• käyttöaste
• teollisuusrobotiikka

Robotiikka on alamme tulevaisuus. Mutta miten saamme siitä suurimman hyödyn irti käyttöasteen muodossa, kun käyttöympäristönä on haastava, sopimusvalmistukseen perustuva teollisuusympäristö?

Teollisuusrobotiikan merkitys kasvaa jatkuvasti nykypäivän teollisessa valmistuksessa, ja se tuo käyttäjilleen valtavia etuja, muun muassa: 

• Kasvattaa tuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta, mahdollistaen lähes tauottoman tuotannon sekä työn laadun tasaisuuden 

• Parantaa työturvallisuutta robotiikan hoitaessa ihmisen sijasta esimerkiksi raskaat nostot 

• Kustannustehokas ratkaisu, joka onnistuessaan maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä 

• Vahvistaa kilpailukykyä ja yrityksen imagoa modernina sekä tulevaisuuteen tähtäävänä toimijana 

Mitä teollisuusrobotiikan korkea käyttöaste vaatii onnistuakseen?

Teollisuusrobotiikan onnistunut käyttö vaatii sille kuitenkin suotuisat käyttöolosuhteet. Robotiikka on parhaillaan toistettavuutta vaativissa töissä, joiden määrien ennustettavuus tiedetään. Esimerkiksi toistuva oma tuote, jota tarvitaan tuhansia ja tuhansia vuodessa, on ihanteellinen kohde robotiikalle hyödynnettäväksi. Tällöin saatetaan pärjätä yhdellä ohjelmoinnilla, joka tuottaa lukuisia työtunteja ilman tarvetta miehitykselle.

Teollisuusrobotiikka on siis jokaiselle tulevaisuuteen ja tehokkuuteen tähtäävälle yritykselle tärkeä työkalu. Mutta jos robotiikan käyttöympäristönä on sille haastava, sopimusvalmistukseen perustuva alihankinta ilman omia tuotteita tai tuotannon ennustettavuutta, kuinka voimme luoda siitä toimivan konseptin? 

Valmistussopimuksista tuotannon ennustettavuutta

Robotiikka tarvitsee ennustettavuutta. Sopimusvalmistus toimii pelkästään asiakkaiden tilausten varassa, jotka määrittävät koko tuotannon, ja sen, mitä valmistetaan, milloin, ja kuinka paljon. Tilattavat tuotteet sekä niiden eräkoot muuttuvat jatkuvasti, eikä tuotannossa ole tästä syystä ennustettavuutta ennen asiakkaan tilausta. Mutta keiltä tätä robotiikalle kaivattua ennustettavuutta voitaisiin saada? Asiakkailta. 

Tietty määrä tuotteista ovat kuitenkin toistuvia. Yleisesti isommat yritykset useammin ostoja suunnitellessaan tietävät tulevat tuotetarpeensa, niiden määrän, sekä valmistusajankohdan. Tämän tiedon jakamisesta tuotteet valmistavalle yritykselle, asiakas voitaisiin palkita eräänlaisella valmistussopimuksella. Sopimus alentaisi valmistuksen hintaa niin, että se olisi asiakkaalle kannattava sekä houkutteleva. 

Valmistussopimus voisi toimia löyhin rajaehdoin, ja mahdollistaa silti määrien joustavuuden ilman tiukkoja ja sitovia sopimuksia. Kriteereinä olisivat ainoastaan kulloinkin määritelty tietty kappalemäärän alaraja, sekä tiedot sen toistuvuudesta esimerkiksi vuoden sisällä. Tällöin robotiikan ohjelmointiin kappaleen valmistukseen olisi järkevää uhrata resursseja. Tämän jälkeen robotiikan valmistama aika jatkossa vapauttaa henkilöstöä työtehtäviin, joissa tarvitaan valmistavaa ihmistä sekä hänen ammattitaitoaan. Tällöin nämä resurssit eivät valu lukuisiin työtunteihin monotonisissa tuhansien osien sarjoissa. 

Robotiikan tulee olla omien vaatimustensa takia myös soveltuva sen suunniteltuun käyttöympäristöön. Robotiikan tulee kyetä joustavuuteen alati muuttuvassa tuotannossa. Tämän takia esimerkiksi etäohjelmoinnin tulee olla helppoa ja sujuvaa, eikä se saa kuluttaa liikaa resursseja tai aikaa. Myös itse robotin toiminta tulee olla sujuvaa, suunniteltua sekä optimoitua. Jos sen käytössä on työtä hidastavia tai hankaloittavia tekijöitä, jää sen käyttöaste helposti matalaksi. Toimivalla suunnittelulla nämä kuopat voidaan estää, jolloin teollisuusrobotiikka pysyy muuttuvan ja vauhdikkaan teollisuusympäristön mukana. 

Lähteet

Lehtinen, E. (2026). Teollisuusrobotiikan käyttöasteen lisääminen ohutlevyosien särmäyksessä. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Linkki opinnäytetyöhön. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060421977

Kuva: Stremet Oy. (n.d). https://stremet.fi/