Lastensuojelutyössä laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaminen edellyttää systemaattisia toimintatapoja. Sisäinen auditointi tarjoaa konkreettisen keinon arvioida ja kehittää toimintaa arjessa. Harjulakodissa kehitetty vertaisarviointiin perustuva sisäinen auditointijärjestelmä osoittaa, että auditointi voi toimia paitsi laadunhallinnan työkaluna myös oppimisen, yhteistyön ja ammatillisen kehittymisen välineenä. 

Lastensuojelutyössä asiakkaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, minkä vuoksi palveluiden laadulla, turvallisuudella ja toiminnan läpinäkyvyydellä on keskeinen merkitys. Lastensuojeluyksiköissä arjen työ on vaativaa ja monimuotoista. Samalla toiminnalta edellytetään tasalaatuisuutta, turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä. Omavalvonta on keskeinen keino varmistaa, että nämä vaatimukset toteutuvat käytännössä. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut valvontalaki korostaa palveluntuottajien vastuuta seurata, arvioida ja kehittää omaa toimintaansa systemaattisesti.Lastensuojeluyksiköissä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi toiminnan laatua ja vaatimusten mukaisuutta tulee tarkastella säännöllisesti myös omasta organisaatiosta käsin. 

Sisäinen auditointi on yksi omavalvonnan keskeisistä työkaluista. Tässä yhteydessä sisäisellä auditoinnilla tarkoitetaan suunnitelmallista ja ennalta määriteltyihin kriteereihin perustuvaa toiminnan arviointia. Sen tavoitteena ei ole etsiä virheitä, vaan tunnistaa vahvuuksia, kehittämiskohteita ja tukea työn laadun jatkuvaa parantamista. 

Vertaisarviointi tuo uusia näkökulmia kehittämiseen 

Harjulakodin kahteen lastensuojeluyksikköön kehitettiin Turun ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä sisäinen auditointijärjestelmä, jossa yksiköt auditoivat toistensa toimintaa. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, joka sisälsi tietoperustaan perehtymisen ja benchmarking-vaiheen eli muiden organisaatioiden käytäntöjen vertailun, auditointijärjestelmän suunnittelun, pilotoinnin sekä järjestelmän viimeistelyn pilotoinnista saatujen tulosten perusteella. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kirjallinen ja käytännönläheinen sisäinen auditointijärjestelmä, joka sisältää auditointisuunnitelman, auditointiohjeistuksen ja auditointiraporttilomakkeen. 

Kehitetty auditointijärjestelmä sisältää: 

• sisäisen auditointisuunnitelman   

• selkeän ohjeistuksen sisäisten auditointien toteuttamiseen   

• raportointilomakkeen havaintojen kirjaamiseen   

Näiden avulla auditoinneista muodostuu yhtenäinen ja toistettava prosessi, joka tukee organisaation laadunhallintaa. 

Järjestelmä perustuu vertaisarviointiin, eli arvioinnin tekee toinen saman alan toimija. Vertaisarviointi tuo arviointiin käytännön ymmärrystä ja realistisen näkökulman arjen työhön. Samalla se mahdollistaa uudenlaisten havaintojen tekemisen, koska ulkopuolinen katsoo toimintaa eri näkökulmasta. Sisäinen auditointi keskittyi toimintatapoihin ja prosesseihin, ei yksittäisten asiakkaiden asioihin.  

Pilotointi toi esiin sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita 

Auditointijärjestelmää testattiin käytännössä pilotointivaiheessa (ks. kuvio 1). Pilotointi osoitti, että auditointi toimii hyvin kehittämisen välineenä nostamalla esiin yksiköiden vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä myös konkreettisia kehittämiskohteita.  

Keskeisiä havaintoja olivat: 

• auditointien jaksottaminen useammalle päivälle helpottaa toteutusta 

• laadunhallinnan näkökulmasta sisäinen auditointi toimii seurantamekanismina, joka tuottaa tietoa päätöksenteon ja järjestelmän kehittämisen tueksikysymykset tukevat hyvin asiakastyön arviointia 

• hallinnollisten kokonaisuuksien arviointi koettiin haastavammaksi 

• auditoijan osaaminen ja rooli vaikuttavat arvioinnin syvyyteen 

• työntekijät osoittivat syvällistä ymmärrystä teemoista, sekä tunnistavat haasteita lainsäädännön tulkinnassa käytännössä 

• auditointipäivät koettiin mielenkiintoisiksi ja onnistuneiksi. Niiden koettiin tukevan oman työn reflektointia. 

