Ilmastonmuutoksen vaikutukset elintarviketeollisuuteen
Ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista haasteista nykypäivänä. Keskilämpötilan noustessa lämpötilan vaihtelut ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät aiheuttaen ilmastokriisejä ympäri maailmaa. Nämä ja muut ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat vaikeuttavat elintarviketeollisuuden toimintaa ja saavat aikaan epävarmuutta. Elintarviketeollisuus on vahvasti riippuvainen luonnonvaroista ja raaka-aineiden laatu, hinta sekä saatavuus ovat kriittisiä tekijöitä toiminnalle.
Ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat vaikuttavat elintarviketeollisuuteen laaja-alaisesti. Tämän vuoksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävä kehitys ovat nousseet tärkeäksi osaksi alan toimintaa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa heikentävästi:
- Viljelysolosuhteisiin
- Raaka-aineiden laatuun ja saatavuuteen
- Veden saatavuuteen
- Logistiikkaan ja toimitusketjun toimintaan
Globaali maatalous kärsii ilmastonmuutoksen myötä muuttuneista sääolosuhteista. Viljantuotannon määrän väheneminen aiheuttaa raaka-aineiden saatavuusongelmia. Suurin uhka viljelyskasveille on kuivuus, joka on lisääntynyt ympäri maailman. Lisäksi ilmaston muuttuminen on osaltaan heikentänyt raaka-aineiden laatua. Tämä johtuu ilmaston hiilidioksidipitoisuuden kasvusta, joka nopeuttaa eri viljojen ja kasvien kasvua mikä johtaa niiden sisältämien kasviproteiinien ja ravintoaineiden määrän laskuun. Myös haitallisten vieraslajin ja erilaisten tautien leviäminen on lisääntynyt lämpötilojen nousujen myötä, mikä on vaikuttanut ruoan turvallisuuteen. Esimerkiksi ruokamyrkytystä aiheuttavien sairauksien esiintyvyys on lisääntynyt raaka-aineissa.
Ilmastonmuutoksen vaikuttaessa maaperään, veteen ja luonnon monimuotoisuuteen, on niiden kyky tuottaa riittävästi ruokaa heikentynyt. Tämän vuoksi raaka-aineita ei yksinkertaisesti enää riitä kaikille halukkaille. Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä vesipulan aiheuttajista jo valmiiksi kuivuudesta kärsivillä alueilla. Veden saatavuuteen vaikuttavat myös maatalouden ja teollisuuden lisääntynyt veden tarve. Logistiset palvelut taas kärsivät lisääntyvistä sään ääri-ilmiöistä, kuten myrskyt ja tulvat, jotka vaikeuttavat toimintaa tai jopa estävät kuljetuksen. Raaka-aineiden tuotannon ja toimitusketjun ongelmat yhdessä saavat aikaan raaka-aineiden saatavuusongelmia.
Raaka-aineiden tuotannon ja toimitusketjujen ongelmat yhdessä aiheuttavat saatavuusongelmia. Nämä sekä kasvaneet kuljetuskustannukset heijastuvat kuluttajille elintarvikkeiden hinnannousuna. Hyvä esimerkki on kahvi, jonka hinta on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syynä tälle on ollut tuotannon väheneminen sekä epäsuotuisat sääolosuhteet kahvin tuotantoalueilla, kuten Brasiliassa ja Vietnamissa, joissa tuotetaankin noin puolet koko maailman kahvista.
Elintarvikkeiden hinnannousu on vaikuttanut kuluttajien ostotottumuksiin. Suurin ero entiseen on halpatuotteiden kasvanut suosio. Suuri osa ihmisistä kokee ruoan olevan nykyisin liian kallista, jotta korkeamman laadun tuotteita kyettäisiin ostamaan. Pellervon taloustutkimuksen tekemään talouskyselyyn vastanneista jopa 72 prosenttia kertoi ruoan hinnan olevan keskeisin ostopäätökseen vaikuttava tekijä.
MITEN SOPEUDUTAAN?
Elintarviketeollisuudessa on käytössä monenlaisia keinoja ympäristövaikutuksien minimoimiseksi. Yhtenä niistä on monipuolinen proteiinipitoisten kasvien viljely. Kasvipohjaiset tuotteet ovat kasvava tuotekategoria Suomen elintarvikemarkkinoilla eli sen potentiaali markkinoilla on suuri. Kasvintuotantoon ja -jalostukseen panostaminen edesauttaa päästöjen minimoimisessa. Lisäksi on tutkittu, että ruokavalionmuutos kestävämpään suuntaan pienentäisi päästöjä huomattavasti. Tällä siis tarkoitetaan muun muassa lihansyönnin vähentämistä. Lisäksi pakkausmateriaalien vaihtaminen ympäristöystävällisiksi sekä tuotannon eri osien sijoittaminen lähelle toisiaan ovat hyviä keinoja ympäristövaikutuksien minimoimiseksi.
