• Algoritmit
• hoitotyö
• hyvinvointi
• mielenterveys
• nuoret
• sairaanhoito
• sosiaalinen media

Algoritmiohjautuvasta sosiaalisesta mediasta on tullut keskeinen osa nuorten arkea, mutta samalla sen vaikutukset mielenterveyteen ovat herättäneet kasvavaa huolta. Erityisesti jatkuva sisältövirta, riippuvuuden kaltainen käyttö sekä negatiiviselle sisällölle altistuminen voivat lisätä nuorten psyykkistä kuormitusta. Sosiaalisen median vaikutusten ymmärtäminen onkin tärkeää, jotta hoitotyössä voidaan kehittää ennaltaehkäiseviä ja nuorten hyvinvointia tukevia toimintamalleja.

Sosiaalinen media on muuttanut nuorten arkea, vuorovaikutusta ja tiedonhankintaa merkittävästi. Erityisesti algoritmiohjautuvien alustojen, kuten TikTokin, Instagramin ja Snapchatin käyttö on noussut keskeiseksi osaksi nuorten päivittäistä elämää (Valtari, 2026.) Sosiaalinen media tarjoaa nuorille mahdollisuuksia yhteydenpitoon, vertaistukeen, tiedonjakamiseen ja itsensä ilmaisemiseen. Sosiaalisen median yleistynyt käyttö on kuitenkin herättänyt huolia sen yhteyksistä nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Viime vuosina tutkimuksissa onkin havaittu yhteyksiä sosiaalisen median runsaan käytön ja erilaisten mielenterveysoireiden välillä. (Haikola, 2021.)

Kun selaamisesta tulee hallitsematonta

Tutkimukset osoittavat (Choi ym. 2025, s. 7–9; Lakshit ym. (2025, s. 24–27; De ym. (2025, s. 5; Ji Yuan 2025, s. 172) sosiaalisen median runsaan ja hallitsemattoman käytön olevan keskeinen riskitekijä nuorten mielenterveydelle. Erityisesti pitkä käyttöaika, vaikeudet käytön rajoittamisessa ja riippuvuuden kaltainen käyttäytyminen liittyivät lisääntyneisiin mielenterveyden oireisiin. Tälläistä sosiaalisen median käyttöä, joka alkaa vaikuttaa haitallisesti nuoren arkeen, mielialaan, uneen tai toimintakykyyn kutsutaan ongelmalliseksi sosiaalisen median käytöksi.

Monet nuoret käyttävät sosiaalista mediaa keinona paeta stressiä tai epämiellyttäviä tunteita. Tämä voi johtaa negatiiviseen kierteeseen, jossa psyykkinen kuormitus lisää käyttöä ja runsas käyttö pahentaa mielenterveyden oireita. Lisäksi runsas käyttöaika voi lisätä viivyttelyä, eli asioiden tekemättä jättämistä. Pitkittyessään tämä voi heikentää nuoren arjenhallintaa, opiskelukykyä ja palautumista. (Lakshit ym. 2025, s. 24–27.)

Ketkä ovat erityisessä riskissä?

Nuoret ovat erityisen herkkiä sosiaaliselle vertailulle ja ulkopuolisille vaikutteille. Tämä johtuu osittain nuoruuden kehitysvaiheesta, jossa identiteetti rakentuu, tunne-elämä kehittyy ja sosiaaliset suhteet korostuvat. (Mieli ry, 2024) Nuoruudessa aivot vielä kehittyvät, jonka johdosta nuoren harkitsemiskyky ja riskienarviointi kyky on heikompi kuin aikuisilla. Tästä johtuen nuoret ovat myös alttiimpia vahvoille tunnereaktioille ja riippuvuuden kaltaisille tunnetiloille. (Hermanson & Sajaniemi, 2018.)

