Fyysinen aktiivisuus on tärkeä osa mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia ja arjen toimintakykyä. Pienikin fyysinen aktiivisuus voi tukea mielenterveyttä ja lisätä hyvinvointia. Liikkumisen lisääminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, vaan se vaatii usein aikaa, tukea ja sopivia keinoja. Motivoivat kortit voivat toimia yhtenä käytännön työvälineenä, joka tukee liikkumista pienin askelin osana arkea.

Idea opinnäytetyönä kehittämiimme motivaatiokortteihin syntyi harjoittelujakson aikana Palveluyhteisö Entitas Oy:ssä. Harjoittelun aikana nousi esiin, että asiakkaiden fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä motivointi on usein haastavaa. Työntekijöillä oli tarve konkreettiselle työvälineelle, jonka avulla asiakkaiden kanssa olisi helpompi keskustella liikkumisesta ja kokeilla pieniä aktiivisuutta tukevia tehtäviä.

Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa monella tavalla ihmisen hyvinvointiin. Säännöllinen liikkuminen voi edistää jaksamista, tukea mielialaa sekä auttaa arjen rytmin ja unen tasapainottamisessa. Lisäksi liikkuminen voi vahvistaa toimintakykyä ja helpottaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä.

Mielenterveyskuntoutujilla liikkumisen aloittaminen voi joskus tuntua haastavalta. Tähän vaikuttavat monet tekijät, kuten väsymys, masennusoireet,
ahdistuneisuus, epävarmuus omasta jaksamisesta sekä sairauden oireet. Lisäksi arjen rakenteiden puute ja vähäinen kokemus onnistumisista voivat
heikentää motivaatiota entisestään. (MIELI ry, 2022.)

Motivaatio voi vaihdella, ja arki voi kuormittaa voimavaroja. Tämän vuoksi pienet ja realistiset tavoitteet ovat usein toimiva tapa lisätä fyysistä aktiivisuutta. Liikkeelle lähteminen helpottuu, kun tavoitteet ovat saavutettavissa ja selkeitä. Korttien tavoitteena on tukea asiakkaiden motivaatiota liikunnan lisäämiseen lempeällä ja kannustavalla tavalla ilman suorituspaineita.

Motivoivat kortit ovat matalan kynnyksen menetelmä, jonka avulla voidaan tukea liikkumista.

Korttien tarkoitus on tarjota yksinkertaisia ja helposti toteutettavia ideoita fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Ne voivat helpottaa liikunnan aloittamista ja tehdä siitä vähemmän kuormittavaa.

Valmis korttipakka sisältää 30 motivaatiokorttia. Kortit jaettiin kolmeen vaikeustasoon: vihreään, keltaiseen ja punaiseen tasoon. Vihreän tason tehtävät ovat kevyitä ja helposti toteutettavia arjen toimintoja, kuten lyhyt kävely lähialueella tai muutaman minuutin venyttely. Keltaisen ja punaisen tason tehtävissä aktiivisuus lisääntyy asteittain asiakkaan voimavarojen mukaan.

Jokainen kortti sisältää motivoivan lauseen, toiminnallisen tehtävän sekä työntekijälle suunnatun tukivinkin. Korttien tarkoituksena ei ole painostaa asiakasta liikkumaan, vaan tarjota mahdollisuus kokeilla fyysistä aktiivisuutta turvallisesti ja omaan tahtiin.

Motivaation tukemisessa korostuu autonomian kokemus, eli tunne siitä, että asiakas voi itse vaikuttaa omaan toimintaansa. Kun asiakas saa tehdä
valintoja ja osallistua toiminnan suunnitteluun, hänen sitoutumisensa ja motivaationsa vahvistuvat. (Deci & Ryan, 2000.) Kortit tukevat kuntoutujan osallisuutta, koska hän voi itse valita itselleen sopivia tapoja liikkua. Tämä voi lisätä kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksista ja vahvistaa motivaatiota. Pienet onnistumisen kokemukset voivat vähitellen rakentaa luottamusta omiin kykyihin ja tukea pysyvämpää muutosta arjessa.

Ammattilaisella on tärkeä rooli motivoivien korttien käytössä.

Sosiaalialan työntekijän tehtävänä on tukea kuntoutujaa yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti. On tärkeää luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa kuntoutuja kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi.

Motivoivia kortteja voidaan käyttää keskustelun ja tavoitteiden asettamisen tukena. Ne auttavat tekemään liikkumisesta konkreettista ja sopimaan kuntoutujan arkeen. Tällä tavoin fyysisen aktiivisuuden lisääminen voi olla osa kokonaisvaltaista kuntoutumista.