Raaka-aineiden saatavuuden mittaaminen on oleellinen osa elintarviketeollisuuden hankintaprosessia. Siihen on olemassa erilaisia työkaluja, joiden avulla voidaan varautua muutoksiin saatavuudessa sekä ylläpitää tuotannon tasapainoa. Tällaiset työkalut hyödyntävät suurta määrää dataa, jossa huomioidaan eri saatavuuteen vaikuttavat tekijät. Työkaluja on saatavilla erilaisiin tarkoituksiin, kuten lyhyen tai pitkän aikavälin ennusteisiin ilmastoperäisistä riskeistä, saatavuudesta tai hinnanvaihteluista. Raaka-aineiden saatavuuden mittaamistyökalujen avulla elintarviketeollisuuden yrityksien resilienssi eli kriisinkestävyys kasvaa.
On olemassa myös erilaisia strategioita, jotka edesauttavat kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta elintarviketeollisuudessa. Yksi tällainen strategia on Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2025 julkaisema Kansallinen ruokastrategia 2040. Sen tavoitteena on, että Suomi on johtava kestävän ruokajärjestelmän kehittäjä ja uudistaja vuoteen 2040 mennessä. Muita tavoitteita ovat:
-Arvonlisän ja kilpailukyvyn kasvu
– Tuotantoeläinten hyvinvoinnin lisääminen
– Huoltovarmuuden takaaminen
– Riskienhallinnan vahvistaminen
– Jatkuvan ruoantuotannon turvaaminen
Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan haasteita elintarviketeollisuudelle. Se pakottaa alan yritykset ympäri maailmaa muuttamaan toimintatapojaan, jotta tuotanto pysyy toimitusvarmana ja laadukasta ruokaa on jatkossakin riittävästi kaikille. Kestävä kehitys ja ympäristöystävälliset toimintatavat ovat keskeinen asia elintarviketeollisuuden nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.
LÄHTEET:
Euroopan komissio. (n.d.). Ilmastonmuutoksen seuraukset. https://climate.ec.europa.eu/climate-change/consequences-climate-change_fi
Deloitte. (2020). Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään – skenaariotyön taustaraportti. Selvitys Elinkeinoelämän keskusliitolle.
Elintarviketeollisuusliitto (ETL). (n.d.). Elintarviketeollisuus toimialana. https://www.etl.fi/tietoa-ruoka-alasta/elintarviketeollisuus-toimialana/
Global Society Earth Editorial Team (GSN). (2025). How climate change disrupts food security and the scientific race to meet sustainable development goals. https://www.globalsociety.earth/post/how-climate-change-disrupts-food-security-and-the-scientific-race-to-meet-sustainable-development-go
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM). (n.d.).Ruokaturva https://mmm.fi/ruokaturva
FAO. (2020). Climate change: Unpacking the burden on food safety. Food safety and quality series No. 8. Rome. https://doi.org/10.4060/ca8185en
Rahmati, Melesse, Naghibi. (2026). Water Scarcity management; Chapter 1 – Water scarcity crisis: overview of challenges and solutions.
Maersk. (2025). Severe weather disrupts supply chains. https://www.maersk.com/insights/resilience/2025/07/21/severe-weather-disrupts-supply-chains
Global Resources Direct (GRD). (2025). Supply chain disruptions impact food ingredients. https://www.globalresourcesdirect.com/blog/supply-chain-disruptions-impact-food-ingredients/
Helsingin Sanomat. (2024). Kahvin hinta on tuplaantunut vuosikymmenessä. https://www.hs.fi/talous/art-2000011365031.html
FAO. (2024). Adverse climatic conditions drive coffee prices to highest level in years. https://www.fao.org/newsroom/detail/adverse-climatic-conditions-drive-coffee-prices-to-highest-level-in-years/en
Pellervon taloustutkimus (PTT). (2025). Kuluttajakysely 2025. https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2025/11/PTT-Kuluttajakysely-2025_raportti_valmis.pdf
Yle. (2024). Suomalaiset jatkavat pihtailua ruokakaupassa, vaikka ruoan hinta nousee maltilla. https://yle.fi/a/74-20177490
Pihlanto, A. (2025). Ruokajärjestelmän uhkakuvia taklataan monipuolistamalla kasviproteiinien tuotantoa ja kulutusta. https://hiilineutraalisuomi.syke.fi/ruokajarjestelman-uhkakuvia-taklataan-monipuolistamalla-kasviproteiinien-tuotantoa-ja-kulutusta/
Valtioneuvosto. (2019). Tutkimus: Hallittu ruokavaliomuutos voisi tuoda ilmastohyötyjä, parantaa ravitsemusta ja säilyttää maatalouden Suomessa. https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-hallittu-ruokavaliomuutos-voisi-tuoda-ilmastohyotyja-parantaa-ravitsemusta-ja-sailyttaa-maatalouden-suomessa
Barchart. (n.d.). CmdtyView software. https://www.barchart.com/solutions/software/cmdtyview
ClimateAI. (n.d.). ClimateAI. https://climate.ai/
Helios. (n.d.). Helios. https://www.helios.sc/
Valtioneuvosto. (2025). Kansallinen ruokastrategia 2040. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/2306a01c-4353-4b8b-88dc-24c0d2436a94/content
Kuvan lähde: