Taloudellinen osallistuminen auttaa rakentamaan kodin Suomessa
Pelkkä osaaminen, hyvä idea tai halu tehdä työtä ei aina riitä. Ihminen tarvitsee myös oikeaa tietoa, verkostoja, luottamusta ja ymmärrystä siitä, miten järjestelmä toimii. Tämä koskee myös suomalaisia, mutta maahanmuuttajalle matka voi olla kaksin- tai kolminkertainen, koska mukana ovat usein myös kieli, uudet säännöt ja pienemmät verkostot.
Jos ihmisellä on taitoja, ideoita ja halua tehdä työtä, se on hyvä alku. Mutta se ei vielä takaa onnistumista. Ilman oikeaa tietoa, kontakteja ja tukea hyväkin idea voi jäädä vain ajatukseksi.
Tämä koskee kaikkia ihmisiä. Myös suomalainen voi jäädä paikalleen, jos hän ei tiedä, mistä saa apua, miten rahoitusta haetaan tai miten yritysideaa testataan. Maahanmuuttajalle tilanne voi kuitenkin olla vaikeampi, koska hän joutuu usein oppimaan samaan aikaan kieltä, työelämän sääntöjä, verotusta, rahoitusjärjestelmää ja suomalaista tapaa rakentaa luottamusta.
Monissa maissa ihmiset ovat luoneet omia tapoja säästää ja tukea toisiaan. Kamerunissa tunnetaan tontiineja, Keniassa chamoja, Indonesiassa arisan-ryhmiä ja Filippiineillä paluwagan-malleja. Näitä malleja ei voi kopioida suoraan Suomeen, koska Suomen lait, verotus ja rahoitussäännöt ovat erilaisia. Silti niistä voi oppia yhden tärkeän asian: taloudellinen osallistuminen alkaa usein luottamuksesta, tiedosta, säästämisen taidosta ja yhteisestä vastuusta.
Kun työpaikkaa ei löydy, ihminen etsii muita polkuja
Kun taloustilanne on vaikea, ihminen alkaa usein miettiä uusia tapoja saada tuloja. Jos työtä ei löydy tai oma osaaminen ei pääse käyttöön, yrittäjyys voi tuntua mahdollisuudelta.
Monella maahanmuuttajalla voi olla taito, jota ihmiset tarvitsevat. Esimerkiksi hyvä parturi voi nähdä, että palvelulle olisi kysyntää. Silti oman liikkeen avaaminen voi tuntua liian riskialttiilta, jos ihmisellä ei ole vakituista työtä, säästöjä, lainaa, verkostoja tai selkeää tietoa siitä, miten prosessi etenee Suomessa.
Tässä ongelma ei ole aina osaaminen. Ongelma voi olla pelko. Pelko syntyy, kun ihminen ei tiedä, mitä pitää tehdä, mitä se maksaa ja mitä tapahtuu, jos hän tekee virheen.
Pelko voi viedä itseluottamuksen. Kun itseluottamus heikkenee, ihminen voi luopua ideasta ennen kuin sitä on edes testattu. Silloin Suomi voi menettää mahdollisen yrityksen, palvelun, työpaikan ja verotuloja. Ihminen taas voi menettää yhden polun rakentaa omaa tulevaisuutta Suomessa.
Siksi taloudellinen osallistuminen ei tarkoita vain yrityksen perustamista. Se tarkoittaa myös oppimista, verkostojen rakentamista, riskien ymmärtämistä ja turvallista valmistautumista ennen suuria päätöksiä.
Kyselyssä korostui selkeyden tarve
Opinnäytetyön kyselyyn vastasi 50 henkilöä. Vastaukset eivät kuvaa kaikkia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä Suomessa, mutta ne näyttävät tärkeän suunnan: moni tarvitsee tukea jo ennen yrityksen perustamista.
Kyselyssä nousivat esiin suomen kieli, tiedon puute, verkostot, verojen ja sääntöjen ymmärtäminen, asiakkaiden löytäminen, rahoituksen saatavuus ja luottamus. Vastaajista puolet oli kiinnostunut yrittäjyydestä, mutta ei ollut vielä aktiivinen yrittäjä. Tämä kertoo, että ensimmäinen puuttuva asia ei aina ole raha. Joskus ensimmäinen puuttuva asia on selkeys.
