• hoitotyö
• riski
• sairaalan ulkopuolinen synnytys
• turvallisuus

6.10.2026 

Synnytys on yksi elämän tärkeimmistä ja herkimmistä hetkistä, jossa äidin ja vastasyntyneen turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Tässä artikkelissa tarkastellaan sairaalan ulkopuoliseen synnytykseen liittyviä riskejä ja keinoja niiden vähentämiseksi. Artikkeli perustuu Turun ammattikoulun sairaanhoitajakoulutuksen opinnnäytetyöhön, joka toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja jonka aineiston (n=18) analysoitu induktiivisen sisälönanalyysin menetelmällä. 

Sairaalan ulkopuoliset synnytykset ja niiden turvallisuus ovat tärkeä ja ajankohtainen aihe yhteiskunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen myötä synnytyssairaaloiden määrä on merkittävästi vähentynyt, mikä aiheuttaa huolta potilaiden ja henkilökunnan keskuudessa. Suomen Terveysministeriön selvityksen (STM, 2024) mukaan synnytysten hoitaminen edellyttää varsin raskasta henkilöstöresurssia, jotta potilasturvallisuus voidaan taata ja ratkaisu tähän on, että jokaisella hyvinvointialueella on vain yksi synnytyssairaala. Uudistuksen tavoitteena on tiivistetty sairaala- ja päivystysverkko, jotta erikoissairaanhoidon erityisosaaminen sekä toiminnan laatu, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus pystytään turvamaan.  

Vaikka suurin osa synnytyksistä tapahtuu sairaalassa, esimerkiksi vuonna 2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastorapportin (48/2025) mukaan 99,1 %, voidaan havaita sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrän lisääntymistä. Sairaalan ulkopuolinen synnytys tapahtuu yleensä nopeasti ja ilman suuria ongelmia, mutta komplikaatioiden ilmetessä hoitomahdollisuudet ovat pienemmät kuin sairaalassa (Pystynen ym., 2023).

Keskeiset riskit synnyttäjille

Yleisin ja vakavin äitiin kohdistuva riski on synnytyksen jälkeinen poikkeavan runsas verenvuoto, joka on harvinainen, mutta voi olla henkeä uhkaava (McLelland ym., 2014; Nieminen 2016; Pystynen ym., 2023). Muita mahdollisia komplikaatioita, jotka voi vaikuttaa äidin terveyteen ovat: 

• Puutteellinen synnytyskivunhoito (McLelland ym., 2014; Ryttyläinen, 2005) 

• Synnytyskanavan vauriot (McLelland ym., 2014) 

• Toimenpiteet, esim. istukan käsin irrottaminen (Sheiner ym., 2004) 

• Kielteinen synnytyskokemus (Järvenpää, 2019; Ryttyläinen, 2005)

Keskeiset riskit vastasyntyneille

Sairaalan ulkopuolinen synnytys voi tuoda merkittäviä riskejä vauvalle. Lukuisat tutkimukset ovat todenneet, että yleisin komplikaatio vastasyntyneillä on hypotermia (Javaudin ym., 2019; McLelland ym., 2014; Ovaskainen ym., 2020; Strozik ym., 2022).  Ammattikirjallisuudessa on myös havaittu, että sairaalan ulkopuolinen synnytys lisää huomattavasti perinataalikuolleisuuden riskiä (Javaudin ym., 2019; Ovaskainen ym., 2020; Sheiner ym,. 2004; Örtqvist ym., 2021). Muita vauvan terveyttä uhkavia komplikaatioita ovat: 

•  Infektiot ja hengitysvaikeudet (Ovaskainen ym., 2015; Ovaskainen ym., 2020; Sheiner ym., 2004) 

• Alhainen verensokeri (Ovaskainen ym., 2020; Sheiner ym., 2004) 

• Korkeampi ennenaikaisuusaste ja alhaisemmat syntymäpainot (Ovaskainen ym., 2015; Viisainen ym., 2003)

Kätilö – tärkein tekijä turvallisessa synnytyksessä

Yksi tärkeimmistä tavoista vähentää riskiä sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä on kätilön läsnäolo sekä suunnitelluissa että suunnittelemattomissa synnytyksissä (Cornally ym. 2014; Hänninen ym. 2022; Suchowiak ym. 2020). Ammattitaidon ansioista kätilö pystyy reagoida nopeasti vaarallisissa tilanteissa ja ennen kaikkea ennakoida niitä. Kätilön rooli on eritäin tärkeä synnyttäjän ohjauksessa ja luomisessa turvallisuuden ja hallinnan tuntea tulevalle äidille. Turvallisuutta edistävänä tekijänä pidetään myös tiivis yhteistyö kätilön ja hätäkeskuksen sekä kenttäjohdon välillä, samalla korostaen kätilöiden päivystysvalmiuden kehittämistä (Hänninen ym., 2022). 

