Ympäristöselosteiden avulla päästötietoisuuteen murskausalallakin
Rakentamislaki (751/2023) ohjaa rakentamista kohti vähähiilisyyttä. Uusille rakennuksille tulee laatia ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo. Ilmastoselvitykseen sisältyy rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointi Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista (2/2026).
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin tehdyssä opinnäytetyössä (Kivimäki, 2026) tarkasteltiin kalliokiviaineksien tuotannossa syntyviä päästöjä. Kalliokiviaineksia murskatessa neitseellisestä kalliosta valmistetaan vielä nykyäänkin pääosin polttoöljyn avulla erilaisia kiviainestuotteita. Päästötietojen kartoittaminen ja ympäristöselosteiden laatiminen auttavat pohtimaan tuotannosta aiheutuvia päästöjä ja voisiko niitä tulevaisuudessa vähentää.
Kiviaineksia – olivat ne sitten valmistettu neitseellisestä tai kierrätetystä raaka-aineesta – tarvitaan monessakin eri rakentamisen vaiheessa. Kiviainestuotteiden käyttökohteita ovat esimerkiksi tonttien tasaaminen, teiden ja rakennusten pohjat sekä betonin ja asfaltin valmistus. Lisäksi niillä hiekoitetaan, täytetään ja kunnostetaan erilaisia rakennetun ympäristön kohteita. Kiviainesten jalostaminen tapahtuu seulomalla tai murskaamalla – ja nykyäänkin monesti käyttövoimana laitoksessa on polttoöljy. Mikäli itse kiviaineksen murskaaminen tapahtuu sähköllä prosessiin vaaditaan useita työkoneita, jotka todennäköisesti kulkevat edellä mainitulla polttoöljyllä.
Jatkuvasti kasvava ympäristötietoisuus haastaa myös kiviainesten murskausalalla tarkastelemaan päästöasioita eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi
- rakentamislaki 751/2023
- EU:n rakennustuoteasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/3110)
- ilmastolaki (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119) sekä
- Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista (YM/2025/83)
ohjaavat rakentamisen päästöjen vähentämiseen sekä antavat ohjeita ja rajoituksia rakentamiseen, jolla voidaan hillitä rakentamisen ja rakennusten ylläpidosta aiheutuvia päästöjä. Vuonna 2021 Suomen ilmastopäästöistä noin 30 % liittyivät joko rakennuksiin tai niiden käyttöön (Rakennusteollisuus RT ry, 2025, s. 9). Luku on merkittävä, joten lainsäädännöllä, asetuksilla ja standardeilla tulee luoda yhteneväiset perusteet ja raamit päästötietojen kartoittamiseen sekä vertailuun. ISO eli International Organization for Standardization on julkaissut useita standardeja, joilla pyritään yhtenäistämään kestävän rakentamisen määrittelyä ja tarkastelua. Harmonisoitu dokumentaatio auttaa vertailemaan esimerkiksi eri suunnitteluvaihtoehtojen ja tuotevaihtoehtojen ympäristönäkökulmia. ISO standardeissa annetaan ohjeita muun muassa elinkaariarvioinnin suorittamiseen sekä eri tyyppien ympäristömerkkien vaatimuksiin.
Päästötietoa infralta
Suomessa päästötietoja kerätään esimerkiksi CO2data-tietokantaan, mutta infrahankkeiden osalta tietokanta on vielä vaillinainen. Vuonna 2022 Suomessa julkaistiin infrarakentamisen kansallinen päästötietokanta, johon kerättiin päästötietoja esimerkiksi betonituotteista, puutuotteista, kiviaineksista ja luonnonkivituotteista (Häkkinen ym., 2022, s. 8). EPD:t eli tyypin III ympäristöselosteet ovat kolmannen osapuolen verifioimia julkisia dokumentteja, jolloin tuotetuista uusista EPD:stä saadaan lisää vertailutietoja päästötietokantaan (The Norwegian EPD Foundation). EPD:t voi tehdä eri tavoin, esimerkiksi geneerisenä yhden tuotteen EPD:nä. Tällöin kaikkien valmistajien samalla tuotteella voi olla yksi yhteinen EPD. Tällä tavoin yleinen päästötietokanta voi vääristää tuotteiden päästötietoja, mikäli tietyn valmistajan tuote onkin todellisuudessa vähäpäästöisempi kuin mitä geneerisessä EPD:ssä esitetään.
Kiviainesten kartoitusta
Opinnäytetyön (Kivimäki, 2026) tutkimuksen tavoitteena oli laatia yritykselle tuoteryhmäjaottelu kiviainestuotteille ympäristöselosteiden laadinnan avuksi. EPD voidaan tuottaa tietyille samankaltaisille tuoteryhmille, mikäli niiden valmistamiseen kuluva energia vaihtelee enintään ± 10 % (The Norwegian EPD Foundation). Tällainen EPD voidaan laatia vain tietyn yrityksen samankaltaisille tuotteille, jolloin samanlaista vääristymää ei synny kuin aiemmin mainitussa eri valmistajien yhden saman tuotteen geneerisessä EPD:ssä. Tutkimuksessa lähtötietoina kerättiin kulunutta energiaa erilaisilla ja eri käyttöenergiaa käyttävillä murskauslaitoksilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että yritykselle ei saatu luotua vain yhtä tuoteryhmäjaottelua, vaan tuotekategoriat vaihtelivat murskauslaitosten välillä sekä saman murskauslaitoksen eri tuotantojaksojenkin välillä. Esimerkiksi sähköllä toimivan murskauslaitoksen tuoteryhmäjaottelut olivat vuosien 2024 ja 2025 tuotantojaksoilla erilaiset keskenään, vaikka murskauslaitos toimi samalla työmaalla molempina vuosina. Erilaisten murskauslaitosten välillä tuoteryhmäjaottelut poikkesivat vielä enemmän toisistaan, esimerkiksi kun vertailtiin tela-alustaisen ja pyöräalustaisen murskauslaitoksen tuoteryhmäjaotteluja keskenään. Näin ollen tutkimuksen perusteella todettiin, että tuoteryhmäjaottelut tulee tehdä erikseen jokaiselle murskauslaitokselle ja tuotantojaksolle.
Lähteet
Häkkinen, T., Pesu, J., Siiskonen, S-T. & Vares, S. (2022). Infrarakentamisen kansallinen päästötietokantahanke. Väyläviraston julkaisuja 11/2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-317-947-9
Kivimäki, M. (2026). Ympäristöselosteen tuoteryhmäjaottelu yrityksen kalliokiviainestuotteille. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Rakennusteollisuus RT ry. (2025). Vähähiilisen rakentamisen opas. https://rateko.fi/wp-content/uploads/2019/06/Vahahiilisen_rakentamisen_opas_2025.pdf
The Norwegian EPD Foundation. (2022). What types of EPDs exist and how are they different? https://www.epd-global.com/getfile.php/1324556-1745568838/Dokumenter/Hvilke%20typer%20EPDer%20finnes%20og%20hvordan%20er%20de%20forskjellige%20engelsk%20ver%20mai%202022.pdf
Kuvat: Mia Kivimäki