Kommunikaatiopassi lisää kehitysvammaisen henkilön itsenäisyyttä
Kommunikointi on tärkeä osa jokaisen ihmisen elämää, ja tapamme ja mahdollisuutemme kommunikointiin määrittävät sen, miten toimimme yhteiskunnan jäseninä. Kehitysvammaisella henkilöllä voi olla erilaisia tapoja ja haasteita kommunikaatiossa, muiden ymmärtämisessä ja ymmärretyksi tulemisessa. Kommunikaatiopassi auttaa kehitysvammaisen henkilön kanssa kommunikoivia ihmisiä ymmärtämään ja tulkitsemaan henkilön kommunikaatiotapoja paremmin. Tarve muiden ihmisten avulle vähenee, kun henkilöllä on mukanaan apuväline, jonka avulla kommunikaatio helpottuu.
Kehitysvammaisuus ei automaattisesti tarkoita, että henkilöllä olisi haasteita kommunikoinnissa, mutta Lindholmin ja Leskelän (2025) mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että lähes kaikki kehitysvammaiset henkilöt hyötyvät selkokielestä ja puhetta tukevista kommunikaatiomenetelmistä. Terveyskirjaston (2025) mukaan kehitysvammaisuus tarkoittaa haasteita uusien asioiden oppimisessa sekä opittujen asioiden soveltamisessa, ymmärryksessä ja oman elämän hallinnassa. Etenkin abstraktien käsitteiden, kuten ajan tai tunteiden, hahmottaminen, tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla kehitysvammaiselle henkilölle vaikeaa. Myös sosiaaliset tilanteet ja niihin liitetyt yleiset käyttäytymismallit voivat tuntua kehitysvammaisesta henkilöstä todella haastavilta.
Kommunikaatiopassi on apuväline, joka luo henkilökohtaisen ja käytännönläheisen katsauksen siihen, miten passin haltija kommunikoi. (Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, Ei pvm.) Passi voi olla joko fyysinen muutaman sivun ”lehtinen”, kaksipuoleinen kortti tai digitaalisessa muodossa esimerkiksi kommunikaatiolaitteessa, puhelimessa tai tietokoneessa. Kommunikaatiopassista löytyvät henkilön perustiedot, kommunikaatioon vaikuttavat diagnoosit (esimerkiksi kuurous tai puhevika), henkilön käyttämät kommunikaatiotavat ja tärkeimmät ilmaukset sekä mahdollisten erillisten kommunikaatiovälineiden sijainti ja lyhyet käyttöohjeet. (Papunet, 2026).
Opinnäytetyöni kehittämistyössä laadin kommunikaatiopassien pohjia Liuskallion asumisyksikön käyttöön. Pohjia laatiessani kiinnitin erityistä huomiota siihen, millaisia teemoja ja värejä niihin valitsin. Pyrin parhaani mukaan tekemään toisistaan eroavia pohjia, jotta niistä löytyisi helposti mahdollisimman monelle asiakkaalle mieluisia teemoja. Sain myös yksiköstä tietoa ja vinkkejä siihen, mistä asioista, väreistä ja aiheista yksikön asiakkaat pitävät, minkä ansiosta pystyin laatimaan myös hyvin kohdennettuja pohjia juuri kyseisen yksikön asiakkaille.
Omannäköinen elämä on kehitysvammaisen oikeus
Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (1977) säädetään, että kehitysvammaisen henkilön ihmisarvoa, vakaumusta, yksityisyyttä, toivomuksia, etua ja yksilöllisiä tarpeita tulee kunnioittaa erityishuollon palveluissa. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että kehitysvammaisella henkilöllä on myös laillinen oikeus osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. On erityishuollon henkilökunnan tehtävä mahdollistaa jokaiselle asiakkaalle vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Visuaalisuus ja kauniit asiat ovat monille kehitysvammaisille tärkeitä. Omassa työssäni kehitysvammaisten parissa useissa eri yksiköissä on luonut minulle kuvan siitä, että tietyt värit, kuviot tai teemat voivat olla ensiarvoisen tärkeitä kehitysvammaisille henkilöille. Monet heistä haluavat esimerkiksi koko asuntonsa olevan tietyllä värillä sisustettu tai käyttää pelkästään raidallisia vaatteita. On tärkeää, että kehitysvammainen henkilö voi vaikuttaa omaan elämäänsä myös tällaisissa valinnoissa, jotka voivat tuntua muille pieniltä, mutta voivat olla todella merkityksellisiä henkilön itsensä mielestä.
Monet kehitysvammaiset henkilöt käyttävät useampia apuvälineitä arjessaan, ja apuvälineiden tärkein tehtävä onkin helpottaa käyttäjiensä elämää. Useat apuvälineet eivät ole visuaalisesti kovin miellyttäviä, sillä niiden kehityksessä ja rakennuksessa keskitytään oikeutetusti käytettävyyteen ja kestävyyteen. On myös olemassa apuvälineitä, joiden ulkoasuun välineen käyttäjä saa itse vaikuttaa, esimerkiksi tukikenkien kankaan ja värin kenkien käyttäjä saa usein valita itse. Myös pyörätuoleja, rollaattoreita ja muita apuvälineitä on saatavilla useissa eri väreissä, joka voi olla käyttäjälle todella tärkeä asia ja auttaa käyttäjää esimerkiksi motivoitumaan apuvälineen käyttöön.
