Onko nimikkeistön selkeydellä oikeasti merkitystä – nimikkeistöt määrä- ja kustannuslaskennan näkökulmasta
Moni rakentamisen maailmasta kiinnostunut henkilö on saattanut kuulla termin nimikkeistö erilaisissa asiayhteyksissä. Osa tietää tarkalleen mitä sillä tarkoitetaan, joillekin kyseinen termi ei soita yhtään kelloja, kun taas jotkut ovat tietämättään työskennelleet nimikkeistöihin liittyvien ohjelmistojen ja asiakirjojen parissa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan nimikkeistöllä tarkoitetaan luokittelujärjestelmää, jonka avulla jäsenellään ja luokitellaan rakennushankkeeseen liittyvää tietoa ennalta sovituin kriteerein.
Rakennushankkeen tietoa on mahdollista tarkastella ja käsitellä useasta eri näkökulmasta. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat hankkeen eri osapuolten määrä, tiedonkäsittelyn ja -jäsentelyn tavat sekä se, missä vaiheessa rakennushanketta mennään. Tätä varten tarvitaan yhteinen ennalta sovittu tapa jäsennellä ja luokitella kyseistä tietoa. Yhtenäisen nimikkeistön avulla hankkeen osapuolten välinen tiedonvaihto paranee, kun yhteiset periaatteet, ryhmittely- ja määrämittaustavat ovat ennalta määrätty. Nimikkeistöt toimivat tiedonhallinnan aputyökaluina hankkeen alusta loppuun.
Nimikkeistöt ovat olleet osana rakennushankkeen tiedonvaihtoa vuosikymmenten ajan, jonka takia on luonnollista että nimikkeistöjä on useampi ja niitä kehitetään jatkuvasti. Yleisessä käytössä olevia nimikkeistöjä ovat esimerkiksi Talo-ryhmän laatimat talonrakentamiseen painottuvat Talo-70-, Talo-80-, Talo-90- ja Talo-2000-nimikkeistöt, joiden käytön laajuus ja tarkkuus on käyttöalakohtaista. Eri osapuolilla ja yrityksillä voi olla käytössä omia nimikkeistöjään, kuten infrarakentamiseen painottuva nimikkeistö tai olemassa olevista nimikkeistöistä muokattuja versioita. Moniin nimikkeistöihin liittyy julkaisuja, kuten ohjeita ja selostuksia, joissa syvennytään nimikkeistön rakenteeseen ja käyttöön.
Mitä on rakennushankkeen määrä- ja kustannuslaskenta?
Määrälaskenta on keskeinen osa rakennushankkeen taloudellista kannattavuutta ja onnistumista. Jotta rakennusprojektin budjetti eli kustannusarvio voidaan laatia tarkasti, tarvitaan teknisistä suunnitelmista mitatut ja lasketut rakennusosien määrätiedot, sekä tiedot työmaatoimintojen edellyttämistä tuotannon ratkaisuista. Mikäli suunnitelmien tarkkuustaso ei ole riittävä, on määrätiedot arvioitava.
Määrälaskenta luo perustan rakennushankkeen taloudelliselle kannattavuudelle, kustannusarvioille ja tarjouslaskennalle. Määrälaskentatyössä laadittavat määräluettelot toimivat apuna aliurakkakyselyissä, aikataulutuksissa, työmaasuunnitteluissa, sekä hankinnoissa. Ilman määrälaskentatyötä rakennushankkeen budjetointi ja kannattavuuden tarkkuus kärsii, sekä arvioinnit muuttuvat pelkiksi arvailuiksi.
Määrälaskentatyön tarkoituksena on laatia mahdollisimman tarkka määräluettelo, johon on laskettu rakennushankkeen materiaalit, työsuoritteet ja resurssit saatavilla olevien laskenta-asiakirjojen pohjalta. Määrälaskentatyö tapahtuu pääsääntöisesti 2D-kuvista, mutta nykyään myös tietomallintamisesta on saatu apua ja nopeutta määrätiedon keräämiseen. Määrälaskentatyössä tarkkuus on suuressa roolissa, sillä pienikin epäonnistunut mittaus tai virheellinen laskenta-arvio voi vaikuttaa projektin onnistumiseen. Määrät dokumentoidaan valitun nimikkeistön mukaisesti, jolloin jokainen määrätieto, eli laskentanimike saa litterakoodin, selitteen, määrän ja yksikön. Selkeä nimikkeistön mukainen dokumentointi pitää määrien tiedonvaihdon selkeänä mahdollista myöhempää käsittelyä varten.
Selkeän määrä- ja kustannuslaskentanimikkeistön hyödyt
Määrä- ja kustannuslaskennassa eniten käytössä oleva nimikkeistö on 1980-luvun aikana syntynsä saanut Talo-80-nimikkeistöjärjestelmä. Vaikka uudempia nimikkeistöjä on tämän jälkeen luotu, kyseinen nimikkeistö on jäänyt käyttöön etenkin urakoitsijoiden keskuuteen sen yleistasoisuuden ja joustavuuden ansiosta. Helpon joustavuuden ja muokattavuuden ansiosta monet yritykset ovat luoneet oman määrä- ja kustannuslaskentanimikkeistönsä tähän nimikkeistöjärjestelmään perustuen.
Määrä- ja kustannuslaskentaan liittyvä tiedonvaihto liittyy pääosin nimikkeistön laskentanimikkeiden koodausjärjestelmään. Kun jokaiselle määrätiedon sisältävälle laskentanimikkeelle luodaan yhtenäinen litterakoodi, jonka sijainti nimikkeistössä ei muutu rakennushankkeesta ja määräluettelosta toiseen, päästään lähemmäs johdonmukaista määrälaskentaa. Määrälaskentatyön toimivuus vaatii selkeän laskentanimikkeistön, jonka avulla määräluetteloita voidaan luoda. Tähän sisältyy itse laskentatyö, eli määrätietojen mittaus ja jaottelu käytetyn nimikkeistön mukaan, mutta myös määräluetteloiden selkeyteen sekä määrä- ja kustannuslaskijoiden kouluttamiseen liittyvät asiat. Myös urakoitsijoiden työ käsitellä määräluetteloiden sisältämiä määrätietoja selkeytyy ja helpottuu, kun määräluettelot ovat rakennettu selkeän laskentanimikkeistöön pohjautuen.