Digihoitopolku tuo sujuvuutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon
Ammattilaiset kokevat digihoitopolun hyödylliseksi tyypin 2 diabeteksen hoidossa, ja sen käyttöä halutaan lisätä. Käyttäjäkokemusten mukaan järjestelmä tukee työn sujuvuutta ja yhteydenpitoa asiakkaisiin, mutta järjestelmien integraatiota kannattaa edelleen vahvistaa. Tämä artikkeli kokoaa kokemukset ja kehittämistarpeet Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta. Artikkeli pohjautuu Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyöhön.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatimassa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiassa vuosille 2023–2035 määritellään, että hyvinvointialueella digitaalisen asioinnin pitäisi olla ensisijalla niissä palveluissa, joihin se sopii ja niille potilaille, jotka kykenevät digitaalisia palveluja käyttämään (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 4).
Digihoitopolut osana modernia terveyspalvelujärjestelmää
Digitaalisilla palveluilla tuetaan, täydennetään tai jopa korvataan kokonaan perinteisiä palveluita. Palveluvalikoiman osittaisen digitalisoinnin avulla pyritään tuottamaan erilaisia hyötyjä niin potilaille kuin hyvinvointialueille ja sen työntekijöille. Digipalvelujen avulla pyritään helpottamaan potilaiden asiointia ajasta ja paikasta riippumatta. Hyvinvointialueet tavoittelevat digipalvelujen avulla palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä, sujuvaa tiedonkulkua ja tiedolla johtamista, tilasäästöjä, ammattilaisten työajan säästöä sekä ammattilaisille lisääntyneitä etätyömahdollisuuksia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a)
Digihoitopolut ovat organisaatioiden rakentamia henkilökohtaiseen asiakkuuteen perustuvia etäpalvelukokonaisuuksia, jotka mahdollistavat terveyteen liittyvien asioiden hoitamisen sähköisesti. Digihoitopolun käyttöönotosta sovitaan potilaan ja tämän oman hoitotahon kesken, minkä jälkeen hän voi kirjautua palveluun omalla laitteellaan. (Terveyskylä 2024a; Terveyskylä 2024b.)
Digihoitopolulla potilas voi täyttää hoitoon liittyviä kyselyitä, saada tietoa, vertaistukea ja hoito-ohjeita tekstinä, kuvina videoina ja äänitiedostoina. Polulla voi lisäksi tehdä hoitoon liittyviä harjoituksia ja tehtäviä, välittää seurantatietoja oireistaan ja terveysmittauksistaan sekä olla yhteydessä hoitaviin ammattilaisiin joko viestitoiminnolla tai etävastaanotolla. Ammattilainen taas voi hallinnoida potilaslistan kautta potilaita sekä lähettää heille viestejä ja luoda kalenteritapahtumia. (Terveyskylä 2025a.)
Digitaalisten palvelujen kehittämisessä tulee huomioida käytettävyys
Palvelujen digitalisointi uudistaa toimintatapoja ja sisäisiä prosesseja, mistä aiheutuu jatkuva tarve opetella uusia työkaluja ja toimintatapoja. Digityö & stressi -hankkeessa ammattilaisten stressin ja kuormituksen vähentämiseksi koostetuissa suosituksissa yhtenä kuormitusta ja stressiä vähentävänä tekijänä nostettiin esiin tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen helppokäyttöisyys.
Jotta kehitettävät digipalvelut ovat käyttäjälle helppokäyttöisiä, hyödyllisiä ja vastaavat käyttäjän tarpeisiin, suunnitteluprosessissa tulee huomioida palvelun käytettävyys. Käytettävyydellä kuvataan, missä määrin tietyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavasti, tehokkaasti ja tyytyväisenä tietyssä käyttöyhteydessä (International Organization for Standardization [ISO], 2019).
ISO 9241-210 standardin mukaan käyttäjäkokemus tarkoittaa kaikkia niitä käyttäjässä heränneitä tunteita, mieltymyksiä, uskomuksia sekä muita psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita, jotka ilmenevät ennen tuotteen tai palvelun käyttöä, käytön aikana tai sen jälkeen. Käyttäjäkokemus syntyy useista eri osatekijöistä, kuten käyttäjän aikaisemmista kokemuksista, taidoista, asenteesta, kyvyistä ja persoonallisuudesta sekä käyttötilanteesta. (ISO, 2019)
Ammattilaiset kokevat tyypin 2 diabeteksen digihoitopolun hyödylliseksi
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä tutkittiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ammattilaisten eli hoitajien ja lääkäreiden käyttäjäkokemuksia hyvinvointialueen tyypin 2 diabeteksen digihoitopolusta. Tutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä.
