• hulevesien hallinta
• kyselytutkimus
• ohjauskeinot

Teollisuusalueiden hulevesien hallinnan kehittäminen edellyttää uusien kestävien ratkaisujen lisäksi yritysten osallistamista ja yhteistyötä. Turussa Orikedon pilottialueella toteutetun kyselyn perusteella yrityksillä on kiinnostusta hulevesien hallinnan kehittämiseen, mutta konkreettisiin toimiin ryhtymistä rajoittavat muun muassa tiedon puute ja hulevesien hallinnan kehittämisen koettu vähäinen tarve.

Hulevesien hallinta on tärkeä osa kestävää kaupunkiympäristöä. Teollisuusalueilla hulevesien hallintaan liittyy erityisiä sekä hulevesien määrään että laatuun liittyviä haasteita. Teollisuusalueilla on usein paljon läpäisemätöntä pintaa, mikä lisää muodostuvien hulevesien määrää. Lisäksi teollisuusalueille ominaiset toiminnot, kuten jätteiden ja muiden materiaalien varastointi, valmistava teollisuus sekä huolto- ja korjaamotoiminta, voivat aiheuttaa haitta-ainekuormitusta hulevesiin.

Teollisuus- ja yritysalueilla hulevesiä muodostuu usein niin paljon, että kunnan julkisille alueille sijoittamien hulevesien hallinnan ratkaisujen kapasiteetti ei ole riittävä. Kustannustehokkainta ja kokonaisuuden kannalta toimivinta olisikin sijoittaa hulevesien hallinnan hajauteutettuja ratkaisuja myös yritystonteille, mahdollisimman lähelle hulevesien syntypaikkaa. Yritysten toiminnan luonne, tonttien koko, ympäristöluvan vaatimukset, tilankäyttö sekä tekniset lähtökohdat kuitenkin vaihtelevat, minkä takia eri hulevesiratkaisujen soveltuvuutta ja sijoittamista tontille on arvioitava yrityskohtaisesti. Teollisuusalueiden hulevesien hallinnan kehittäminen vaatiikin yritysten ja kunnan yhteistyötä.

Opinnäytetyö kytkeytyy RESIST-hankkeeseen, jossa Orikedon pilottialueella tavoitteena on parantaa alueen sopeutumista ilmastonmuutokseen paikantamalla keskeisimmät hulevesien hallinnan ongelmakohdat ja hallinnan mahdollisuudet. Näin toimenpiteitä voidaan kohdentaa alueille, joissa niillä voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri hyöty hulevesien määrän ja laadun hallinnassa.

Opinnäytetyössä toteutettiin kysely, jolla selvitettiin millaisia näkemyksiä pilottialueen yrityksillä on hulevesien hallinnasta ja sen kehittämisestä. Kyselyllä selvitettiin muun muassa yritysten näkemyksiä hulevesiin liittyvistä haasteista ja kiinteistökohtaisten hulevesiratkaisujen toteusmahdollisuuksista sekä halukkuutta osallistua alueen hulevesien hallinnan kehittämiseen. Kysely lähetettiin 134 toimijalle ja vastauksia saatiin 36 kappaletta.

Kiinnostusta löytyy, mutta konkreettisiin toimiin on korkea kynnys

Kyselyn tulosten perusteella hulevesien hallinnan kehittämishalukkuutta laskee erityisesti tietämättömyys hulevesiasioista ja niihin liittyvistä riskeistä, mikä saattaa luoda samalla vaikutelmaa, ettei hulevesiratkaisuja ole edes tarpeellista kehittää. Kun riskejä ei nähdä tai tiedosteta itse, voi hulevesien hallintarakenteisiin liittyvän investointipäätöksen tekeminen jäädä helposti muiden yrityksen tarpeiden varjoon.

Erityisen kiinnostava havainto tuloksissa on kuitenkin vastausten ristiriitaisuus. Vaikka suurin osa vastaajista ei koe kiinteistökohtaisten hulevesiratkaisujen kehittämistä tarpeelliseksi, toisaalta 64 % vastaajista kertoo olevansa mahdollisesti valmis investoimaan kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, jos niiden toteuttamiseen olisi saatavilla selkeää neuvontaa ja/tai taloudellista tukea. Lisäksi lähes puolet vastaajista kertoo pitävänsä hulevesien hallinnan kehittämistä yritysalueella vähintään tärkeänä.

Tällä hetkellä yritykset ovat kuitenkin valmiimpia osallistumaan esimerkiksi ratkaisujen suunnitteluun kuin sitoutumaan suoraan investointeihin tai kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Saatujen vastausten perusteella yrityksillä voisi olla kiinnostusta hulevesien hallinnan kehittämiseen, mutta konkreettiset toimet edellyttävät lisää tietoa, neuvontaa ja mahdollisesti myös taloudellisia kannustimia. Vastaajien mukaan Turun kaupunki voisi parhaiten tukea alueen hulevesien hallinnan kehittämistä laatimalla valuma-aluesuunnitelman, jossa olisi esiteltynä kullekin alueelle soveltuvia toimenpiteitä, sekä antamalla tietoa ja neuvontaa toimivista ja suositeltavista hulevesiratkaisuista.

