• Hiilijalanjälki
• jätehuolto
• kierrätys
• kierrätysaste
• rakennusjäte
• vastuullisuus
• ympäristövaikutukset

Rakennusala on Suomen sekä koko maailman mittakaavalla yksi suurimmista jätteiden tuottajista. Rakennusala tuottaa pelkästään Suomessa noin 13,7 miljoonaa tonnia jätettä vuosittain, joten rakentamisesta aiheutuva jätevirta on hyvin merkittävä. Rakentamisesta aiheutuvaa jätevirtaa ja jätteiden käsittelystä aiheutuvia päästöjä sekä ympäristövaikutuksia voidaan ehkäistä tehokkaasti jo jätteen syntypaikalla eli rakennustyömaalla. 

Keväällä 2022 tehdyssä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen rakennusmestaripuolen (AMK) tutkimuksellisessa opinnäytetyössä käsitellään rakennustyömaiden jätehuollon haasteita ja kehitetään keinoja kierrätysasteen parantamiseen. Opinnäytetyössä tutkittiin työmaalla tehtyjen valintojen ja toimivan kierrättämiskulttuurin merkitystä aiheutuviin kustannuksiin, päästöihin ja rakentamisen hiilijalanjälkeen.

Kierrätysasteella tarkoitetaan lukemaa, joka kertoo kuinka suuri osuus työmaalla aiheutuneesta jätteestä on ohjattu hyödynnettäväksi materiaalina polttamisen sijaan. Vuonna 2012 voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen mukaan työmaiden rakennus- ja purkujätteestä pitäisi kierrättää tai hyödyntää vähintään 70 % muulla tavoin kuin energiana tai polttoaineen valmistuksessa. Tähän tavoitteeseen ei moni rakennusliike tai työmaa ole pystynyt, joten työtä kierrätysasteen parantamiseksi tulee vielä tehdä pitkään jotta tavoitteisiin päästään. 

Rakennustyömaiden jätteet

Rakennustyömailla esiintyy runsaasti eri jätelajeja, mutta yleisimmät rakentamisesta aiheutuvat jätejakeet ovat:

• betoni-, tiili- ja muut kivipohjaiset aineet
• puujäte
• metallijäte
• rakennusjäte eli sekajäte

Näiden lisäksi työmaalla tulisi pystyä keräämään erilleen kaikki hyötykäyttöön kelpaavat jätelajit muun muassa muovit, pahvit, kipsilevyt, lasi, eristevillat sekä maa-aines. Lisäksi vaaralliset jätteet sekä muut ongelmajätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa jätteiden lajitteluasemille asianmukaisesti.

Rakennusjäte on jätelajeista ehdottomasti kallein jätelaji mutta silti valitettavan yleinen. Työmailla rakennusjätteen joukkoon päätyy liian paljon kierrätettäviä tai käyttökelpoista materiaalia ja siitä joutuu menetetyn raaka-aineen lisäksi maksamaan ison summan rahaa. 

Työmaiden työnjohtajat ovat avainasemassa jätehuollon onnistumisessa. Heidän tehtävänään on luoda puitteet sille, että tehokas kierrättäminen voidaan mahdollistaa. Työnjohtajan tehtäviin kuuluu siis valvoa, että jäteastioita on riittävästi jokaiselle jätejakeelle ja jäteastioita tyhjennetään riittävän usein. Päätös jätteen kohtalosta tehdään yleensä juuri siinä jäteastian vieressä. Jos tarjolla ei ole kierrätyksen mahdollistavaa jäteastiaa, päätyy rakennusmies laittamaan jätteensä sekalaiseen rakennusjäteastiaan.

Miten jätemäärään tai kierrätysasteeseen voidaan vaikuttaa ja miksi kierrättäminen on niin hankalaa?