Kortteja voidaan käyttää esimerkiksi kotikäynneillä, keskustelutilanteissa tai pienryhmissä. Työntekijä voi osallistua tehtävän tekemiseen yhdessä asiakkaan kanssa, mikä voi lisätä turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa vuorovaikutusta. Lempeässä motivoinnissa tärkeää on, ettei asiakas koe painetta suoriutumisesta. Korttien avulla fyysinen aktiivisuus voidaan nähdä osana tavallista arkea eikä vaativana liikuntasuorituksena. Tämä voi madaltaa osallistumisen kynnystä ja tehdä toiminnasta helpommin lähestyttävää.

Opinnäytetyöprosessin aikana motivaatiokortteja testattiin Palveluyhteisö Entitaksen työntekijöiden ja harjoittelijoiden kanssa. Kortteja käytettiin muun muassa kotikäynneillä ja pienryhmätoiminnassa. Palautetta kerättiin kirjallisilla palautelomakkeilla sekä pienryhmäkeskustelulla. Saadun palautteen perusteella kortteja pidettiin selkeinä, helppokäyttöisinä ja motivoivina. Erityisesti korttien yksinkertainen rakenne ja kannustava sävy koettiin toimiviksi. Saadun palautteen pohjalta kortteihin tehtiin vielä joitakin muutoksia.

Työntekijät kokivat, että kortit voivat helpottaa keskustelua fyysisestä aktiivisuudesta ja tarjota konkreettisen keinon ottaa liikkuminen osaksi asiakastyötä. Korttien vahvuutena nähtiin myös niiden joustavuus: niitä voidaan käyttää sekä yksilö- että ryhmätyössä.

Rauhallinen eteneminen tukee kuntoutumista

Pienin askelin etenevä liikkuminen voi ajan myötä parantaa elämänlaatua ja lisätä kokemusta hallinnan tunteesta omassa elämässä. Useimpien ihmisten mieliala kohenee fyysisen aktiivisuuden jälkeen, mikä osaltaan selittää aktiivisuuden myönteisiä vaikutuksia (Hansen, 2018, s. 168).

Tutkimusnäytössä fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden välinen yhteys on vahva. Aktiivisuus vaikuttaa hermoston toimintaan, lisää hyvän olon hormoneja ja voi helpottaa kuormittavia tunnetiloja. Tutkimusten mukaan fyysinen aktiivisuus tukee kuntoutujien psyykkistä hyvinvointia ja voi olla tärkeä osa mielenterveyden hoitoa ja kuntoutusta. (Biddle, 2016; Ruuskanen, 2006, s. 46.)

Kun liikunnan lisääminen tapahtuu rauhallisesti, liikkuminen voi juurtua osaksi arkea ilman liiallista kuormitusta. Onnistumisen kokemukset voivat vahvistaa itseluottamusta ja tukea kuntoutumista kokonaisuutena. Tärkeintä on toiminnan säännöllisyys sekä se, että aktiivisuus sopii henkilön omaan elämäntilanteeseen ja voimavaroihin. (MIELI ry, 2022)

Opinnäytetyöprosessin aikana vahvistui ajatus siitä, että lempeä motivointi ja asiakaslähtöinen työote voivat olla merkittävässä roolissa mielenterveyskuntoutujien liikkumisen tukemisessa. Pienetkin onnistumisen kokemukset voivat vahvistaa asiakkaan uskoa omiin kykyihin ja lisätä osallisuuden tunnetta. Jatkossa motivaatiokortteja voitaisiin kehittää edelleen ja hyödyntää myös muiden asiakasryhmien kanssa.

Voit tutustua opinnäytetyöhön ja motivoiviin kortteihin tarkemmin tästä linkistä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605079938

Artikkeli on osa Turun AMK:n Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet:

Biddle, S. (2016). Physical activity and mental health: Evidence is growing. World Psychiatry, 15(2), 176–177. Haettu 12.12.2025 osoitteesta
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4911759/

Bistrova, K. & Yurchenko, L. (2026). Fyysisen aktiivisuuden merkitys mielenterveyskuntoutujille – motivoivien korttien valmistaminen asiakastyöhön. Turun ammattikorkeakoulu, https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605079938.

Deci, E. L. & Ryan, R. M. (2000). The “what” and “why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227-268. Haettu 10.3.2026 osoitteesta https://selfdeterminationtheory.org/SDT/documents/2000_DeciRyan_PIWhatWh
y.pdf

Hansen, A. (2018). Aivovoimaa– näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Otava.

MIELI Suomen Mielenterveys ry. (2022). Liikunta ja kehon kuunteleminen. Haettu 20.11.2025 osoitteesta https://mieli.fi/vahvista
mielenterveyttasi/mielenterveysjaarjentaidot/liikunta/

Ruuskanen, E. I. (2006). Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke 2003–2005 (Pro gradu tutkielma, Tampereen yliopisto). Haettu 29.11.2025
osoitteesta https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/93424/gradu01045.pdf