Pieni potilas, suuri pelko – Lasten pelkotilat magneettikuvauksessa
Lasten magneettikuvaukset yleistyvät koko ajan enemmän, koska se on lapsille turvallinen kuvantamismenetelmä. Lasten magneettikuvaukseen liittyy kuitenkin omat haasteensa, kuten lasten erilaiset pelkotilat magneettikuvausta kohtaan. Turun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajakoulutuksen opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksessa selvitettiin, millaisin erilaisin keinoin lasten pelkotiloja liittyen magneettikuvaukseen voidaan lievittää, ja kuinka tehokkaita erilaiset keinot ovat.
Magneettikuvaus on diagnostinen kuvantamistutkimusmenetelmä jossa ei käytetä lainkaan ionisoivaa säteilyä. Magneettikuvauksessa otetaan tarkkoja, kolmiulotteisia anatomisia leikekuvia erinomaisella pehmytkudoskontrastilla. Se on suositeltu kuvausmenetelmä erityisesti lapsille, koska siinä ei käytetä ionisoivaa säteilyä. Menetelmä on turvallinen ja kivuton, ja sen avulla saadaan tarkkoja kuvia kehosta. (Christensen ym. 2024.) Magneettikuvaus kestää pitkään ja on kovaääninen tutkimus. Tutkimuksen aikana on pysyttävä täysin liikkumatta putkimaisen laitteen sisällä, mikä voi tehdä tilanteesta lapselle haastavan, stressaavan sekä lisätä lapsien pelkoa ja ahdistusta magneettikuvausta kohtaan. (Oktay ym. 2025.) Lapsipotilaan kohtaaminen on osa terveydenhuollossa työskentelevän ammattitaitoa. Oleellista lapsipotilaan kohtaamisessa on lapsilähtöisyys, sekä tilanneherkkyys. Keskeistä on kertoa lapselle hänen hoidostaan, sekä kuvauksen etenemisestä. Lapsen päätäntävalta terveydenhuollossa on rajallista, siksi on tärkeää tukea lapsen osallisuutta hänen hoitoonsa liittyen. (Tehy, 2019.)
Miten vähentää lasten pelkotiloja magneettikuvausta kohtaan?
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen muodossa selvittää miten röntgenhoitaja voi lievittää lasten pelkotiloja magneettikuvauksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää lasten kokemuksia magneettikuvauksesta, lisäämällä tietoisuutta lasten pelkotiloista. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin kolmesta eri tietokannoista, jotka olivat Pubmed, EBSCOhost ja Sage Journals. Tuloksena löytyi yhteensä 443 tutkimusartikkelia, joista sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella rajattiin katsaukseen käsiteltäväksi yhteensä 11 tutkimusartikkelia. Katsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa keskityttiin opinnäytetyön tutkimuskysymysten avulla lasten pelkotilojen lievitykseen, ympäristötekijöiden rooliin lasten pelkotilojen lievittämisessä ja lasten esivalmisteluun magneettikuvauksessa.
Lääketieteen kehittymisen myötä on kehitetty erilaisia keinoja vähentää lasten ahdistusta ja pelkoa magneettikuvausta kohtaan sekä mahdollistaa tutkimuksen toteuttaminen ilman anestesiaa. Erityisesti erilaiset interaktiiviset menetelmät ovat osoittautuneet suosituiksi sekä ennen kuvausta että sen aikana. Lapsiystävälliset videot, multimediaympäristöt, virtuaalitodellisuus sekä muut audiovisuaaliset interventiot ovat tuottaneet lupaavia tuloksia lasten pelkotilojen ennaltaehkäisyssä. Lapset pitävät erityisesti interaktiivisista menetelmistä, sillä ne mahdollistavat osallistumisen pelien ja leikkien kautta, ja niiden toteuttaminen on usein kustannustehokasta (Oktay ym. 2025; Saliba ym. 2025).
Muita katsauksessa esiintyneitä lasten pelkotilojen lievitysmenetelmiä olivat:
- Magneettikuvauksen simulointi leikin avulla pienoismallimagneetin avulla
- Lapsipotilaisiin erikoistuneen terapeutin tai terapiakoiran hyödyntäminen magneettikuvaukseen valmistautumisessa
- Lapsiystävällisen ympäristön vaikutus pelon lievittämisee
Katsaus osoitti, että lasten pelkotilojen lievittämiseen magneettikuvauksessa on olemassa useita tehokkaita keinoja. Katsauksen tulosten perusteella erityisesti esivalmistelun merkitys korostuu. Siihen tulisi kiinnittää huomiota myös tulevaisuudessa, jotta lapsille voidaan tarjota turvallinen ja miellyttävä hoitokokemus.
Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052114769
Lähteet:
Alison, M., A Luetkens, J., Baranska, D., J Inarejos-Clemente, E., M Biermann, H., Najafi, N., Nauts, S., Peckman, F., Saini, P., Vleuten-Chraibi, S., Saini, P., & Sterup-Bovin, J. 2025. Magnetic resonance imaging related anxiety and workflow: impact of a child-friendly audio-visual intervention. National Library of Medicine. Viitattu 8.4.2026. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12394259/
Christensen, N., Jensen, I., Jensen, K., Johannesen, T., Pedersen, M., Precht, H., & Runge, S. 2024. Children Centered Care: Child and parent perspectives on a multi-faceted concept for a magnetic resonance imaging without anesthesia – a survey. Viitattu 31.10.2025 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11805776/
Gee, M., Greer, M., Harrington, S., Jaimes, C., & Weagle, K. 2021. Strategies to perform magnetic resonance imaging in infants and young children without sedation. Viitattu 18.3.2026. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8027290/
Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S.-M., Pietilä, A.-M., Jääskeläinen, P., & Liikanen, E. 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede, 25(4), 291-301. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128286/77409?acceptCookies=1
Oktay, S., Söğütlüler, T., Avcil, S., Akçanal Şeker, C., Öner, H., Öztürk, H., Tosun, A., & Özsunar, Y. 2025. Using audiovisual intervention to reduce anxiety and improve image quality in pediatric magnetic resonance imaging. National Library of Medicine. Viitattu 4.3.2026. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40471260/
Kuva: Magnific