Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia kaupunkiopastamiselle. Miten vastata käyttäjien odotuksiin?
Oletko joskus kaupungissa liikkuessasi törmännyt työmaahan tai vaikkapa yleisötapahtumaan, joka katkaisee reittisi äkkiarvaamatta? Erilaiset liikkumiseen vaikuttavat poikkeustilanteet ovat kaupunkien arkea, mutta ne voivat myös hankaloittaa tai jopa estää liikkumista kaupungissa. Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia opastamiselle. Julkiset toimijat ovat avainasemassa, koska niillä on pääsy tietoihin, joita kaupallisilla palveluntarjoajilla ei välttämättä ole. Esimerkiksi Googlen karttasovellus ei kerro, jos Turun jokiranta on suljettu tilapäisesti pyöräliikenteeltä katumarkkinoiden vuoksi tai jos Aurajoen vesiliikennettä on rajoitettu viikonlopun ajan triathlontapahtuman vuoksi.
Mikä on Turun palvelukartta?
Turun palvelukartta on digitaalinen palvelu, jonka tarkoituksena on parantaa kaupungin palveluiden löydettävyyttä tuomalla tiedot yhteen paikkaan. Palvelukartta perustuu avoimeen lähdekoodiin, ja Turku kehittää palvelua yhteistyössä Helsingin kanssa.
Palvelukartta sisältää liikkumisnäkymän, jonka ensimmäinen versio julkaistiin toukokuussa 2022. Turku kehittää liikkumisnäkymää osana EU:n SCALE-UP-hanketta. Liikkumisnäkymä antaa tietoa esimerkiksi kävely- ja pyöräilyreiteistä, polkupyöräpysäköinnistä, yhteiskäyttöautoista ja sähköautojen latauspisteistä. Karttaan on tarkoitus sisällyttää myös tietoa poikkeuksellisista liikennetilanteista.
Mitä tapahtuu ennen matkaan lähtöä?
Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään, miten suunniteltu palvelu sopii ihmisten toimintamalleihin ja miten se voisi parhaiten palvella heitä. Siksi oli tärkeää selvittää, mitä tapahtuu ennen liikkeelle lähtöä.
Ihmisten tärkein tavoite tässä vaiheessa oli määrittää sopivin tapa päästä määränpäähän oikeaan aikaan. Liikkumismuodon valinta oli olennainen osa tätä prosessia. Eniten liikkumistavan valintaan vaikutti helppous. Ympäristöystävällisyys, kustannukset ja hyötyliikunta tulivat näiden jälkeen.
Tutuissa paikoissa liikkuessaan ihmiset eivät yleensä etsineet reittiinsä liittyvää tietoa etukäteen, paitsi jos he tiesivät matkalla olevan jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Toisaalta pyörätuolin käyttäjät suunnittelivat yleensä reittinsä huolellisesti, ja myös lastenvaunujen kanssa liikkuva henkilö harkitsi reittiään hieman tarkemmin.
Kun määränpää ei ollut tuttu, yleinen tapa valmistautua matkaan oli reitin katsominen reittiopassovelluksesta tai liikennöitsijän verkkosivuilta. Kaikilla oli kokemusta digitaalisten reittipalvelujen, kuten Föli-sovelluksen ja Google Mapsin käytöstä. Google Maps oli tuttu monille, sillä se tarjoaa paljon tietoa ja toimintoja, mutta sitä kritisoitiin siitä, että tiedot ovat kaupallisen toimijan hallinnassa ja että se näyttää rajallisesti tietoa paikallisista tilanteista.
Muita keinoja hankkia tietoa olivat hakukoneen käyttäminen, kaupunkien sivustot, matkailusivustot, tapahtumasivustot ja sosiaalinen media. Pyörätuolin käyttäjät hakivat tietoa myös esimerkiksi karttasovelluksen katunäkymän, kuvahaun ja yritysten Instagram-tilien avulla, puhelimitse ja käymällä reitin läpi etukäteen paikan päällä.
