Käyttäjänäkökulma kansallisessa vaatimusmäärittelyssä : lääketieteellisen kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset
Terveydenhuollon tietojärjestelmien toiminnallisuuksiin, yhteentoimivuuteen ja tietoturvaan liittyvät olennaiset vaatimukset määritellään laissa, asetuksissa ja kansallisissa määrityksissä. Opinnäytetyössäni tutkin käyttäjänäkökulman toteutumista lääketieteellisen kuvantamisen toiminnallisissa vaatimusmäärityksissä.
Terveydenhuollon palveluita antavalla toimijalla on asiakastietolain (784/2021) mukaan velvollisuus liittyä kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että terveydenhuollon toimijalla on oltava käytössään kansallisten tietojärjestelmävaatimusten mukaisesti sertifioitu potilastietojärjestelmä. Osana sertifiointiprosessia tietojärjestelmät osallistuvat tietoturvallisuuden arviointiin sekä Kelan järjestämään yhteentoimivuuden testaukseen, jossa todennetaan, että tietojärjestelmä täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset olennaiset vaatimukset. Sertifioinnin jälkeen vaatimustenmukaista tietojärjestelmää käyttävän terveydenhuollon toimijan on mahdollista liittyä Kanta-palveluihin. Kanta-palveluihin tallennetaan esimerkiksi terveydenhuollossa potilastietojärjestelmiin tehdyt kirjaukset sekä sähköiset lääkemääräykset. Kansallisesti yhtenäisten määritysten mukaan muodostetut ja tallennetut tiedot ovat saatavissa ja käytettävissä hoitotilanteissa terveydenhuollossa ja lääkettä noudettaessa apteekeissa kaikkialla Suomessa. Myös kansalaiset voivat tarkastella omia Kantaan potilastietojärjestelmistä tallennettuja tietojaan Omakannan kautta.
Kanta-palveluiden Kuva-aineistojen arkistoon tallennetaan tällä hetkellä terveydenhuollossa tehtyjä radiologisia kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen-, magneetti- ja ultraäänitutkimuksia, sekä EKG-tutkimuksia. Tutkimuksia on myös mahdollista hakea Kuva-aineistojen arkistosta hyödynnettäväksi esimerkiksi hoidon suunnitteluun ja vertailukuviksi terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa Kuva-aineistojen arkistoon on mahdollista tallentaa myös muualla terveydenhuollossa syntyviä kuva-aineistoja, kuten silmänpohjakuvia, valokuvia ja patologian kuvia.
Ei ole tarkoituksenmukaista, että toimivia ja käytössä olevia toiminnallisia prosesseja joudutaan muuttamaan tarpeettoman paljon tietojärjestelmävaatimusten toteuttamiseksi.
Käyttäjälähtöisestä tuotekehityksestä tavoitteena on luoda käyttäjien tarpeita vastaava, hyödyllinen ja miellyttävä tuote tai palvelu. Käyttäjillä voi olla tuotteelle tai palvelulle toiveita ja vaatimuksia, jotka pyritään ottamaan huomioon tuotekehityksessä. Myös Kanta-palveluita kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa ja palveluiden käyttäjät huomioiden. Käyttäjälähtöisyys kansallisessa vaatimusmäärittelyssä voisi tarkoittaa muun muassa sitä, että tietojärjestelmävaatimukset on mahdollista sovittaa terveydenhuollon toiminnallisiin prosesseihin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että toimivia ja käytössä olevia toiminnallisia prosesseja joudutaan muuttamaan tarpeettoman paljon tietojärjestelmävaatimusten toteuttamiseksi.
Kuvantamisen tietojärjestelmien valmistajat ja tietojärjestelmäpalveluiden tuottajat tekevät usein tiivistä yhteistyötä myös järjestelmien loppukäyttäjien kanssa ja heillä on arvokasta tietoa tietojärjestelmävaatimusten ja loppukäyttäjien tarpeiden yhteensovittamisesta. Opinnäytetyössäni selvitin kuvantamisen tietojärjestelmätoimittajien näkemyksiä käyttäjänäkökulman toteutumisesta lääketieteellisen kuvantamisen kansallisissa vaatimusmäärityksissä sekä kuinka käyttäjäyhteistyötä voitaisiin edelleen kehittää.
käyttäjäyhteistyön lisäämiselle ja tiivistämiselle on tarvetta
Nykyiset voimassa olevat lääketieteellisen kuvantamisen toiminnalliset vaatimukset perustuvat suurelta osin Kuva-aineistojen arkiston kehitysvaiheessa järjestettyihin työpajoihin sekä sen jälkeen yhdessä Kuva-aineistojen arkiston pilottiorganisaatioiden kanssa tehtyyn määritysten jatkotyöstöön. Laajemmin muilla toimijoilla on ollut mahdollista osallistua lähinnä vain valmiiden määritysten katselmointeihin. Tutkimukseni perusteella käyttäjäyhteistyön lisäämiselle ja tiivistämiselle on tarvetta. Vaikka resurssit ja asiakkaiden tarpeet saattavat jonkin verran rajoittaa tietojärjestelmien valmistajien mahdollisuutta osallistua kansallisten vaatimusten kehitystyöhön, koettiin mahdollisuus tähän kuitenkin tärkeäksi. Tuleviin Kuva-aineistojen arkiston laajennuksiin liittyen toivottiin aihealueittain järjestettyjä läpikäyntejä ja tilaisuuksia, joihin voisi osallistua viranomaisten lisäksi sekä terveydenhuollon toimijoita että tietojärjestelmien valmistajia. Tietojärjestelmätoimittajat toivoivat myös, että Kuva-aineistojen arkistoon liittyvien tietojärjestelmien valmistajien olisi mahdollista jo järjestelmien kehitysvaiheessa käydä aktiivisemmin suunnitteluratkaisuja yhdessä viranomaisten kanssa läpi, jotta sertifiointivaiheessa vältyttäisiin hitailta ja kalliilta tietojärjestelmien korjaus- ja uudelleentestaustarpeilta.
Lähteet
Kejonen, M. 2022. Käyttäjänäkökulma kansallisessa vaatimusmäärittelyssä : lääketieteellisen kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset – Theseus Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Hyysalo, S. 2009. Käyttäjä tuotekehityksessä: Tieto, tutkimus, menetelmät. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu B 97. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Kuva-aineistojen arkisto. Haettu 10.12.2022 osoitteesta: https://www.kanta.fi/ammattilaiset/kuva-aineistojen-arkisto
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 784/2021. Annettu Helsingissä 31.8.2021. Haettu 10.12.2022 osoitteesta: https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20210784.pdf
Mitä Kanta-palvelut ovat? Haettu 10.12.2022 osoitteesta: https://www.kanta.fi/jarjestelmakehittajat/mita-kanta-palvelut-ovat
Sertifiointi, olennaiset vaatimukset ja tietoturvasuunnitelma. Haettu 10.12.2022 osoitteesta: https://www.kanta.fi/jarjestelmakehittajat/sertifiointi