Hiekkapuhallus parantaa proteesihampaiden ja proteesipohjalevyjen välistä sidoslujuutta
Hampaiden irtoaminen proteesipohjalevyistä on yksi yleisimmistä kokoproteesien korjaukseen johtavista syistä. Opinnäytetyössä tutkittiin hiekkapuhalluksen vaikutusta eri menetelmillä valmistettujen testikappaleiden sidoslujuuksiin liitoksen leikkauslujuustestillä (SBS). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hiekkapuhallus alumiinioksidilla parantaa sidoslujuutta merkittävästi proteesihampaiden ja -pohjalevyjen välillä.
Sidoksen tärkeys kokoproteeseissa
Proteesihampaiden ja -pohjalevyjen välisen sidoksen halutaan olevan mahdollisimman vahva, jotta vältyttäisiin proteesihampaiden irtoamisilta proteesipohjalevyistä. Riittävä sidoslujuus proteesihampaiden ja -pohjalevyjen välillä on tärkeässä asemassa kokoproteesien kestävyyden ja korjaustoimenpiteiden minimoimisen kannalta, sillä yksi yleisimmistä syistä kokoproteesien korjaukselle on hampaiden irtoaminen proteesipohjalevyistä.
Hammastekniikan digitalisoitumisen seurauksena kokoproteeseja voidaan valmistaa digitaalisesti tietokoneavusteista suunnittelua ja valmistamista (CAD/CAM) käyttäen. Digitaalisissa menetelmissä hampaat ja pohjalevy valmistetaan useimmiten erikseen, ja yhdistetään tällöin manuaalisesti valmistuksen jälkeen. Optimaalisen sidoksen saavuttamisessa voi kuitenkin olla haasteita, kun hampaat ja pohjalevy yhdistetään manuaalisesti. Sidostamisessa voidaan tämän vuoksi käyttää erilaisia lisämenetelmiä, kuten hiekkapuhallusta, jotta sidoksesta saataisiin mahdollisimman vahva.
Tutkimuksessa käytettiin 3D-tulostettuja, jyrsittyjä ja tehdasvalmisteisia kappaleita. Kolmea eri materiaaliyhdistelmää käytettiin testikappaleissa, ja näistä muodostui kuusi testiryhmää, kun puolet kappaleiden sidospinnoista hiekkapuhallettiin ja puolet jätettiin hiekkapuhaltamatta per materiaaliyhdistelmäryhmä. Opinnäytetyössä keskityttiin sidospintojen käsittelyyn hiekkapuhalluksella alumiinioksidilla. Tutkimus tehtiin käyttäen shear bond strength (SBS) -testimenetelmää, eli liitoksen leikkauslujuus testiä.
Testiryhmät ja testikappaleiden valmistusmenetelmät.
Tutkimusta varten valmistetut testikappaleet koostuivat hampaasta ja pohjalevysylinteristä. Leikattu hammas (a), pohjalevysylinteri ulokkeella (b) ja valmis testikappale d.21 -hampaasta (c).
Testikappale testausvaiheessa testilaitteessa (SBS-testimenetelmä).
Hiekkapuhalluksella suuremmat sidoslujuusarvot
Tutkimuksesta saadut sidoslujuusarvot paljastivat, että sidospintojen hiekkapuhalluksella alumiinioksidilla on positiivinen vaikutus sidoslujuuteen proteesihampaiden ja -pohjalevyjen välillä. Kaikissa testiryhmissä lasketut keskiarvot sidoslujuusarvoista olivat korkeampia hiekkapuhalletuissa testikappaleissa kuin hiekkapuhaltamattomissa testikappaleissa (Kuvio 1). Hiekkapuhallettujen ryhmien keskiarvo oli 7,89 MPa ja hiekkapuhaltamattomien ryhmien keskiarvo oli 5,72 MPa.
Hiekkapuhallus aiheutti prosentuaalisen kasvun sidoslujuusarvoissa hiekkapuhaltamattomiin testikappaleisiin verrattuna kaikissa ryhmissä, kun vertailtiin ryhmiä, joissa käytettiin samoja materiaaleja. Hiekkapuhalluksella saavutettiin 26 %, 32 % ja jopa 59 % suuremmat sidoslujuusarvot, kuin samojen materiaalien hiekkapuhaltamattomissa ryhmissä (Kuvio 2).
Pieni teko, suuri hyöty
Hammasproteesien valmistuksessa sidospintojen hiekkapuhalluksella voidaan pidentää hammasproteesien käyttöikää. Tämä todistettiin tässä opinnäytetyössä nyt myös digitaalisesti valmistettujen proteesien osalta. Lujemmat sidokset proteesihampaan ja -pohjalevyn välillä takaavat kestävämmät hammasproteesit ja tyytyväisemmät asiakkaat, kun korjaustoimenpiteiden tarve vähenee. Kokoproteesien valmistuksessa pieni lisäpanostus saa aikaan merkittävän hyödyn.
Lähde:
Palomäki, P.; Prest, J. & Sorvoja, A. 2026. Proteesihampaiden sidoslujuus proteesipohjalevyihin : Hiekkapuhalluksen vaikutus sidoslujuuteen 3D-tulostetuissa, jyrsityissä ja tehdasvalmisteisissa testikappaleissa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026061024272
Artikkeli on osa Turun AMK:n Suun terveys -tutkimusryhmän julkaisuja.