Tieto poikkeuksellisista liikennetilanteista ei siis välttämättä tavoita ihmisiä etukäteen, vaikka sitä olisi saatavilla. Mahdollisuus löytää tietoa poikkeuksellisista liikennetilanteista koettiin silti hyödylliseksi. Erityisen tärkeää ennakkotiedon saaminen olisi liikuntarajoitteisille henkilöille. He etsivät tietoa monin eri keinoin, mutta eivät helposti saaneet riittävän kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa kohteiden ja reittien saavutettavuudesta.
Kokemuksia poikkeuksellisista liikennetilanteista
Kaikilla kaupungissa liikkuvilla oli kokemusta poikkeuksellisista liikennetilanteista. Yleisin kohdattu tilanne oli työmaa, joka katkaisi reitin yllättäen. Väliaikaiset opasteet eivät aina olleet selkeitä tai ajan tasalla, joten kiertoteitä saattoi olla vaikea löytää. Kiertotiet saattoivat olla pitkiä, hankalia tai jopa vaarallisia erityisesti jalankulkijoille, pyöräilijöille ja liikuntarajoitteisille. Esimerkiksi pyörätuolin käyttäjät pelkäsivät juuttuvansa hiekkaan tai joutuvansa keskelle vilkkaasti liikennöityä ajorataa. Vaikka isot ja pitkäaikaiset työmaat olivat tiedossa, niiden muuttuvat reittijärjestelyt saattoivat silti yllättää. Pienemmät ja lyhytaikaisetkin työmaat ja tapahtumat saattoivat vaikeuttaa liikkumista.
Yleisötapahtumista eniten liikkumiseen vaikuttivat Aurajoen rannoilla järjestettävät katumarkkinat. Ne koskettivat erityisesti pyöräilijöitä, koska ne sulkivat tärkeitä pyöräilyreittejä useiksi päiviksi. Yleisötapahtumien yleisimmät vaikutukset liikkumiseen olivat väkijoukon aiheuttama ahtaus sekä matkan odottamaton keskeytyminen. Pyörätuolin käyttäjät, pyöräilijät ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat kokivat eniten haasteita. Toisaalta osa ihmisistä koki tilanteet osana kaupunkielämää ja oli valmis sietämään tilapäisen epämukavuuden, kunhan pääsi lopulta perille.
Millaisia palveluja on tarjolla?
Saatavilla on jo karttapalveluita, jotka tarjoavat tietoa myös poikkeuksellisista liikennetilanteista. Turun karttapalvelu, Oulun liikenne ja Smart Ways to Antwerp ovat julkisten tahojen tarjoamia, Google on kaupallinen palvelu. Vertailuhetkellä lokakuussa 2022 Google Maps näytti koko Lounais-Suomen alueella kaksi tietyömaata. Oulun liikenne ja Smart Ways to Antwerp näyttivät alueensa suurimmat tietyömaat. Turun karttapalvelu näytti pienemmätkin työmaat, mutta se ei tarjonnut tietoa niiden vaikutuksesta liikkumiseen. Smart Ways to Antwerp oli ainoa, joka sisälsi yleisötapahtumia.
Antwerpenin palvelua lukuun ottamatta tiedot annettiin tyypillisesti organisaation näkökulmasta. Lisäksi Antwerpenin palvelu oli vertailluista ainoa, joka edisti kestävää liikkumista poikkeuksellisten liikennetilanteiden yhteydessä. Sen tarjoama tieto oli kattavaa ja riittävän yksityiskohtaista, jotta käyttäjä pystyi hyödyntämään sitä reittiä suunnitellessaan. Kullakin vertaillulla palvelulla oli vahvuutensa, mutta yksikään ei täyttänyt kaikkia käyttäjätutkimuksessa esiin tulleita tarpeita.
Turun liikennekeskuksen liikennehäiriötiedotteet on listattu kaupungin verkkosivuilla. Tiedotteet sisältävät myös kuvakaappauksen Turun karttapalvelusta. Tiedotteet voi tilata sähköpostitse ja niitä jaetaan myös sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Twitterissä.
Miten Palvelukartan liikkumisnäkymä voisi sujuvoittaa liikkumista poikkeuksellisissa liikennetilanteissa?
