Hiljaiset vahtikoirat – miten paikallislehdet tekevät tutkivaa journalismia
Tutkiva journalismi voi tarjota paikallislehdille työkalun, jolla houkutellaan uusia tilaajia.
Tutkiva journalismi on tärkeä osa median työtä vallan vahtikoirana. Laajat selvitykset paljastavat uutta tietoa, joka on tärkeää tuoda esille. Tutkiva journalismi ei kuitenkaan ole pelkästään isojen kaupunkien oikeus, vaan myös pienemmillä paikkakunnilla on selvitettävää.
Tästä syystä paikallislehdet ovat edelleen erittäin tärkeä osa mediakenttää.
Paikallislehdet eivät kuitenkaan pysty toimimaan samanlaisilla resursseilla kuin suuret valtakunnalliset mediat. Tutkivan journalismin tekeminen vaatii toimittajalta ammattitaidon lisäksi tukea esihenkilöiltä sekä riittävästi aikaa.
Santeri Hulkkonen on työskennellyt Etelä-Saimaassa Lappeenrannan paikallislehdessä useamman vuoden ajan. Lehdessä toimii ES tutkii -tiimi, jossa yksi toimittaja keskittyy kuukauden ajan tutkivalla otteella tehtyihin artikkeleihin.
Hän on kahdesti ollut kuukauden ajan muun uutistyön ulkopuolella ja keskittynyt ainoastaan tutkivien juttujen tekemiseen. Opinnäytetyössään hän tarkastelee, voivatko paikallislehdet tehdä tutkivaa journalismia ja mitä se käytännössä vaatii. Tutkimuksessaan hän hyödyntää tekemiään artikkeleita.
Mikä tekee artikkelista tutkivan?
Tutkivassa journalismissa toimittaja tekee tavanomaista perusteellisemman selvitystyön tuodakseen esille aiemmin tuntematonta, yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa. Yleisesti esille tuodaan epäkohtia tai väärinkäytöksiin liittyviä asioita. Tutkivaa journalismia varten toimittajan pitää hyödyntää monia eri lähteitä.
Etelä-Saimaa on yksi harvoista lehdistä, joilla on erillinen tiimi, joka keskittyy tutkivaan journalismiin.
Etelä-Saimaan päätoimittajan Jyrki Utriaisen mukaan tutkiva journalismi on tärkeä osa lehden sisältöä. Tutkivalla journalismilla lehti tarjoaa tilaajilleen sellaisia artikkeleita, jota ei muista lehdistä ole mahdollista saada Lappeenrantaan liittyvissä asioissa. Utriainen toteaa työssä, että tutkivaa journalismia tulee vaalia myös paikallisella tasolla.
Resurssipula voi olla haaste
Tutkiva journalismi on kuitenkin aikaa vievä prosessi, eikä sitä tehdessä voi kiirehtiä. Tämä tuo oman haasteensa medioille, jotka haluavat määrätietoisesti julkaista tutkivalla otteella tehtyjä artikkeleita.
Pienillä paikallismedioilla voi olla myös haasteita havaita ongelmakohtia, sillä päätöksentekoa on seurattu niin pitkään, ettei toimintatapoja välttämättä osata enää kyseenalaistaa.
Hulkkonen toteaa työssään, että tulevaisuudessa tekoälyn ja datajournalismin ansiosta paikallislehdet pystyvät mahdollisesti tekemään pienemmillä taloudellisilla resursseilla paljastavia artikkeleita.
Aika auttaa tutkivassa journalismissa
Santeri Hulkkosen tutkimuksessa kävi ilmi, että paikallislehdessä yhden toimittajan on mahdollista tuottaa neljän viikon aikana neljä tutkivalla otteella tehtyä artikkelia.
Kaikki jutut eivät kuitenkaan olleet keskenään samalla tasolla, sillä ensimmäisellä viikolla julkaistavaan artikkeliin oli käytettävissä vähemmän aikaa kuin viimeisellä viikolla.
Ajankäytön erot näkyivät myös tilaajalukijoiden määrissä. Ne artikkelit, joihin oli käytetty enemmän aikaa ja joissa aihetta käsiteltiin perusteellisemmin, herättivät enemmän kiinnostusta lukijoiden keskuudessa.
Hulkkonen kuitenkin havaitsi tutkimuksessaan, että jos tutkivasta journalismista tulee viikoittainen velvoite, julkaisurytmi alkaa ohjata juttujen laajuutta ja syvyyttä. Toisaalta jo viikon mittainen intensiivinen työskentely voi paljastaa aiheesta uusia näkökulmia ja tarjota lukijoille sellaista tietoa, joka ei muuten tulisi esiin.