Akut nyt, vety myöhemmin? Energiavarastot ratkaisemassa sähköjärjestelmän tasapainon
Suomen sähköjärjestelmä muuttuu nopeasti uusiutuvan energian kasvaessa. Akkuvarastot ovat jo tärkeä osa sähköjärjestelmän tasapainoa, vetytuotannon suhteen odotukset ovat suuria. Tulevaisuudessa merkittävin potentiaali löytyy näiden teknologioiden yhdistämisestä.
Suomessa sähköntuotanto on siirtymässä yhä vahvemmin tuuli- ja aurinkovoimaan (Suomen uusiutuvat ry 2025a, 2; 2025b, 2). Muutos lisää tuotannon vaihtelua, koska sää vaikuttaa siihen, milloin sähköä syntyy. Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on kuitenkin oltava jatkuvasti tasapainossa. Tätä tasapainoa mitataan verkon taajuudella. Jos tasapaino horjuu, taajuus poikkeaa normaalista, mikä voi pahimmillaan johtaa häiriöihin tai sähkökatkoihin.
Tilanne korostaa joustavuuden tarvetta (Fingrid 2025, 10). Joustolla tarkoitetaan kykyä lisätä tai vähentää sähköntuotantoa tai -kulutusta nopeasti tilanteen mukaan. Erityisesti energiavarastot ovat avainasemassa tässä muutoksessa (Blanchard & Megy 2026, 3; Garttan ym. 2025, 1–2).
Akkuvarastot ovat jo sähköjärjestelmän tukipilari
Akkuvarastot ovat tällä hetkellä tärkeä uusi teknologia sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa. Niiden merkitys on jo konkreettinen ja ne ovat tiiviisti osa sähkömarkkinoita (Garttan ym. 2025, 4). Akkuvarastojen ehdoton vahvuus on niiden erittäin nopea reagointikyky (jopa sekunnin murto-osissa), minkä ansiosta ne ovat hyvin joustavia.
Reservimarkkinat ovat järjestelmä, jossa joustavat resurssit palkitaan sähköverkon tasapainon ylläpidosta. Akkuvarastot toimivat erityisesti nopeasti reagoivissa reserveissä, joissa vaaditaan välitöntä tehon muutosta.
Selvitys alan toimijoiden näkemyksistä nosti esiin, että Suomessa akkuvarastojen osallistuminen reservimarkkinoille on jo pitkälle kehittynyt. Akkujen kapasiteetti kasvaa nopeasti ja seuraavan 5–10 vuoden aikana niiden odotettiin olevan yhtä tavallinen osa infrastruktuuria kuin muutkin energiainvestoinnit.
Rajoitteena energiamäärä – akku ei ratkaise kaikkea
Vaikka akkuvarastot ovat tehokkaita, niillä on yksi merkittävä rajoite: varastoitavan energian määrä. Tyypillisesti akut pystyvät varastoimaan energiaa 30 minuutista muutamaan tuntiin (Ovaskainen ym. 2023, 3). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että akut soveltuvat hyvin nopeisiin tehomuutoksiin ja päivätason tasapainotukseen.
Akkuvarastot siis eivät yksin riitä ratkaisemaan useita päiviä kestäviä tyyniä ja pilvellisiä jaksoja, jolloin uusiutuvaa energiaa on vähän. Lisäksi nopeat ja toistuvat lataus- ja purkaussyklit rasittavat akkuja ja voivat lyhentää niiden käyttöikää (Garttan ym. 2025, 11). Myös investointien kannattavuus herätti epävarmuutta alan toimijoiden keskuudessa, erityisesti pidempikestoisten akkujen osalta.
Vihreän vedyn tuotanto on nouseva, mutta vielä vähäinen tekijä
Toisin kuin akkuvarastot, vetytuotantolaitosten rooli sähköjärjestelmän tasapainossa on tällä hetkellä pieni (Cozzolino & Bella 2024, 12–13; Slater & Joos 2021, 30–31), koska Suomessa, ja maailmanlaajuisesti, vihreän vedyn tuotanto on vielä kehitysvaiheessa. Vihreän vedyn, eli uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn, merkityksen ennustetaan kuitenkin kasvavan merkittävästi myös Suomessa (Valtioneuvosto 2023, 11–12).
Vetytuotanto perustuu elektrolyysereihin, jotka käyttävät sähköä veden hajottamiseen vedyksi. Ne voivat toimia joustavana kulutuksena käyttäen sähköä enemmän silloin, kun sitä on runsaasti saatavilla.
Vihreän vedyn tuotannon vahvuudet ovat:
- mahdollisuus varastoida energiaa pitkiksi ajoiksi,
- kapasiteetti käsitellä suuria energiamääriä ja
- avainasema fossiilivapaan energiajärjestelmän muodostamisessa.
Haasteita kuitenkin riittää:
- korkeat kustannukset,
- puutteellinen varastointi- ja jakeluinfrastruktuuri,
- sääntely, joka rajoittaa joustavaa käyttöä, sekä
- tuotannon kannattavuuden riippuvuus käytön tasaisuudesta.
