Tuotteen hiilijalanjälkilaskennan haasteet ja mahdollisuudet yrityksissä
Hiilijalanjälkilaskenta ja sen tulosten raportointi on yhä yleisempää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi laaditun lainsäädännön tiukentuessa ja vastuullisuusaiheiden nostaessa päätään. Yksi osa hiilijalanjälkilaskentaa on tuotteen hiilijalanjälkilaskenta, jossa selvitetään tuotteen aiheuttamat päästöt sen elinkaaren aikana. Laskeminen edellyttää mahdollisimman ajantasaisia lähtötietoja, mikä tuo omat haasteensa.
Euroopan Unioni on kehittänyt päästöraportointia varten vuodesta 2024 lähtien portaittain voimaan astuneen CSRD-kestävyysdirektiivin, joka tällä hetkellä velvoittaa suuria yrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä raportoimaan päästöistään. Tämän lisäksi asiakkaat pyytävät yhä useammin tuotteiden päästötietoja, joten tuotteiden päästöjen laskeminen on nykyään tärkeä osa yritysten vastuullisuustyötä. (Suomen Taloushallintoliitto, 2026.) Opinnäytetyössäni selvitin pääasiassa hyötyajoneuvojen lokasuojia, roiskeenestojärjestelmiä ja työkalulaatikoita valmistavan Oy Parlok Ab:n merkittävimpien ostokomponenttien päästökertoimet ja kuljetustiedot. Samalla laadin ohjeet tuotteen hiilijalanjälkilaskentaan liiketoiminnan tueksi.
Tuotteen hiilijalanjälkilaskennan yhtenäistämiseksi on kehitetty standardeja. Näitä ovat kansainvälisen standardoimisjärjestön laatima ISO 14067 sekä World Resources Instituten ja World Business Council for Sustainable Developmentin GHG-protokolla. Näiden lisäksi laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin, joten se linkittyy myös ISO 14040 ja ISO 14044 standardeihin. Standardien mukainen tuotteiden päästölaskenta tuottaa yritykselle haasteita, mutta samalla se hyötyy siitä suuresti.
Hiilijalanjälkilaskennan haasteet
Hiilijalanjälkilaskenta ja sen tärkeys on vielä niin uusi asia, että usealla yrityksellä ei ole kokemusta siitä ja siten he eivät tiedä, mitä tietoja päästölaskentaan tarvitaan. Tämän voi huomata opinnäytetyön perusteella varsinkin Euroopan ulkopuolisten yritysten kohdalla.
Laskennassa lähtötiedot tulee kuitenkin olla ajantasaisia ja luotettavia, mikä tuo haasteita laskentaan. Optimaalinen tilanne olisi, että kaikki tiedot, jotka eivät ole yrityksen hallinnassa, saataisiin toimittajayrityksiltä. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, jolloin tiedot täytyy hakea tietokannoista. Haettavat tiedot tulee valita niin, että ne ovat mahdollisimman täsmällisiä ja ajantasaisia tilanteeseen nähden. Jos täsmällistä tietoa ei ole saatavilla, tulee valita mahdollisimman tuore ja tilannetta kuvaava tieto. (World Resources Institute & World Business Council for Sustainable Development, 2011, s. 52–53).
Koska kerättäviä tietoja on usein paljon ja kaikki niistä eivät ole helposti saatavilla, tuotteen hiilijalanjälkilaskenta vie yritykseltä paljon aikaa ja resursseja. Tämän takia ihanteellinen tilanne olisi, jos yrityksestä löytyisi työntekijä, jonka yksi vastuualueista on hiilijalanjälkilaskenta ja vastuullisuus.
Hiilijalanjälkilaskennan mahdollisuudet
Vaikka tuotteen hiilijalanjälkilaskenta tuottaa monenlaisia haasteita, se on hyvin kannattavaa, sillä lainsäädännön vaatimuksiin vastaamisen lisäksi se tuo useita mahdollisuuksia. Tärkeimmät niistä ovat luotettavuuden ja läpinäkyvyyden paraneminen, joita sidosryhmät arvostavat. Tämä tuo samalla kilpailuetua, sillä asiakkaat ottavat kilpailutuksissa huomioon yhä useammin myös ympäristönäkökulmat ja valitsevat tuotteita, joilla on mahdollisimman pienet päästöt hintaan nähden. (Siitonen, 2025.)