Tulosten mukaan digihoitopolku koettiin hyödylliseksi, helppokäyttöiseksi ja vaivattomaksi käyttää ja vastaajat olivat siihen pääosin tyytyväisiä. Vastauksissa digihoitopolku näyttäytyy työn sujuvuutta ja vaivattomuutta tukevana digitaalisena työvälineenä. Näiltä osin digihoitopolun voi päätellä vähentävän työn kognitiivista kuormitusta. Digihoitopolun hyödyt liittyivät yksittäisiin työvaiheisiin, kuten vastaanottoihin valmistautumiseen. Tulosten perusteella digihoitopolun hyöty ei välttämättä ilmene suorana ajansäästönä, vaan kokemuksena siitä, että työn rakenne ja sujuvuus ovat parantuneet.
Tietojärjestelmien parempi integraatio sujuvoittaisi työtä
Siitäkin huolimatta, että sujuvuus tietyissä työvaiheissa oli parantunut, järjestelmäintegraation puute nousi esiin sitä heikentävänä tekijänä. Digitalisaation myötä terveydenhuoltoalalla on käytössä lukuisia tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluita, joiden integraation puute sekä aiheuttaa kuormitusta että heikentää työn sujuvuutta (Vehko ym. 2018, 151–152).
Kun järjestelmät eivät kommunikoi keskenään, usean järjestelmän päällekkäinen käyttö vaikeuttaa informaation käsittelyä, koska eri järjestelmien sisältämä tieto voi olla hajanaista, ristiriitaista tai virheellistä. Lisäksi sama asia joudutaan usein kirjaamaan moneen kertaan, mikä kuormittaa ammattilaisia, hidastaa työprosesseja ja altistaa inhimillisille virheille. (Heponiemi ym. 2019, 44)
Tietojärjestelmien välisen tietojen vaihdon mahdollistaisi tietojärjestelmäintegraatio, mikä tarkoittaa tietojärjestelmien välisten rajapintojen välisen kommunikaation siten, että erilliset järjestelmät pystyvät käsittelemään toisesta järjestelmästä tulevaa tietoa (Virtanen ym. 2017, 6).
Olisi tärkeää saada digihoitopolku integroitua osaksi potilaan hoitoprosessia sekä käytössä oleva tietojärjestelmiä, jolloin se sopii ammattilaisten työnkulkuun eikä lisää työmäärää. Hoitoprosessia tulisi kehittää kokonaisuutena, jotta uudet hoitotavat saadaan käytäntöön täysimittaisesti. (Ahlqvist & Kalliola, 2022. 13, 21)
Lähteet:
Ahlqvist, J. & Kalliola, M. 2022. Sitra työpaperi. Digitaaliset terapiat – vaikuttavuutta uudistuviin terveyspalveluihin. Viitattu 24.5.2026. sitra-digitaaliset-terapiat.pdf
Heponiemi, T; Vehko, T. & Kujala, S. 2019. Tietojärjestelmien käytettävyys ja osaaminen luovat edellytyksiä terveydenhuollon ammattilaisten työn muutoksen johtamiseen. T&Y-lehti. 2/2019. Viitattu 24.5.2026. https://labore.fi/t&y/tietojarjestelmien-kaytettavyys-ja-osaaminen-luovat-edellytyksia-terveydenhuollon-ammattilaisten-tyon-muutoksen-johtamiseen/.
ISO. 1999. ISO 13407:1999(en). Human-centred design processes for interactive systems. Viitattu 24.5.2026. https://www.iso.org/obp/ui/#iso:std:iso:13407:ed-1:v1:en.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2025. Helsinki. Viitattu 24.5.2026. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi : Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023-2030/35 (valtioneuvosto.fi).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a. Sote-palvelujen johtaminen. Digitaaliset palvelut. Viitattu 24.5.2026. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/digitaaliset-palvelut.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024b. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelma. Viitattu 24.5.2026. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma.
Terveyskylä.fi 2025a. Tietoa Omapolku-palvelusta ja digipoluista. Viitattu 24.5.2026. https://www.terveyskyla.fi/tietoa-terveyskylasta/mika-on-terveyskyla/tietoa-omapolku-palvelusta-ja-digipoluista.
Vehko, T., Hyppönen, H., Ryhänen, M., Tuukkanen, J., Ketola, E., & Heponiemi, T. (2018). Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 10(1), 143-163. Viitattu 24.5.2026. https://doi.org/10.23996/fjhw.65387
Virtanen, P.; Smedberg, J.; Nykänen, P. & Stenvall, J. 2017. Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2017. Viitattu 24.5.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-328-6
Kuva: Pexels