Yritysten kiinnostuksen lisäksi hulevesien hallinnan kehittämisessä on huomioitava myös käytännön toteutusmahdollisuudet, sillä kyselyn perusteella esimerkiksi läpäisevän pinnan lisäämisen mahdollisuudet ovat useilla kiinteistöillä rajalliset. Vastaajista kuitenkin noin kolmasosa arvioi, että läpäisevän pinnan lisääminen olisi käytännössä mahdollista heidän kiinteistöllään. Tämä on yksi lähtötieto, joka voidaan ottaa huomioon jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa.

Mitä seuraavaksi?

RESIST-hankkeessa on seuraavaksi tarkoitus teettää Orikedon pilottialueelle valuma-aluesuunnitelma, jossa määritellään muun muassa kohdat, joissa Turun kaupunki voi toteuttaa hajautettuja hulevesien hallinnan toimenpiteitä. Valuma-aluelähtöinen suunnittelu mahdollistaa hulevesien hallinnan tarkastelun kokonaisuutena ja auttaa kohdentamaan toimenpiteitä sinne, missä niillä voidaan saavuttaa suurin hyöty.

Kaupungin suunnitelmissa on myös hyödyntää valuma-aluesuunnitelmaa yrityksille suunnatussa neuvonnassa. Yrityksille olisi tärkeää pystyä kertomaan konkreettisesti esimerkiksi miksi hulevesien hallinta on tärkeää juuri kyseisellä alueella, minne kiinteistöjen hulevedet kulkeutuvat ja millaisia ratkaisuja kiinteistöillä voitaisiin mahdollisesti toteuttaa. Erityisesti pienvaluma-alueisiin perustuva tarkastelu voisi auttaa tunnistamaan kriittisiä kohteita ja kohdentamaan kiinteistökohtaisia toimenpiteitä. Selkeä kartta, jossa esitetään hulevesien virtausreittejä, alueellisia ratkaisuja ja kiinteistöille soveltuvia toimenpiteitä, voisi tehdä suunnitelmasta myös yrityksille helpommin ymmärrettävän.

Pelkkä tieto ei kuitenkaan välttämättä riitä, jos hulevesien hallinnan kehittämistä ei koeta yrityksen omasta näkökulmasta tarpeelliseksi. Tällöin informaatio-ohjauksen rinnalle voidaan tarvita taloudellisia kannustimia, joilla voidaan madaltaa kiinteistökohtaisten ratkaisujen investointikynnystä.

Yritykset mukaan käytännön kautta

Yritykset tulisi osallistaa toimintaan jo hyvissä ajoin, ja yksi mahdollisista etenemistavoista voisikin olla hulevesineuvonnan toteuttaminen vaiheittain.

Kyselyn tulosten ja opinnäytetyön johtopäätösten perusteella yritysyhteistyötä voitaisiin edistää esimerkiksi seuraavasti:

1. Tiedotetaan alueen yrityksiä RESIST-hankkeesta ja tulevasta valuma-aluesuunnitelmasta. Kerrotaan miksi alueen hulevesien hallintaa tulisi kehittää ja kuinka Turun kaupunki tulee osallistumaan siihen.
2. Järjestetään alueen yrityksille aamukahvitilaisuus, jossa esitellään valmiin valuma-aluesuunnitelman ja pienvaluma-aluetarkastelun keskeinen sisältö sekä tavoitteet. Kartoitetaan samalla toimijoiden kiinnostusta kiinteistökohtaiseen hulevesineuvontaan.
3. Tarjotaan ja annetaan kiinteistökohtaista hulevesineuvontaa sitä kaipaaville toimijoille. Tätä voidaan toteuttaa ja kohdentaa erityisesti kiinteistöille, joilla hulevesien hallinnan kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia.
4. Toteutetaan pilottikohteita yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, joissa pienvaluma-aluetarkastelun perusteella soveltuvia kiinteistökohtaisia ratkaisuja voidaan kokeilla käytännössä. Pilottiyritykset voisivat toimia myös kannustavana esimerkkinä siitä miten yritys voi hyötyä hulevesien hallinnan kehittämisestä yhteistyössä kaupungin kanssa.

Hulevesien hallinnan kehittämisessä tarvitaan sekä kaupungin että yritysten yhteistyötä. Kaupungin tehtävänä on tarjota tietoa, suunnittelua ja neuvontaa sekä luoda edellytyksiä alueellisille ratkaisuille. Samalla yritysten osallistumista voidaan tukea tuomalla hulevesien hallinnan tarpeet, tavoitteet, hyödyt ja soveltuvat toimenpiteet selkeästi toimijoiden tietoon.

Artikkelin aiheena oleva opinnäytetyö julkaistaan Theseuksessa syyskuussa 2026.