Samalla, kun hiilijalanjälkilaskentaa tehdään, voidaan edistää vastuullisuutta ja tunnistaa merkittävimmät päästölähteet. Päästölähteiden tunnistaminen mahdollistaa niiden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kohdentamisen suurimpiin päästölähteisiin, minkä avulla voidaan parantaa toiminnan tehokkuutta. (World Resources Institute & World Business Council for Sustainable Development, 2011, s. 5.) Toisaalta päästövähennyksien tekeminen materiaaleja muuttamalla ei ole aina mahdollista, sillä eri materiaaleilla on erilaiset ominaisuudet, ja ne sopivat eri käyttötarkoituksiin ja olosuhteisiin.
Tietoja pyydettäessä huomioon otettavia asioita
Koska useilla yrityksillä ei ole vielä kokemusta, mitä tietoja tulisi toimittaa, niitä pyydettäessä on aluksi hyvä kertoa selkeästi tietopyynnön taustat. Samalla on hyvä mainita, että tietoja käytetään ainoastaan yrityksen sisäiseen hiilijalanjälkilaskentaan, jolloin tiedonjaon kynnys madaltuu. Tiedot kannattaa pyytää mahdollisimman selkeästi esimerkiksi esitäytettyyn Excel-taulukkoon, johon on valmiiksi merkitty kyseisen yrityksen tuotteet tunnistettavasti ja jätetty tila päästökertoimelle ja sen yksikölle.
Jotta kuljetuksen päästöt saadaan laskettua mahdollisimman kattavasti, niitä selvittäessä kannattaa kysyä:
- mistä tuotteet lähtevät
- mitä kuljetusmuotoa käytetään
- miten suuri määrä tuotetta toimitetaan kerralla ja
- mitä kuljetusyhtiötä käytetään.
Tähän opinnäytetyöhön liittyvien komponenttien toimittajia oli 11 ja niistä kahdeksan vastasi yhteydenottoon. Selvitettyjen komponenttien päästökertoimista 74 % (117) saatiin toimittajilta, 25 % (39) haettiin tietokannoista ja 1 % (1) laskettiin itse. Kuljetustiedot saatiin joko kattavasti tai suurpiirteisesti 73 % (8) toimittajista ja 27 % (3) selvitettiin itse muuta kautta mahdollisimman kattavasti. Kaikki tiedot toimitettiin yritykselle koottuna erilliseen Excel-tiedostoon.
Kun hiilijalanjälkilaskennan lähtötiedot selvitetään kattavasti, päästöt lasketaan sekä raportoidaan vuosittain ja laskelmat varmennetaan asianmukaisesti, yrityksellä on edellytykset vastata lainsäädännön ja sidosryhmien vaatimuksiin. Tämän lisäksi sillä on avaimet pärjätä kilpailutuksissa tarjoamalla ajantasaiset tiedot tuotteen päästöistä.
Lähteet
Valkama, T. (2026). Oy Parlok Ab:n merkittävimpien ostokomponenttien päästökertoimien selvittäminen kyselyn avulla ja laskennan kehittäminen – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Suomen Taloushallintoliitto ry, (2026). Yritysvastuu ja kestävyysraportointi. https://taloushallintoliitto.fi/tietopankki/yritysvastuu-ja-kestavyysraportointi/
Siitonen, S. (20.5.2025). Tuotteen hiilijalanjälkilaskenta – pikaopas. OpenCO2net. https://www.openco2.net/fi/artikkelit/tuotteen-hiilijalanjalkilaskenta-pikaopas/
World Resources Institute & World Business Council for Sustainable Development. (2011). Product Life Cycle Accounting and Reporting Standard. GHG Protocol. https://ghgprotocol.org/sites/default/files/standards/Product-Life-Cycle-Accounting-Reporting-Standard_041613.pdf
Artikkelikuva: Oy Parlok Ab