Tutkimuksissa havaittiin (Choi ym. 2025, s. 7–9; Lakshit ym. 2025, s. 24–2; Saleem ym. 2024, s. 79; Ji Yuan 2025, s. 172) seuraavien ominaisuuksien lisäävän altiutta ongelmalliselle sosiaalisen median käytölle:

• ADHD-diagnoosi
• Heikko itsetunto
• Masennustaipumukset
• Tyytymättömyys omaan sosiaalisen median käyttöön
• Yksinäisyys
• Naissukupuolisuus

Algoritmi pitää nuoren ruudulla

Sosiaalisen median algortimit ohjaavat sitä, millaista sisältöä käyttäjät näkevät eri alustoilla. Erityisesti TikTokin kaltaiset alustat hyödyntävät nopeasti vaihtuvaa sisältöä, joka kannustaa käyttäjää jatkuvaan selaamiseen. Algoritmit seuraavat käyttäjän reaktioita, kuten tykkäyksiä, kommentteja ja katseluaikaa, jonka perusteella ne muokkaavat näytettävää sisältöä katsojan reaktioiden mukaisesti. (Lakshit ym., 2025, s. 26.) Ne voivat vahvistaa riippuvuuden kaltaista käyttäytymistä tarjoamalla jatkuvasti tunteita herättävää ja kiinnostavaa sisältöä. Samalla ne voivat myös altistaa nuoria negatiiviselle ja yksipuoliselle sisällölle, kuten ulkonäköpaineita tai mielenterveysongelmia korostavalle sisällölle. (Lakshit ym. 2025, s. 26; De ym. 2025, s. 2) Tämä voi lisätä nuoren psyykkistä kuormitusta ja vahvistaa haitallisia ajatusmalleja.

Masentuneisuutta, ahdistusta, vertailua ja univaikeuksia

Tutkimuksissa (Choi ym. 2025, s. 7–6; Lakshit ym. 2025, s. 24–27; Saleem ym. 2024, s. 793; Ji Yuan 2025, s. 172) havaittiin yhteyksiä sosiaalisen median ongelmallisen käytöllä ja ahdistus- ja masennusoireiden välillä. Erityisesti visuaalisten alustojen, kuten TikTokin ja Instagramin käyttö yhdistyivät sosiaaliseen vertailuun, heikentyneeseen itsetuntoon ja tyytymättömyyteen omaa elämää kohtaan. Lisäksi runsas käyttö yhdistyi univaikeuksiin, lisääntyneeseen stressiin ja heikentyneeseen toimintakykyyn.

Nuoret kuvasivat myös verkkokiusaamisen, syrjinnän ja jatkuvan tavoitettavissa olemisen kuormittavina tekijöinä. Sosiaalinen media voi lisätä painetta vastata muiden odotuksiin ja ylläpitää jatkuvaa vertailua muihin käyttäjiin. Tämä voi heikentää nuoren kokemaa turvallisuuden tunnetta ja lisätä psyykkistä kuormitusta arjessa. (Popat ym. 2023, s. 325.)

Sosiaalisen median huomioiminen hoitotyön arvioinnissa ja ohjauksessa

Saleemin ym. (2024, s. 793) tutkimus osoittaa, että sosiaalinen media tulisi huomioida osana mielenterveyden kokonaisarviointia. Se ei ole ainoastaan vapaa-ajan tekemistä, vaan suuri osa nuoren arkea ja hyvinvointia, jolla voi olla huomattavia vaikutuksia nuoren toimintakykyyn ja jaksamiseen.

Hoitotyön kehittämisen kannalta keskeistä on sosiaalisen median käytön puheeksi ottamisen edistäminen, sekä hoitohenkilöstön ymmärryksen lisääminen sosiaalisen median erilaisista toimintamalleista. Sosiaalisen median käytön arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin tekijöihin:

• Sosiaalisen median käytön määrä
• Sosiaalisen median käytön ajankohta
• sosiaalisessa mediassa näkyvä sisältö
• nuoren oma kokemus käytöstä

Erityisesti kouluterveydenhuollossa työskentelevillä terveydenhoitajilla ja sairaanhoitajilla on keskeinen rooli nuorten tukemisessa sosiaalisen median käytössä. Vuosittain toteutettavissa terveystarkastuksissa ammattilaisen tulisi arvioida sosiaalisen median käyttöä yhdessä nuoren kanssa, sillä se tarjoaa nykyisin paljon tietoa nuoren arjesta, hyvinvoinnista ja sosiaalisista suhteista. (THL, 2025.) Sosiaalisen median käytön tarkastelu auttaa muodostamaan kokonaiskuvan nuoren elämäntilanteesta, mikä puolestaan tukee terveydentilan arviointia sekä mahdollisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista.