Työntekijöiden kokemusten mukaan auditointi tarjosi mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan sellaisia arjen käytäntöjä, jotka helposti muuttuvat rutiineiksi. Erityisen arvokkaana pidettiin mahdollisuutta tutustua toisen yksikön toimintatapoihin ja saada uusia näkökulmia omaan työhön.  

Pilotoinnissa ei havaittu varsinaisia poikkeamia, mutta auditoinnit auttoivat tunnistamaan kehittämismahdollisuuksia sekä vahvistamaan jo toimivia käytäntöjä. Tämä tekee laadusta näkyvää ja tukee toiminnan jatkuvaa parantamista. 

Sisäinen auditointi osaksi arjen laadunhallintaa 

Lastensuojelun asiakkaat ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, joiden elämäntilanteisiin voi liittyä monimuotoisia tuen tarpeita. Tämän vuoksi palveluiden laadulla, asiakasturvallisuudella ja toiminnan systemaattisella seurannalla on lastensuojelussa erityinen merkitys. Luotua sisäistä auditointijärjestelmää voidaan tarkastella paitsi laadunhallinnan välineenä, vaanmyös keinona vahvistaa lapsen oikeutta turvalliseen ja laadukkaaseen sekä hänen etujensa mukaiseen sijaishuoltoon. 

Kehitetty sisäinen auditointijärjestelmä tuo rakennetta omavalvontaan ja vahvistaa lastensuojelutyön laatua ja asiakasturvallisuutta. Sen avulla voidaan varmistaa toiminnan tasalaatuisuus sekä lisätä läpinäkyvyyttä yksiköiden välillä. Lisäksi sisäinen auditointi tukee henkilöstön ammatillista kehittymistä ja yhteistä ymmärrystä laadukkaasta työstä. Parhaimmillaan se ei ole pelkkä valvonnan väline, vaan osa jatkuvaa oppimista ja kehittämistä. 

Laadunhallinnan näkökulmasta sisäinen auditointi toimii seurantamekanismina, joka tuottaa tietoa päätöksenteon ja organisaation kehittämisen tueksi. Auditoinnin tulosten kautta voidaan arvioida, missä määrin laadunhallintajärjestelmä tukee organisaation perustehtävää ja strategisia päämääriä. Sisäinen auditointi ei ole siis pelkkä laadunvarmistuksen muoto, vaan se kytkeytyy myös laajempaan strategiseen johtamiseen. Myös organisaation toimintakyky edellyttää jatkuvaa itsearviointia ja kykyä kehittää toimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Jatkossa keskeistä on varmistaa, että sisäiset auditointikäytännöt juurtuvat osaksi arjen toimintaa. Kun auditointien tuottamaa tietoa hyödynnetään aktiivisesti, niistä muodostuu vaikuttava osa lastensuojelun laadunhallintaa.

Kuvio 1. Sisäisen auditointijärjestelmän kehittämisvaiheet Harjulakodin lastensuojeluyksiköissä. 

Lähteet   

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus. (2024). Kuvaus sisäisen auditointisuunnitelman laatimiseen. https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/ammattilaisille-ja-opiskelijoille/materiaalipankki/kuvauksia-ja-toimintamalleja/kuvaus-sisaisen-auditointisuunnitelman-laatimiseen/ 

​​Lupa- ja valvontavirasto. (ei pvm.) Sosiaali- ja terveydenhuollon​ ​palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omavalvonta. Haettu​ 12.5.​2026​ ​osoitteesta https://lvv.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/omavalvonta​ 

​​Välimäki, S., Vornanen, R., Vanjusov, H., & Hämäläinen, J. (2021).​ ​Asiakasturvallisuus lastensuojelussa. Teoksessa T. Kurki, V. Jylhä & T.​ ​Kekoni (toim.), Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus​