Tekoälyllä sparraat nopeasti, mutta ideat tarvitsevat edelleen ihmisiä
Tekoälystä on tullut monelle helppo arjen sparrauskaveri. Se on työkalu, jolla voi nopeasti saada vastauksia kysymyksiin ja uusia ajatuksia ilman, että tarvitsee bookata palaveria tai häiritä kollegaa kesken työpäivän. Mahdollisesti olet huomannut toistavasi arjessa kollegalle “sparraa tekoälyllä”, vaikka aiemmin olisit ehdottanut yhteistä ideointipalaveria. Herää kysymys, mitä yhteiselle ajattelulle tapahtuu tulevaisuudessa.
Tekoäly madaltaa tyhjän paperin kammoa, kun voit luonnostella ja muokata tekstejä sekä luoda kuvia tai videoita entistä nopeammin. Kaiken tämän pystyy tekemään jo itsenäisesti, omassa aikataulussa, ilman, että odottaa muiden kalentereiden vapautumista. Selvästi työ tehostuu ja rutiininomaiset työt nopeutuvat. Samalla tekoäly muuttaa sitä, miten työtä tehdään.
Ennen tekoälyä ensimmäisiä ajatuksia sparrattiin useammin kollegoiden kanssa. Nyt ensimmäiset ideat ja luonnokset syntyvät keskustelusta tekoälyn kanssa. Markkinointialalla tunnetusti kiireisen ja hektisen työn kannalta se voi olla hyödyllistä, mutta herää myös kysymys: mitä tapahtuu yhteiselle ideoinnille, jos yhä useampi työvaihe alkaa yksin tekoälyn kanssa?
Yhteisen ideoinnin tarve muutoksessa
Tutkimuksessani (2026) tarkastelin miten markkinoinnin asiantuntijat muokkaavat työtään tekoälyn tuomassa muutoksessa. Tutkimuksessa nousi esiin, että tekoälyn käytön myötä työstä on tullut itsenäisempää. Markkinoinnin asiantuntija voi aloittaa idean, tekstin tai haasteen työstämisen tekoälyn avulla jo ennen kuin keskustelee kollegan kanssa. Ja yhä useammin tekeekin jo niin. Samassa tutkimuksessa esiin nousi myös huoli siitä, että yhteinen ideointi voi vähentyä. Yksi haastateltavista totesi muutoksesta, että “brainstormaus on jäänyt pois”. Havainto on kiinnostava, koska ideat eivät synny vain yksittäisestä ajatuksesta, vaan usein kollegoiden kanssa keskustelusta, näkökulmien vaihtamisesta sekä yhteisestä luovassa kehittelystä.
Yhdessä ideointi ei aina ole kuitenkaan paras mahdollinen tapa, toteaa Vilkman (2023). Hänen mukaansa parempi lopputulos voi joskus syntyä siitä, että ihmiset saavat ensin ajatella rauhassa itsekseen. Ryhmätilanteissa äänekkäämmät osallistujat voivat saada enemmän tilaa ideoilleen, jolloin yhteinen ideointi ei aina ole paras työskentelytapa. Tekoälyä voi olla näissä tilanteissa hyödyllinen apuväline. Tekoäly jaksaa kysyä, ehdottaa ja tuottaa erilaisia ajatuksia pidempään kuin ihminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhteistä keskustelua ei enää tarvittaisi. Enemmänkin yhteinen ideointi pitäisi suunnitella uudelleen. Luovuuteen liittyy se, että saa itse ajatella, pohtia, tuottaa ja olla ylpeä lopputuloksesta. Ihmisten tehtäväksi tulee jäädä edelleen arviointi, yhdistely ja ideoiden jalostaminen.
Työn merkitys syntyy myös siitä, kenen kanssa työtä tehdään. Tekoäly voi tukea ideointiprosessia tarjoamalla nopeammin vaihtoehtoja sekä auttamalla jäsentämään ajatuksia mutta organisaatioiden tulisi silti varmistaa, että tekoälyn tuoma tehokkuus ei vie liikaa tilaa keskusteluilta, sparrailuilta ja yhteiseltä oppimiselta. Tekoäly voi olla nopea sparrauskaveri, mutta parhaat ideat tarvitsevat edelleen ihmisiä.
Lähde
Luostarinen, N. (2026). Työn muokkaaminen tekoälyn tuomassa muutoksessa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Vilkman, U. (2023). Yhdessä ideointi ei aina tuotakaan parasta lopputulosta. Edelläkävijät. https://www.edellakavijat.fi/blog/yhdessa-ideointi-ei-aina-tuotakaan-parasta-lopputulosta
Kuva
Pixabay