Vaaratilanteet ja tapaturmat toimivat mahdollisuutena oppia ja kehittää toimintaa rakennusalalla
Rakennustyömailla sattuu vuosittain valitettavan paljon tapaturmia. Vaaratilanteet ja tapaturmat tarjoavat kuitenkin arvokasta tietoa työmaiden turvallisuuden kehittämiseen. Rakennusalan yrityksen 18 kuukauden työturvallisuuspoikkeamat ja niistä saatavan tiedon avulla saadaan konkreettisia kehitysehdotuksia turvallisuuden parantamiseen.
Rakennusala kuuluu edelleen tapaturma-alttiisiin toimialoihin. Työtapaturmat vaikuttavat ihmisten terveyteen ja työkykyyn sekä aiheuttavat kustannuksia. Työturvallisuuden kehittäminen edellyttää toteutuneiden tapaturmien lisäksi myös vaaratilanteiden tarkastelua, sillä ne voivat ennakoida tulevia onnettomuuksia.
Työturvallisuusympäristöön vaikuttavat monet asiat. Työturvallisuuden hallinta ja edistäminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Turvallisuuspoikkeamista oppiminen tuo enemmän tietoa johtamisen tueksi ja auttaa tekemään työpaikoista turvallisempia. Tapaturmien määrä rakennusalalla on vähentynyt, mutta jokainen tapaturma on liikaa ja ne on yritettävä ennaltaehkäistä.
”Poikkeamista oppiminen tuo enemmän tietoa johtamisen tueksi ja auttaa tekemään työpaikoista turvallisempia.”
Turvallisuuspoikkeamat jaotellaan kolmeen tyyppiin:
- Turvallisuushavainto, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen havainto
- Vaaratilanne (läheltä piti -tilanne) on poikkeama joka ei aiheuta henkilövahinkoa, mutta voi aiheuttaa materiaalivahinkoa
- Työtapaturma, josta aiheutuu henkilövahinkoa ja mahdollisesti poissaoloa
Poikkeamien raportointi on oleellinen osa toimivaa ja vastuullista työturvallisuuden johtamisjärjestelmää. Kun kirjataan kaikki poikkeamat, niitä pystytään analysoimaan tarkasti ja niistä pystytään tunnistamaan riskitekijöitä ja toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä. Turvallisuuden johtamisen tueksi tarvitaan myös turvallisuushavaintoja, niin positiivisia kuin negatiivisiakin.
Opinnäytetyössä analysoitiin rakennusalan yrityksen vaaratilanteita ja tapaturmia kattavalla otannalla. Tapaturmien tutkintaraportteihin liitettyjä työvaihekohtaisia työturvallisuussuunnitelmia tarkasteltiin ja samalla arvioitiin myös raporttien laatua. Tavoitteena oli tunnistaa poikkeamien välisiä yhtäläisyyksiä sekä löytää niiden taustalla turvallisuuskäytännöistä kehitettävää.
Tutkimuksessa havaittiin puutteita turvallisuuspoikkeamien raportoinnin ja työturvasuunnitelmien laadussa, joista osa oli tunnistettavissa projektien ja yksiköiden välisiksi eroiksi. Tutkinnan liitteeksi kuuluvaa työturvallisuussuunnitelmaa ei ollut liitettynä noin joka neljännessä poikkeamassa. Maantieteellisiä eroja oli havaittavissa myös ja yksi alue korostui enemmän.
”Tapaturmat syntyvät yleensä useiden riskien yhteisvaikutuksesta”
Tapaturmat syntyvät yleensä useiden riskien yhteisvaikutuksesta, mutta joskus yksikin tunnistamaton tai poistamaton riski voi johtaa tapaturmaan tai vaaratilanteeseen. Riskien taustalla voivat olla esimerkiksi työympäristöön liittyvät muutokset, puutteellinen suunnittelu ja työntekijän toiminta tai jokin asia organisaation turvallisuuskäytännöissä voi aiheuttaa riskin.
Tulokset osoittavat, että tapaturmia sattuu eniten arkisissa työtilanteissa, kuten liikkuessa työmaalla, käsiteltäessä materiaaleja sekä käsikäyttöisiä työvälineitä käytettäessä.
Yleisimpiä tapahtuvia tapaturmia ovat:
- Liukastumiset, kompurointi ja ergonomia
- Esineiden ja materiaalien putoaminen
- Koneiden ja työkalujen käytössä tapahtuvat
- Puristus
- Materiaalien käsittelyssä aiheutuvat
- Putoaminen
Työturvallisuussuunnitelmien huolellinen laatiminen työntekijöitä osallistamalla jokaisesta työvaiheesta sekä niiden työnaikainen täydentäminen mahdollisilla uusilla tunnistetuilla riskeillä voisi vähentää poikkeamien määrää. Iso osa tutkimuksen poikkeamista voisi olla ehkäistävissä viime hetken riskien arvioinnilla, lyhyellä pysähtymisellä ja havainnoinnin parantamisella.
Yrityksen johtamisjärjestelmän osana on toimintaohjeet ja prosessikuvaus vaaratilanteiden ja tapaturmien osalta. Toimintaohjeeseen liittyvä poikkeamien tutkintalomake on hyvä ja se sisältää hyvät ohjeet ja esimerkkitapaukset, mutta silti poikkeamia raportoidaan puutteellisesti. Tarkempi raportoinnin ohjeistus takaa laadukkaamman tutkinnan, jotta poikkeamista saadaan enemmän selville juurisyitä ja korjaavia toimenpiteitä.
Lähteet
Austiola, T. 2026. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. (Theseus-linkki lisätään)
Kuva: Samuel Regan-Asante on Unsplash