Nagata ym. (2025, s. 7, 10) & Conte ym. (2024, s. 1523) tutkimuksissa korostuu myös ennaltaehkäisevän työn merkitys nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Nuorille ja heidän huoltajilleen tulisi tarjota tietoa sosiaalisen median vaikutuksista sekä tukea digitaalisen ympäristön hallintaan ja nuoren tukemiseen sosiaalisen median käytössä. Vanhemmille olisi tärkeää korostaa tutkimusten osoittamaa tasapainoisen lähestymistavan merkitystä sosiaalisen median käytössä. Aikuisen roolin tulisi näyttäytyä ensisijaisesti tukea tarjoavana ja turvallisena, jotta nuori uskaltaa kääntyä hänen puoleensa kohdatessaan sosiaaliseen mediaan liittyviä haasteita. Samanaikaisesti aikuisen tehtävänä on kuitenkin asettaa nuorelle selkeitä ja hyvinvointia tukevia rajoja.

Hoitotyön kehittämisessä keskeistä on korostus reaktiivisesta työotteesta kohti ennakoivaa lähestymistapaa. Mediakasvatus, ohjaus ja vertaistuen hyödyntäminen voivat tukea nuoria oman sosiaalisen median käytön hallinnassa ja kokemusten käsittelyssä.

Artikkeli on kirjoitettu opinnäytetyön Hakala, A.; Hirvonen, E. & Juutinen, J. (2026) Loputon virta ja mielen kuormitus algoritmiohjautuvan sosiaalisen median yhteys nuorten mielenterveyteen pohjalta. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818254

Lähteet:

Kuva: Gerd Altmann Pixabaystä

Conte, G. Iorio, G. Esposito, D. Romano, S. Panvino, F. Maggi, S. Altomonte,
B. Casini, M. Ferrera, M. & Terrinoni, A. (2025). Scrolling through adolescence:
a systematic review of the impact of TikTok on adolescent mental health. DOI:
10.1007/s00787-024-02581-w

Choi, E. Christiaans, E. & Duerden, E. (2025). Screen time woes: social media
posting, scrolling, externalizing behaviors, and anxiety in adolescents. DOI:
10.1016/j.chb.2025.108688

De, D. Jamal, M. Aydemir, E. & Khera, A. (2025). Social media algotihms and
teen addiction: Neurophysiological impact and ethical considerations. DOI:
10.7759/cureus.77145

Saleem, N. Young, P & Yousuf, S. (2024). Exploring the relationship between
sosical media use and symptoms of depression and anxiety children and
adolescents: a systematic narrative review.
https://doi.org/10.1089/cyber.2023.0456

Haikola, A. (2021). Somen molemmat puolet. Psykologilehti.
https://psykologilehti.fi/somen-molemmat-puolet/

Hermanson, E. & Sajaniemi, N. (2018). Nuoruuden kehitys – mitä tapahtuu
pinnan alla? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 2018;134(8):843-97
https://www.duodecimlehti.fi/duo14286

Ji, Y. (2025). Is there a relationship between social media user intensity and
mental well-being? An exploratory study. DOI: 10.29063/ajrh2025/v29i4.16

Lakshit, J. Velez, L. Forand, M. Kannali, R. Yousaf, R. Ahmed, R. Sarfraz, Z.
Sutter, P. Tallo, C. & Ahmed, S. (2025). Exploring problematic TikTiok use and
mental health issues: A systematic review of empirical studies. DOI:
10.1177/21501319251327303

Mieli ry. (2024). Mielenterveys lapsuudessa ja nuoruudessa.
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/hyvinvointi-ja-mielenterveys-elamaneri-vaiheissa/hyvinvointi-ja-mielenterveys-lapsuudessa/

Nagata, M. Otmar, C. Shim, J. Balasubramanien, P. Cheng, C. Li, E. Al-shoaibi,
A. Shao, I. Ganson, K. Testa, A. Kiss, O. He, J. & Baker, F. (2025). Social
media use and depressive symptoms during early adolescence. DOI:
10.1001/jamanetworkopen.2025.11704

Popat, A. & Tarrant, C. (2023). Exploring adolescents´perspectives on social
media and mental health and well-being – a qualitative literature review. DOI:
10.1177/13591045221092884

Valtari, M. (2026). Sosiaalinen media Suomessa 2026. Lmsomeco.
https://lmsomeco.fi/blogi/sosiaalinen-media-suomessa/