Kommunikaatiopassi on apuväline, joka on käyttäjälleen erityisen henkilökohtainen siinä mielessä, että se kertoo käyttäjästään. Siksi koenkin ensiarvoisen tärkeänä, että kommunikaatiopassin käyttäjä kokee passin myös näyttävän siltä, millaisena hän haluaa itseään edustaa. Kun käyttäjä kokee passin todella edustavan itseään, on sen käyttö mielekkäämpää. Miksi emme tekisi apuvälineestä kaunista ja erityistä, jos siihen on mahdollisuus?
Onko kommunikaatiopassi tuntematon apuväline?
Etsiessäni tietoa kommunikaatiopasseista niin kotimaisista kuin kansainvälisistä lähteistä, huomasin, ettei aiheesta ole olemassa lähes mitään tutkimustietoa. Kommunikaatiopassi mainittiin useammissa lähteissä, mutta tutkimustietoa sen periaatteista ja käytöstä en löytänyt. Lähteissä, joissa kommunikaatiopassi mainittiin, sen käyttö liitettiin lähes poikkeuksetta autismin kirjolla oleviin tai puhevammaisiin lapsiin. (Esim. Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, n.d.) Lähteiden perusteella voisi siis luoda väärän kuvan siitä, että kommunikaatiopassi on eksklusiivisesti lasten apuväline.
Omassa työssäni kehitysvammaisten aikuisten parissa olen törmännyt kommunikaatiopassiin useamman kerran, ja koen sen olevan todella hyödyllinen apuväline jokaiselle kehitysvammaiselle henkilölle. Olinkin melko yllättynyt, kun kyselyssäni Liuskallion asumisyksikön henkilökunnalle useampi vastaaja kertoi, ettei ole ennen kuullut kommunikaatiopassista. Tutkimustiedon puute sekä alan henkilöstön tiedon puute aiheesta kertovat, että kommunikaatiopassia pitää tuoda esille useammin, paremmin ja monipuolisemmin aiheesta keskusteltaessa. Tarve kommunikaatiopasseille yhä useamman henkilön elämässä on suuri, ja passin yleinen tuntemus helpottaisi ja parantaisi sen käyttöä entisestään.
Jatkossa kommunikaatiopassia tulee tutkia enemmän. On ymmärrettävää, että apuväline, jonka käytöstä ei ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa, jää usein taka-alalle. Kommunikaatiopassin tunnettavaksi tekemisellä voisi olla myös positiivinen vaikutus yhteiskunnan asenteisiin ja suhtautumiseen etenkin kehitysvammaisia aikuisia kohtaan. Mitä paremmin kehitysvammainen henkilö pystyy kommunikoimaan ympärillään olevien henkilöiden kanssa, sitä enemmän hän on osallinen yhteiskuntaan ja omaan ympäristöönsä.
Kommunikaatiopassista hyötyy moni
Kommunikaatiopassista voi hyötyä suuri joukko ihmisiä. Se helpottaa kommunikointia ja ymmärretyksi tulemista kehitysvammaisten lisäksi ihmisillä, joilla on esimerkiksi tilannekohtaista puhumattomuutta, autismin kirjon piirteitä, kuulon alenemaa, afasiaa tai mikä tahansa tilanne, häiriö tai sairaus, joka vaikuttaa henkilön puheeseen tai puheen ymmärtämiseen. (Hiljalleen, 2026) Kommunikaatiopassin toimintamalli on niin yksinkertainen, että sen käytön oppii nopeasti.
Kehitysvammaiselle henkilölle mahdollisuus esitellä ja ilmaista itseään apuvälineen avulla voi olla ensiarvoisen tärkeää ja lisätä itsenäisyyden ja itsenäisesti pärjäämisen tunteita. Tilanteissa, joissa henkilö on ennen voinut tarvita toisen ihmisen apua, esimerkiksi kampaajalla tai lääkärin vastaanotolla, kommunikaatiopassin avulla hän pystyykin toimimaan itsenäisesti, eikä hänen tarvitse turvautua toisen henkilön apuun. Samalla vältytään mahdollisilta väärinymmärryksiltä, kun henkilö pääsee itse kertomaan itsestään. Jotta kommunikaatiopassista saadaan mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä, se pitää tuoda näkyväksi.
Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhöni, jonka aiheena on kommunikaatiopassi kehitysvammaisen aikuisen arjessa. Opinnäytetyö on julkaistu Theseuksessa, ja sen pääsee lukemaan Turun ammattikorkeakoulun käyttöliittymällä.
Lähteet:
Hiljalleen. 2026. Hiljalleen kommunikaatiopassi. https://hiljalleen.com/fi/apps/ Viitattu 20.9.2026
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Haettu 18.3.2026 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1977/519.
Lindholm, C. & Leskelä, L. (2025) Tutkimusretkellä selkokieleen. 91-93. Gaudeamus.
Terveyskirjasto (2025) Kehitysvammaisuus. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00556 Viitattu 4.7.2026
Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry. (Ei pvm.) Kommunikaatiopassi. https://www.jaatistietopankki.fi/kommunikaatio/kommunikaatiopassi/ Viitattu 20.9.2026