Alan toimijoiden näkemyksen mukaan vetylaitosten ensisijainen tehtävä on vielä vedyn tuotanto, ei sähköjärjestelmän tasapainottaminen. Joustaminen voi tarkoittaa menetettyä tuotantoa ja siten taloudellista haittaa. Asenne oli kuitenkin varovaisen optimistinen. Hankkeita on paljon ja Suomea pidettiin hyvänä kehitysympäristönä, jolla on hyvät edellytykset nousta merkittäväksi vetytalouden toimijaksi.
Monipuolinen jousto on tulevaisuuden perusta
Lupaava energiavarastointiratkaisu on hybridijärjestelmä, jossa yhdistetään akkuvarastot ja vetytuotanto (Yang ym. 2024, 4). Teknologiat täydentävät toisiaan. Akut tasaavat nopeita vaihteluita ja suojaavat elektrolyyserit kuormituspiikeiltä, vety mahdollistaa energian varastoinnin päiviksi tai jopa kuukausiksi (Blanchard & Megy 2026, 2, 21; Yang ym. 2024, 4; Dowling ym. 2020, 1912–1913). Akkuvarasto voi myös auttaa vetylaitosta hallitsemaan sähkönhankintaansa ja tasoittamaan tuotantoa (Sayed-Ahmed ym. 2024, 10–11). Tämä tekee kokonaisuudesta vakaamman ja tehokkaamman.
Selkeä johtopäätös on, että sähköjärjestelmän tasapainon hallinta vaatii useita toisiaan täydentäviä energiavarastoinnin ratkaisuja. Akkuvarastot vastaavat jo nyt nopeasti kasvavaan jouston tarpeeseen, mutta pitkällä aikavälillä tarvitaan myös muita ratkaisuja. Vetytuotanto voi kehittyä tärkeäksi osaksi järjestelmää, jos teknologia, sääntely ja markkinat kehittyvät suotuisasti.
Lähteet
Blanchard, A. & Megy, C. 2026. Battery and hydrogen storage: complements or substitutes? A German 2035 case study. Energy Economics. Vol. 158, No 109331.
Cozzolino, R. & Bella, G. 2024. A review of electrolyzer-based systems providing grid ancillary services: current status, market, challenges and future directions. Frontiers in Energy Research. Vol. 12, No 1358333.
Dowling, J., Rinaldi, K. Z., Ruggles, T. H., Davis, S. J., Yuan, M., Tong, F., Lewis, N. S. & Caldeira, K. 2020. Role of long-duration energy storage in variable renewable electricity systems. Joule. Vol. 4, 1907–1928.
Fingrid. 2025. Fingridin sähköjärjestelmävisio vuodelle 2040. Loppuraportti. Lokakuu 2025. Viitattu 13.4.2026. https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/kantaverkon-kehittaminen/sahkojarjestelmavisio-2025/fingrid-sahkojarjestelmavisio-2040.-loppuraportti-10_2025.pdf.
Garttan, G., Alahakoon, S., Emami, K. & Jayasinghe, S.G. 2025. Battery energy storage systems: energy market review, challenges, and opportunities in frequency control ancillary services. Energies. Vol. 18, No 4174.
Ovaskainen, M., Paakkunainen, T. & Barcón, S. 2023. Main characteristics to consider in a BESS during the design process. 2023 IEEE International Autumn Meeting on Power, Electronics and Computing (ROPEC). Ixtapa, Mexico. Vol. 7.
Sayed-Ahmed, H., Toldy, Á. I., Santasalo-Aarnio, A. 2024. Dynamic operation of proton exchange membrane electrolyzers – critical review. Renewable and Sustainable Reviews. Vol. 189, No 113883.
Slater, S. & Joos, M. 2021. H2ME 2, D4.11: assessing the current role of electrolysers in the provision of grid services. Hydrogen Mobility Europe. Viitattu 13.10.2025. https://h2me.eu/wp-content/uploads/2021/10/H2ME2-D4.11-Public-FV-Report-assessing-the-current-….pdf.
Suomen uusiutuvat ry. 2025a. Tuulivoima Suomessa 2025. Tuulivoiman vuositilastot. Suomen uusiutuvat ry 31.12.2025. Viitattu 13.4.2026. https://suomenuusiutuvat.fi/media/tuulivoima_vuositilastot-2025-1.pdf.
Suomen uusiutuvat ry. 2025b. Teollisen kokoluokan aurinkovoima 2025. Aurinkovoiman vuositilastot – vähintään 1 MW tehon aurinkovoimapuistot. Suomen uusiutuvat ry 31.12.2025. Viitattu 13.4.2026. https://suomenuusiutuvat.fi/media/aurinkovoima-2025_9.1.pdf.
Valtioneuvosto. 2023. Valtioneuvoston periaatepäätös vedystä. Valtioneuvoston julkaisuja 17. Viitattu 1.10.2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-990-8.
Yang, Y., Wu, Z., Yao, J., Guo, T., Yang, F., Zhang, Z, Ren, J., Jiang, L. & Li, B. 2024. An overview of application-oriented multifunctional large-scale stationary battery and hydrogen hybrid energy storage system. Energy Reviews. Vol. 3, No, 100068.
Kuva:
Artmonkey. n.d. Freepik (muokattu). https://www.magnific.com/free-vector/linear-ecology-renewable-energy-vector-elements_1105985.htm#fromView=search&page=1&position=0&uuid=6a4c0d49-824c-4657-8c3a-5ce2cdff4037&query=linear-ecology-renewable-energy-vector-elements.