Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien joukossa on paljon nuoria, joilla on haasteita opintojen etenemisessä ja, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä kokonaan. Eräässä suomalaisessa oppilaitoksessa ongelmaan on vastattu perustamalla hitaammin etenevä ryhmä. Ryhmän opettajat kokevat, että ryhmässä opiskelu on vahvistanut nuorten opiskelukykyä, lisännyt heidän opintoihin kiinnittymistä ja ehkäissyt kouluputoamisia.

Vuoden 2020 oppivelvollisuuslain uudistuksen (1214/2020) ja sen myötä pidentyneen oppivelvollisuuden takia toisen asteen oppilaitoksiin tulee suurempi määrä opiskelijoita, jotka ovat epävarmoja valitsemastaan koulutuspolusta sekä sellaisia opiskelijoita, jotka eivät olisi jatkaneet opintojaan ilman pidennettyä oppivelvollisuutta. Tälle uudelle oppilasryhmälle ei ole kohdennettu tukea vaan pian uudistuksen jälkeen ammatilliseen koulutukseen kohdentui 120 miljoonan euron leikkaukset. (Valtioneuvosto 2024.)

OAJ:n kyselyn tulosten perusteella nämä leikkaukset kohdentuivat käytännössä nuoriin opiskelijoihin, vaikka nykyinen hallitus kertoi ennen leikkausten toteutumista niiden kohdistuvan lähinnä vain aikuiskoulutukseen. Leikkaukset johtivat kuitenkin opettajien irtisanomisiin, joka on vaikuttanut nuorten opiskelijoiden saaman opetuksen määrään ja laatuun. Yhden vastaajan mukaan ammattikoulujen opiskelijat eivät saa tehokasta ohjausta opintoihinsa. Kyselyyn vastanneiden mukaan oppilaitoksissa on tällä hetkellä sellaisia nuoria, jotka eivät pysty selviytymään opinnoista, koska heillä on niin moninaisia ongelmia. (OAJ 2025.)

Miten tukea nuoria ammatillisissa opinnoissa?

Miten voimme tukea toisen asteen opiskelijoita, joilla on haasteita opinnoissaan sekä joilla on riskinä opintojen keskeytyminen? Eräässä suomalaisessa ammattikoulussa tähän haasteeseen on vastattu muodostamalla hitaammin etenevä ryhmä. Ryhmä on suunnattu lähihoitajaopiskelijoille, joilla on haasteita opinnoissa sekä kertynyt huomattava määrä poissaoloja. Tämä ryhmä on ryhmäkooltaan pienempi ja keskittyy vahvistamaan opiskelijoiden valmiuksia suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Ryhmän opettajat kuvailivat ryhmän opetuksen olevan opiskelijoiden voimavarat huomioivaa sekä positiiviseen pedagogiikkaan pohjautuvaa. Ryhmän opintojen on tarkoitus tukea opiskelijoiden:

• ammatillisia valmiuksia,
• matemaattisiin valmiuksia,
• elämänhallinta- ja opiskeluvalmiuksia,
• työelämävalmiuksia
• sekä hyvinvointia tukevia valmiuksia.

Tällainen ryhmä on yksi keinoa tukea toisen asteen opiskelijoita, joilla on haasteita opinnoissaan sekä keillä on riskinä opintojen keskeytyminen.

Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä Lähihoitajaopiskelijoiden tukeminen hitaammin etenevässä ryhmässä – ryhmässä opiskelun yhteys opiskelukykyyn ja opintoihin kiinnittymiseen tutkittiin, miten hitaammin etenevässä ryhmässä opiskelevien opiskelukykyä ja opintoihin kiinnittymistä on tuettu sekä minkälainen yhteys ryhmässä opiskelun ja opiskelukyvyn sekä opintoihin kiinnittymisen välillä on. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla erään Suomessa sijaitsevan ammattioppilaitoksen hitaammin etenevän ryhmän opettajia ja tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Opiskelukyvyn ja opintoihin kiinnittymisen vaikutus nuoriin

Tutkimuksen kaksi pääkäsitettä olivat opiskelukyky sekä opintoihin kiinnittyminen. Näillä kahdella tekijällä on suuri vaikutus nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja opinnoissa menestymiseen.

