Nuorilla urheilijoilla tapahtuu usein murros harjoittelun määrän lisääntyessä siirryttäessä esimerkiksi urheilupainotteiseen lukioon. Jotta lisääntynyt lajiharjoittelu olisi turvallista, tulee urheilijan harjoitettavuuden olla riittävällä tasolla.  

Harjoitettavuudella tarkoitetaan perusominaisuuksia, kuten voimaa ja liikkuvuutta, joita tarvitaan jokaisessa lajissa. Näiden ominaisuuksien tasapaino mahdollistaa lajispesifien ominaisuuksien kehittämisen turvallisesti sekä harjoittelun kokonaismäärän kasvun nuoruudessa. (Olympiakomitea, 2022.) Harjoitettavuutta pitää kartoittaa säännöllisesti, jotta urheilijan kehityskohteisiin voidaan puuttua osana urheiluvammojen ennaltaehkäisyä. 

Urheiluvammojen ennaltaehkäisyn perusperiaatteet

Ennaltaehkäisyn tarkoituksena on ehkäistä urheiluvammojen määrää, vakavuutta sekä niiden syntyä ja uusiutumista (Leppänen ym., 2023, s. 4-5). Oleellinen osa ennaltaehkäisevää toimintaa on riskitekijöiden kartoittaminen. Riskitekijät voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Sisäisiä riskitekijöitä ovat urheilijasta lähtöisin olevat ominaisuudet, kutenheikko lihasvoima, ja ulkoiset riskitekijät ovat urheilijasta riippumattomia, kuten harjoitteluolosuhteet. Osaan riskitekijöistä, kuten urheilijan harjoitettavuuden puutteisiin, voidaan vaikuttaa. (Pasanen, 2021, s. 27-29.) 

Urheiluvammojen riskitekijöiden ollessa moninaiset myös ennaltaehkäisyn tulee olla monipuolista. Yleisesti urheilijoiden harjoittelussa huomioitavia ehkäisyn kannalta merkittäviä tekijöitä ovat (Leppänen ym., 2023, s. 8-11.)  

• kuormituksen hallinta suhteutettuna kasvuun ja kehitykseen
• turvallinen harrastusympäristö
• säännöt
• huolellinen vammakuntoutus
• ennaltaehkäiseväharjoittelu

Harjoitettavuus osana urheiluvammojen ennaltaehkäisyä

Urheilijan fyysisten ominaisuuksien kapasiteetin tulee vastata harjoittelun kuormitusta. Mikäli nämä ovat epätasapainossa, riski urheiluvammoille kasvaa. Harjoitettavuuden säännöllinen kartoittaminen onkin osa ennaltaehkäisevää toimintaa.  Tämän tueksi urheiluakatemoiden ammattilaiset ovat kehittäneen harjoitettavuuskartoituksen, jossa mitataanharjoitettavuuden eri osa-alueita 12 testi avulla. Testipatteristossa arviointi tapahtuu kolmiportaisella asteikolla, joka kuvaa harjoitettavuuden osa-alueen kehittämisen tarvetta; punainen väri viittaa osa-alueessa olevan harjoittelussa huomioitavia rajoitteita, keltainen väri osa-alueessa olevan kehitettävää ja vihreä väri osa-alueen olevan riittävällä tasolla. (Olympiakomitea, ei pvm.) Näiden tulosten avullaharjoittelussa pystytään huomioimaan harjoitettavuuden kannalta kehityskohteet yksilöllisesti, urheilijan tarpeet huomioiden (Olympiakomitea, 2022).  

Harjoitettavuuden kehittäminen käytännössä

Turun Seudun Urheiluakatemia hyödyntää toiminnassaan harjoitettavuuskartoitusta, joka pyritään toteuttamaan urheilijoilla kaksi kertaa vuodessa. Kartoitusten tulosten vieminen käytäntöön harjoitettavuuden kehittämiseksi on kuitenkin kysymysmerkki. Yleisesti haasteena ennaltaehkäisevien harjoitteiden toteutuksessa on niiden ottaminen huomioon harjoittelun suunnittelussa sekä niiden toteutuksen säännöllisyys (Viiala ym., 2026). Tätä tulisi tutkia lisää ja kehittää menetelmiä harjoitettavuuskartoituksen tulosten systemaattiseen hyödyntämiseen osana harjoittelua.

Lähteet

Harjoitettavuuskartoitus. (ei pvm.) Suomen Olympiakomitea.  https://www.olympiakomitea.fi/palvelumme/palvelumme-urheiluakatemioille-ja-valmennuskeskuksille/toisen-asteen-urheiluoppilaitokset/harjoitettavuuskartoitus/ 

Harjoitettavuus on monipuolisten ominaisuuksien tasapainoa – uudella kartoituksella kehitettävien asioiden jäljille. (29.3.2022).  Suomen Olympiakomitea. https://www.olympiakomitea.fi/ajankohtaista/uutiset/harjoitettavuus-on-monipuolisten-ominaisuuksien-tasapainoa-uudella-kartoituksella-kehitettavien-asioiden-jaljille/ 

Leppänen, M., Toivo, K., Bakalar, P. & Parkkari, J. (2023). Päivitetyt suositukset lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyyn. PARIPRE, 2–11. 

Pasanen, K. (2021a). Miksi urheiluvammojen ehkäisyn tutkiminen on tärkeää? Teoksessa K. Pasanen, H. Haapasalo, P. Halén & J. Parkkari (toim.), Urheiluvammojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus (s. 18-21). VK-Kustannus. 

Viiala, J., Čech, P., Bakalár, P., Paravlic, A., Ružbarský, P., Sučka, J., Toivo, K., Parkkari, J., & Leppänen, M. (2026). Effect of adherence to exercise-based injury prevention programmes on the risk of sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Injury prevention: journal of the International Society for Child and Adolescent Injury Prevention, 32(1), 31–40. https://doi.org/10.1136/ip-2025-045632 

Kuva https://www.magnific.com/free-photo/person-training-athletics_150856727.htm#fromView=search&page=1&position=2&uuid=04182a7c-5f65-486c-8a10-23eef6eb0ecc&query=strenght+sport