Koti rakentuu myös osallistumisesta
Kodin rakentaminen Suomessa ei tarkoita vain osoitetta. Se tarkoittaa myös tunnetta siitä, että ihminen voi osallistua, kantaa vastuuta ja suunnitella tulevaisuutta.
Työ, yrittäjyys ja taloudellinen oppiminen voivat vahvistaa tätä tunnetta. Kun ihminen ymmärtää järjestelmää, löytää verkostoja, palvelee asiakkaita, maksaa veroja, säästää rahaa tai rakentaa pientä yritystä, Suomi muuttuu enemmän omaksi paikaksi.
Tämä ei ole vain tunneasia. Se on myös käytännön asia. Kun ihminen osallistuu talouteen, hän voi rakentaa omaa turvallisuuttaan ja samalla tuoda arvoa ympärilleen. Hän voi ostaa palveluja, tarjota palveluja, maksaa veroja, työllistää itsensä tai myöhemmin myös muita.
Siksi taloudellinen osallistuminen ja kuulumisen tunne liittyvät toisiinsa. Ihminen tuntee olevansa enemmän kotona, kun hän voi käyttää osaamistaan ja osallistua yhteiskuntaan.
Koti ei rakennu vain seinistä, vaan myös osallistumisesta.
Yhteisö tarvitsee myös selkeän rakenteen
Yhteisö voi antaa tukea, rohkaisua ja verkostoja. Se voi auttaa ihmistä kysymään, oppimaan ja löytämään muita, joilla on samanlaisia kokemuksia. Tämä voi olla tärkeää erityisesti silloin, kun ihminen ei vielä tunne hyvin Suomen työelämää, yrityspalveluja tai rahoitusjärjestelmää.
Mutta jos mukaan tulee rahaa, pelkkä yhteisöllisyys ei riitä. Tarvitaan selkeät säännöt, läpinäkyvyys, raportointi, päätöksenteko ja ammattilaisten tuki. Muuten hyvä tarkoitus voi muuttua epäselväksi ja riskialttiiksi toiminnaksi.
Siksi seuraava askel ei ole rahankeruu. Seuraava askel on selkeys. Ensin pitäisi keskustella, oppia ja testata ajatusta turvallisesti ilman oikeaa sijoittamista.
Yrittäjyyspalvelut, kunnat, maahanmuuttajayhteisöt, talousasiantuntijat ja muut ammattilaiset voisivat pohtia yhdessä yhtä kysymystä: millainen valmistautumismalli auttaisi maahanmuuttajia ymmärtämään yrittäjyyttä, rahoitusta, riskiä ja Suomen järjestelmää ennen suuria päätöksiä?
Tällainen malli voisi sisältää talousosaamista, yrittäjyysohjausta, vertaistukea, mentorointia ja simulaatioita. Simulaatiossa ihmiset voisivat harjoitella liikeidean arviointia, lukujen lukemista, riskistä keskustelua ja yhteistä päätöksentekoa ilman oikeaa rahaa.
Ennen oikeaa yhteisöpohjaista rahoitusta tarvitaan oikeudellinen, verotuksellinen, taloudellinen ja eettinen arviointi. Tämä tekee etenemisestä hitaampaa, mutta myös turvallisempaa.
Parempi kysymys ei ole, miten vanha malli tuodaan Suomeen. Parempi kysymys on, miten Suomessa voidaan rakentaa selkeämpiä ja turvallisempia polkuja, joiden kautta maahanmuuttajat voivat osallistua talouteen vastuullisesti.
Seuraava askel ei ole raha. Seuraava askel on selkeys.
Lähteet
Habinshuti, S. 2026. Yhteisöpohjainen sijoitusmalli maahanmuuttajataustaisten ihmisten taloudellisen kotoutumisen tukena Suomessa: Taloudellinen osallistuminen, yrittäjyysvalmius ja yhteisöpohjainen rahoitus. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/923606
Noubissie, C. 2022. Guide pratique de la tontine structurelle en Afrique. Éditions SENG’A.
kuva
Pääkuva: T-mu / Pixabay. Church, Town, Buildings. Pixabay Content License. Kuva esittää suomalaista kaupunkimaisemaa.