Tutkimustyön aikana laaditun kyselyn avulla työmaiden jätehuollon suurimmiksi haasteiksi koettiin:

• tilan puute ja siitä johtuva jäteastioiden vähäinen määrä
• kiire ja tiukat aikataulut
• puutteet työntekijöiden perehdyttämisessä tai asenteissa
• huolimattomuus
• hävikin ja materiaalihukan minimoinnin huomiotta jättäminen
• jätemäärän ennakointi 

Syntyvän jätteen määrän vähentäminen on aina ensisijainen vaihtoehto työmaiden jätehuollon parantamisessa. Jätteiden käsittelyn etusijajärjestyksessä seuraavana vaihtoehtona tulee jätejakeen valmistelu uudelleenkäyttöön ja jätteen kierrättäminen raaka-aineeksi. Jos aiheutunutta jätettä ei voida millään tavoin uusiokäyttää, tulee jätteet ohjata hyötykäytettäväksi energian tuotannossa. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen sijoittaminen kaatopaikalle.

Jätteet tai niiden käsittelyn suunnittelu eivät välttämättä ole pääasia monessa työvaiheessa tai rakennusprojektissa, mutta sen ehdottomasti tulisi olla. Monesti ollaan valmiita joustamaan siitä, että kaikki jätteet heitetään samaan astiaan kiireen takia. Jätteiden lajittelu ei kuitenkaan ole se asia, josta olisi hyvä tinkiä. Kustannukset siitä, että heittää kaikki työstä aiheutuneet jätteet rakennusjätelavalle saattaa maksaa lopulta enemmän kuin työvaiheessa lajittelun sivuuttamisen vuoksi säästetty aika. Jätemaksu sekalaisesta rakennusjätteestä voi olla kalliimpi kuin muutaman tunnin palkka työmiehelle siitä, että jätteet lajitellaan oikein.

Hyvä keino jätemäärän vähentämiseksi on hävikin säätely ja materiaalihukan minimointi. Kun rakennustyömaalle toimitetaan suunnitelmien mukaiset ja valmiiksi oikean mittaiset materiaalit, kierrätettävän rakennusjätteen määrä työmaalla vähenee ja kustannukset laskevat. Rakennusjätteeltä ei voida kuitenkaan kokonaan välttyä, joten tämän vuoksi jätteiden ohjaaminen uusio- ja hyötykäyttöön on ensiarvoisen tärkeää.

Vastuullisuus on avainasemassa rakennusalan tulevaisuudessa

Vastuullisuus ja ekologisuus ovat nykypäivänä lähes välttämättömiä arvoja yritysten toiminnassa, etenkin rakennusalalla. Jokainen kaatopaikalle kiireen tai piittaamattomuuden takia päätynyt rakennustarvike tai mahdollisesti vielä jollain tavalla käyttökelpoinen rakennusjäte on täysin hukkaan heitettyä materiaalia. 

Ekologisuus, kestävämmät ja vihreämmät valinnat tai omista teoista aiheutuvan hiilijalanjäljen pienentämiseen pyrkiminen ei ole siis mikään ohimenevä trendi, vaan kyseessä on erittäin keskeinen osa yhteiskuntamme tulevaisuutta. Vastuulliset teot ovat ainoa keino pyrkiä varmistamaan terveellinen ja turvallinen ympäristö myös tuleville sukupolville. Yhden ihmisen teoilla ei välttämättä ole suurta merkitystä rakennusalan massiivisessa jätevirrassa, mutta tekemällä yhdessä asiat oikein, voimme saada aikaan paljon enemmän.Tulevana rakennusalan ammattilaisena aion tehdä oman osuuteni lajittelemalla työmaani jätteet huolellisemmin ja varmistaa, että käyttökelpoiset materiaalit päätyvät hyöty- tai uusiokäyttöön. Haastan myös muut tulevat rakennusalan tai muiden alojen ammattilaiset ottamaan lisää vastuuta ja tekemään kestäviä valintoja urallaan.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020. Jätetilasto (verkkojulkaisu). Yhdyskuntajätteet 2020. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 24.4.2022. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_tie_001_fi.html

Ympäristöosaava.fi – Suomen ympäristö opisto SYKLI. Jätehuolto. Viitattu 24.4.2022. https://www.ymparistoosaava.fi/rakennusala/index.php?k=22807

Lassila & Tikanoja. Rakennustyömaan kierrätyspalvelut. Viitattu 24.4.2022. https://www.lt.fi/fi/yritysasiakkaat/toimialasi/rakennustyomaat

Kuva: Lujatalo Oy – Mediapankki