Opiskelukyky vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin opiskelija pystyy suoriutumaan opinnoistaan. Opiskelukyky on käytännössä opiskelijan työkykyä ja se kehittyy opiskelijan ja oppimisympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n opiskelukykymalli auttaa hahmottamaan mitkä tekijät vaikuttavat opiskelukykyyn. Mallin mukaan opiskelukykyyn vaikuttaa neljä kokonaisuutta sekä näiden välinen vuorovaikutus:

• Omat voimavarat
• Opiskelutaidot
• Opiskeluympäristö
• Opetus ja ohjaus

(YTHS nd.)

Opintoihin kiinnittymisellä on useita positiivisia vaikutuksia. Hyvin opintoihin kiinnittyneillä opiskelijoilla on vähemmän poissaoloja ja he ovat sitoutuneita opintoihinsa (Virtanen 2017, 11), kun taas heikosti opintoihin kiinnittyneillä opiskelijoilla on suurempi riski keskeyttää opintonsa (Virtanen & Pelkonen 2023, 34–33). Virtanen ja Pelkonen (2023,18) ovat kuvanneet opintoihin kiinnittymisen tarkoittavan oppilaiden yhteyttä toisiinsa, koulunkäynnin kannalta merkityksellisiin aikuisiin ja opiskeltavaan aiheeseen.

Keinoja kouluputoamisten ehkäisemiseen?

Tutkimukseen osallistuneet opettajat pitivät hitaammin etenevää ryhmää tehokkaana tapana tukea heikosti kouluun sitoutuneita oppilaita. Hitaammin etenevässä ryhmässä opiskelevien opiskelukykyä ja opintoihin kiinnittymistä tuettiin:

• positiivisella pedagogiikalla
• auttamalla opiskelijoita tiedostamaan omat voimavaransa
• säännöllisellä ja kevennetyllä lukujärjestyksellä
• pienemmällä ryhmäkoolla
• panostamalla ryhmäyttämiseen ja turvallisuuden tunteen luomiseen.

Opettajat kertoivat, että ryhmässä opiskelulla oli positiivinen vaikutus opiskelijoihin. Ryhmässä opiskelun myötä opiskelijoiden koulupoissaolot vähentyivät merkittävästi ja suurin osa opiskelijoista kävi koulussa säännöllisesti. Ryhmässä opiskelu myös kasvatti opiskelijoiden itsetuntoa ja ryhmässä muodostui uusia ystävyyssuhteita.

Tutkimuskohteen tapainen ryhmä voisi olla keino tukea toisen asteen opiskelijoita ja ehkäistä kouluputoamisia sekä nuorten syrjäytymistä. Monet hitaammin etenevässä ryhmässä tehokkaaksi todetut menetelmät ja käytänteet voisi ottaa laajempaan käyttöön ilman, että perustettaisiin uusia erillisiä ryhmiä. Toisaalta hitaammin etenevän ryhmän yksi suuri etu oli juuri pieni ryhmäkoko. Panostaminen hitaammin etenevän ryhmän kaltaisiin järjestelyihin sekä muuhun erityisopetukseen toisella asteella auttaisi tukemaan nuorten hyvinvointia ja opiskelupolulla pysymistä.

Tämä artikkeli on kirjoitettu Jonne Koposen ja Tiia Lehtisen opinnäytetyön Lähihoitajaopiskelijoiden tukeminen hitaammin etenevässä ryhmässä – ryhmässä opiskelun yhteys opiskelukykyyn ja opintoihin kiinnittymiseen pohjalta.

Lähteet

Valtioneuvosto 2024. Ammatillinen koulutus on uuden edessä. Viitattu 20.4.2026.  https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ammatillinen-koulutus-on-uuden-edessa

YTHS 2022. Opiskelukyky. Viitattu 20.4.2026. https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskelukyky/

Virtanen, T. 2017. Näkökulmia oppilaan kouluun kiinnittymiseen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti. Vol. 27, No 2, 4–13. Viitattu 20.4.2026. https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/08/virtanen.pdf

Virtanen, T & Pelkonen, J. 2023. Poissa porukasta – Vahvista kouluun kiinnittymistä ja puutu poissaoloihin. Jyväskylä: PS-kustannus. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) n.d. Opiskelukyky. Viitattu 20.4.2026. https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskelukyky/

Kuvat

http://www.pixabay.com