusalan murros on väistämätön, mutta sen toteutuminen edellyttää laaja-alaista toimintatapojen muutosta sekä osaamiseen ja yhteistyöhön panostamista. Digitaalisen tuotepassin potentiaalin toteutuminen riippuu siitä, kuinka hyvin ja laajasti se saadaan integroitua osaksi alan käytäntöjä. Pitkällä aikavälillä siirtymä voi tuoda merkittäviä hyötyjä sekä ympäristön, että liiketoiminnan näkökulmasta.

Lähteet:

Kannisto, J. 2026. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Linkki Theseukseen tulossa.

RIL Ry. (6.3.2025). ROTI 2025. https://ril.fi/wp-content/uploads/2025/03/ROTI-raportti_2025_low_Suojattu.pdf

Huttunen, E. ( 2021). Kiertotalous rakennetussa ympäristössä. Rakennustieto.

SITRA, VTT. (25.3.2025) Digitaalinen tuotepassi pelikirja. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/03/sitra-digitaalinen-tuotepassi-pelikirja.pdf

Laakso, M. (2025) Digitaaliset tuotepassit rakennusyrityksen näkökulmasta [Diplomityö, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/226130/LaaksoMagda.pdf?sequence=2

Rakennustieto. (17.4.2024) Kiertotalous osaksi rakentamisen arkea. . https://ym.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-kiertotalouslakia-joka-korvaisi-jatelain

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2020). Kiertotalouden ekosysteemit. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/9533c872-feab-4b4a-928b-0936cfab364c/content

Rakennustieto. (20.3.2026).Ennakoi kiinteistö- ja rakentamisalan säädöstsunamia 2026! . Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=hZYEpy-doEc&t=3958s

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2020). Kiertotalouden ekosysteemit. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/9533c872-feab-4b4a-928b-0936cfab364c/content