Sujuvaa liikkumista edistivät ennakoitavuus ja kaikkien liikkumismuotojen huomioiminen. Ihmiset kaipasivat tietoa tilanteen vaikutuksista omaan liikkumiseensa ja siitä, miten päästä kätevimmin määränpäähän. Parhaimmillaan palvelu auttaisi ennakoimaan tai välttämään matkanteon hidastuksia tai keskeytyksiä. Se tiedottaisi kaikista liikkumiseen vaikuttavista tilanteista, myös pienistä ja lyhytaikaisista, ja tarjoaisi riippumatonta ja ajantasaista tietoa käyttäjän näkökulmasta: esimerkiksi jos reitti on suljettu, miten tilanne vaikuttaa erilaisiin liikkumismuotoihin. Erityisesti liikuntarajoitteiset hyötyisivät näkymästä, josta olisi helppo tarkastaa, onko omalla reitillä tilapäisiä esteitä ja miten ne kannattaisi kiertää.
Ennakkotieto ei kuitenkaan korvaa selkeitä tilapäisiä opasteita ja hyvin järjestettyjä kiertoreittejä paikan päällä. Fyysisen ja digitaalisen opastamisen tulisi toimia saumattomasti yhdessä osana opastamisen ekosysteemiä.
Osa ihmisistä suhtautui varauksella uuden palvelun käyttöönottoon, he käyttäisivät mieluummin yhtä palvelua moniin eri tarkoituksiin. Näille käyttäjille voidaan luoda lisäarvoa tarjoamalla tietoa, jota kilpailijoilla ei ole. Tämä voi olla esimerkiksi reaaliaikaista tietoa paikallisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta liikkumiseen sekä suosituksia vaihtoehtoisista, ympäristöystävällisemmistä liikkumismuodoista suurten työmaiden ja tapahtumien aikana. Kun ihmisiä kannustetaan kestävien liikkumistapojen käyttöön, on hyödyllistä tuoda helppousnäkökulma etusijalle.
Tiedon tulisi olla helposti kaikkien käyttäjien löydettävissä ja saavutettavissa. Hakutoiminto ja mahdollisuus tilata ilmoituksia tilanteista esimerkiksi sijainnin perusteella edistäisivät tiedon löydettävyyttä.
Johtopäätökset
Ihmiset odottavat paikallisilta palveluilta samantasoista käyttäjäkokemusta kuin globaaleilta brändeiltä yli toimialarajojen. Suositut kaupalliset palvelut, kuten Google Maps, tarjoavat kuitenkin rajallisesti tietoa Turun ja lähialueen poikkeuksellisista liikennetilanteista. Tältä osin paikalliselle palvelulle näyttäisi olevan tilaa. Palvelun kehittämisen lähtökohtana tulisi olla ihminen, ei teknologia. Paras tapa menestyä nykyisessä toimintaympäristössä, myös julkisella sektorilla, on tuntea asiakkaansa paremmin kuin kilpailijat ja käyttää tätä tietoa sekä asiakkaiden että organisaation itsensä eduksi. Muotoiluajattelu ja käyttäjälähtöiset menetelmät ovat omiaan auttamaan tässä.
Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksena muotoillusta palvelukonseptista on Tanja Yläsen opinnäytetyössä Guiding people in exceptional traffic situations - Service design for the digital mobility map of the City of Turku. Artikkelin pohjana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin palvelumuotoilun keinoin mitä tietoa ihmiset tarvitsevat poikkeuksellisista liikennetilanteista ja miten nämä tilanteet voisi kuvata Turun kaupungin digitaalisessa palvelukartassa. Koska poikkeukselliset liikennetilanteet vaikuttavat kaikkiin kaupungissa liikkuviin, tavoitteena on auttaa ihmisiä liikkumaan kaupungissa sujuvasti. Lisäksi on tärkeää kestävän kehityksen mukaisten liikkumismuotojen edistäminen.
Lähteitä
Joela, A., Kiiskinen, A., Malen, E., Niemelä, R., Tuominen, T., Alhanen, M., Nyholm, J., Seimelä, K. (toim.). (2019). Älykkään kaupunkiopastamaisen käsikirja. Turku Science Park Oy. https://6aika.fi/alykkaan-kaupunkiopastamisen-kasikirja/
Turun kaupunki. Palvelukartta. https://palvelukartta.turku.fi/fi/
Turun kaupunki. Scale-Up. https://www.turku.fi/projekti/scale