Integroituminen työyhteisöön vaatii aikaa ja tukea
Alku uudessa työyhteisössä voi olla raskasta aikaa ulkomaalaistaustaisille tekijöille. Uusi maa, uusi työyhteisö, uudet työtehtävät ja erilainen ilmapiiri voivat lisätä kuormitusta ja stressiä, puhumattakaan uuden kielen hallitsemisesta. Alku on kuitenkin ratkaiseva hetki – tiivis tuki alussa auttaa paljon. Ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on omat näkökulmansa ja toiveensa siitä, miten suomalainen työyhteisö voisi helpottaa heidän integroitumistaan. Kaikilla ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on melko samanlaisia toiveita. Toiveiden ja tarpeiden tiedostaminen on hyödyllistä koko työyhteisölle, onhan integroituminen sekä työntekijän itsensä, mutta myös työyhteisön vastuulla. Ei-suomenkielisten työntekijöiden toiveita ja tuen tarpeita sosiaalialan työyhteisössä on selvitetty tuoreessa opinnäytetyössä.
Ensin uusi työympäristö voi tuntua raskaalta
Monet työntekijät märittelevät, että suomen kieli aiheuttaa epävarmuutta ja lisää kuormitusta. Monet opiskelevat suomen kieltä ennen muuttamista Suomeen. Käytännössä ja työelämässä kielen käyttö voi tuntua erilaiselta verrattuna opeteltuun kirjakieleen. Erilaiset murteet ja puhumisen nopeus erityisesti alkuvaiheessa vaikeuttavat kommunikaatiota ja voivat vahvistaa omaa epävarmuutta. Aivot väsyvät nopeammin, kun työpäivän aikana pitää kääntää kaikki tiedot omalle kielelle. Suomen kielen oppiminen vaatii aikaa ja se voi kestää vuosia.
Epävarmuus voi vaikuttaa myös työntekijän itseluottamukseen, vaikka ammattitaito olisikin kunnossa. Työntekijä voi pelätä pyytä apua tai osallistua keskusteluun suomalaisten kanssa, jos oma kielitaito tuntuu riittämättömältä. Tämä voi aiheuttaa jopa yksinäisyyttä ja syrjäytyneisyyttä työpaikalla.
Jotkut ihmiset pelkäävät tehdä virheitä suomen kielellä. Jotkut työntekijät kertoivat, että he ymmärtävät suomen kieltä ja työtehtäviä hyvin, mutta oma puhuminen tuntuu vaikealta. Tämäkin voi lisätä kuormitusta työpäivän aikana. Kielen taito ja puhumisen rohkeus vaikuttaa kaikkeen vuorovaikutukseen.
Työmateriaalit voivat myös aiheuttaa haasteita. Jos kaikki materiaalit ja ohjeet ovat vain suomeksi, tämähidastaa oppimista ”talon tavoille”. Joskus kielellinen ja emotionaalinen kuormitus aiheuttavat ajatuksia kotimaahan palaamisesta.
Integroituminen on monimutkainen prosessi, johon työntekijä, työnantaja ja koko työyhteisö voivat vaikuttaa, joten integroitumisen tukeminen vaatii erilaisia ratkaisuja.
Kollegoiden tuki ja työntekijän oma aktiivisuus auttaa integroitumisessa
Opinnäytetyön tulosten mukaan työkavereiden tuki ja oikea asennoituminen on ratkaiseva ja tärkein asia integroitumisessa. Ei-suomenkieliset työntekijät mainitsivat, että ystävällinen ilmapiiri, tavalliset keskustelut ja yhteisen ajan viettäminen vähentää kuormitusta ja tekee työskentelystä mukavampaa ja tehokkaampaa. Ne myös auttavat myös kielen oppimisessa. Ajan myötä kulttuurierot eivät enää tunnu niin voimakkailta, kun ulkomaalaistaustainen ihminen sopeutuu uuden maan ja työn kulttuuriin, ihmiselle. Myös oman arkisen elämän suunnittelu työn ulkopuolella auttaa sopeutumaan.
Palautteen saaminen on erityisen tärkeää ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Palaute auttaa ymmärtämään, missä pitää vielä kehittyä ja mitä jo osaa ja hallitsee. Kannustava palaute tukee myös työntekijän itseluottamusta ja auttaa tuntemaan itsensä osaksi työyhteisöä. Työntekijät kertoivatkin, että jos palautetta ei saa, työntekijä tuntee epävarmuutta omasta tekemisestään ja osaamisestaan.
On tärkeätä muistaa, että työyhteisössä luottamus rakentuu vähitellen, askel askelta. Ensin työntekijä itse voi tuntea epävarmuutta omasta osaamisestaan ja toiminnastaan työyhteisön jäsenenä, mutta kun työtehtävät tulevat tutuiksi ja työyhteisö oppii tuntemaan ulkomaalaistaustaisen työntekijän ja hänen tuen tarpeensa, silloin luottamus kasvaa.
Työntekijän oma aktiivisuus vaikuttaa myös paljon integroitumiseen. He, jotka opiskelevat itsenäisesti kieltä eri tavoin, oppivat ymmärtämään suomen kielen oppimisen lisäksi Suomen maata ja kulttuuria myös kokonaisvaltaisemmin. Opinnäytetyössä nousi esiin mm. tapa kirjata työaikana tuntemattomat sanat vihkoon ja selvittää niiden merkitykset jälkikäteen, suomalaisten nettisivujen, sosiaalisen median tai lempiohjelman katsominen suomeksi.
Jo pieni tuki voi helpottaa ulkomaalaistaustaisen työntekijän arkea uudessa työpaikassa. Ystävällinen kohtaaminen, asioiden selittäminen, pieni rauhallinen keskustelu tai kohtelias kysyminen siitä, miltä työntekijästä tuntuu, voivat lisätä työntekijän varmuutta ja itsetuntoa.
Perehdytyksen suuri merkitys
Työn alkuvaiheessa hyvä perehdytys vähentää stressiä ja epävarmuutta. Kun uusi työntekijä saa rauhassa opetella työtehtäviä ja kysyä apua aina tarvittaessa, silloin itseluottamus kasvaa. Näin työntekijä voi olla varma, että hän tekee kaiken oikein ja tarvittaessa saa lisää opastusta.
Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille on tärkeätä, että perehdytyksessä käytetään selkeää kieltä, ja että työpaikalla on riittävästi ohjaavia työntekijöitä.
Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden näkökulmasta yksilöllinen tuki on ensiarvoisen tärkeätä. Opinnäytetyössä suositellaankin, että ei-suomenkieliselle työntekijälle voitaisiin nimetä heti alussa oma ohjaaja tai mentori, jolla olisi erityinen perehdytysvastuu työntekijästä. Mentorilla tulisi olla aikaa keskustella erilaisista esiin nousseista kysymyksistä ja epäselvistä asioista uuden työntekijän kanssa. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät toivovat myös työpaikalle soveltuvaa monikulttuurisuuskoulutusta, johon kaikki työntekijät voisivat osallistua.
Joskus myös epäviralliset tilanteet voivat aluksi tuntua vaikeilta ulkomaalaistaustaisille työntekijöille, erityisesti jos tämä ensimmäinen työpaikka uudessa maassa. Esimerkiksi kahvitauot tai pikkujuhlat voivat vaikuttaa oudoilta. Nämä epäviralliset tapahtumat voivat sisältää nopeita keskusteluja, paikallisia vitsejä ja perinteitä, joihin työntekijä ei osaa suhtautua. Samaan aikaan näissä tapahtumissa ulkomaalaistaustaisella työntekijällä on kuitenkin mahdollisuus tutustua enemmän maan kulttuuriin, työntekijöiden epävirallisiin tapoihin ja käytökseen. Tämä toimii erilaisena perehdytyksenä työelämään.
Integroituminen tapahtuu vähitellen
Integroituminen vaatii aikaa, se ei tapahdu nopeasti. Uusi kieli, kulttuuri, työ, työtehtävät ja työympäristö vaativat kärsivällisyyttä. Kärsivällisyyttä ja ymmärrystä tarvitaan myös työyhteisöltä. Sopeutumista helpottaa tukeva työyhteisö, intensiivinen ja laadukas perehdytys sekä hyvä ilmapiiri työpaikalla.
Rauhallisen oppimisen tahdin mahdollistaminen alussa kannustaa työntekijää oppimaan lisää ja antaa itsevarmuutta. Uuden kielen ja työkulttuurin oppiminen ei tapahdu hetkessä, varsinkin kun kaikki on koko elinympäristössä uutta.
Ulkomaalaistaustaiset työntekijät voivat tuoda työyhteisöön uusia näkökulmia, kokemuksia ja toisenlaista osaamista. Jatkossa myös monikulttuurisia asiakkaita on sosiaalialan yksiköissä ja palveluissa enemmän, ja monikultturinen työyhteisö itsessään voidaan nähdä tässä tilanteessa vahvuutena.
Kun työntekijä tuntee, että hän on kiinteästi osa työyhteisöä, työntekijän hyvinvointi ja työskentelymotivaatio voivat hyvin. Selkeät perehdytyskäytännöt, monipuolinen viestintä ja riittävä tuki ja vuorovaikutus arjessa riittävät työyhteisöön integroitumiseksi.
Jos kiinnostuit, voit lukea lisää: Ei-suomenkielisten työntekijöiden integroituminen sosiaalialan työyhteisöön : työntekijöiden kokemuksia tukevista ja haastavista tekijöistä – Theseus