Ensihoitajat kaipaavat lisäkoulutusta ja tarkistuslistoja 

Ensihoitajat ovat useimmiten niitä, jotka hoitavat suunnittelemattomia synnytyksiä sairaalan ulkopuolella ja koska niitä tapahtuu suhteellisen harvoin, ensihoidon kokemus tällä alalla on vähäistä ja usein riittämätöntä. Tästä syystä ensihoitajien ammattilista osaamista synnytyksen hoitamisessa on tarpeen kehittää ja siihen tulee panosta entistä tehokammin jo tutkintoon johtavassa koulutuksessa (Hänninen ym. 2022). Säännöllinen täydennyskoulutus, mieluiten simulaatioiden muodossa, on myös tärkeässä roolissa ja sen tavoitteena on kehittää ensihoitajien kliinisiä taitoja mahdollisiin komplikaatioihin reagoinnissa ja äidin ja lapsen asianmukaisessa hoidossa (Pystynen ym., 2023; Strozik ym., 2022). Varmistaessa sairaalan ulkopuolisen synnytyksen turvallisuutta keskeisessä asemassa ovat selkeät hoito-ohjeet ja protokollien johdonmukainen noudattaminen (Hänninen ym., 2022; Järvenpää, 2019). Tästä syystä on tärkeää luoda tarkistuslistoja, joita ensihoitajat voivat käyttää tehdäkseen toimistaan järjestelmällisempiä stressaavassa tilanteessa (Hänninen ym., 2022; McLelland ym., 2014). 

Ambulanssissa tarvitaan luovuutta

Ambulanssissa työskentely vastasyntyneen kanssa vaatii kekseliäisyyttä. Rajoitettu tila ja haasteet lämpötilan ylläpitämisessä tekevät hoidosta vaativaa, mutta oikea hoito ennen ja kuljetuksen aikana vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta (Pirneskoski ym., 2016; Ovaskainen ym., 2020). Tarvittavien laitteiden puutteessa hoitajat voivat mukauttaa jo olemassa olevaa varustusta. Hyvä esimerkki tästä on HUSin lääkärihelikopterissa käytettävä “blue baby” -toimintamalli, joka tukee vastasyntyneen elvytystä kenttäolosuhteissa (Pystynen ym., 2023).

Tulosten hyödyntäminen hoitotyössä ja hoitotyön oppimisessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sairaalan ulkopuolisten synnytysten riskejä ja keinoja niiden vähentämiseksi. Kirjallisuuskatsauksen avulla saatiin kokonaiskuva aiheesta. Opinnäytetyön tulokset tukivat aiempaa tutkimustietoa ja tarjoavat konkreettisia keinoja siihen, miten sairaalan ulkopuolisten synnytysten turvallisuutta voidaan parantaa. Tulokset osoittavat kätilöiden erityinen rooli synnytyksen turvallisuuden varmistamisessa ja näyttävät, kuinka haastavaa sairaalan ulkopuolinen synnytys on ensihoitajille. Tämä on ajankohtainen ongelma, sillä synnytyssairaaloiden määrä vähenee ja matka sairaalaan pitenee, mikä tarkoittaa, että sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät. Tulokset korostavat ennen kaikkea henkilöstön koulutustarvetta, eri ammattiryhmien tiivistä yhteistyötä ja tarvetta kehittää toimivia hoitokäytäntöjä. Sairaalan ulkopuolinen synnytys vaatii epäilemättä osaamista, yhteistyötä ja myös rohkeutta toimia vaihtelevissa olosuhteissa, jotta tämä olisi mahdollista, hoitotyön on kehitettävä jatkuvasti.  

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön  

Pluzyczka-Duman, Aneta (2026): Synnytyksen turvallisuus sairaalan ulkopuolella https://www.theseus.fi/handle/11111/405138

Lähteet:

Paula Cornally BSc, R. M., Martina Murphy, R. G. N., RNP, R., & Ann Rath RGN,R.N.P(2014). Exploring women’s experiences of care in labour. Evidence Based Midwifery, 12(3), 89. Exploring women’s experiences of care in labour. – EBSCO 

Hänninen, J., Pylväs, P., Wallin, A., Eskola, J. (2022). Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset. Tarinoita ensihoitajien ja kätilöiden osaamisesta. Teoksessa Härkönen, S., Lätti, J., Rytivaara, A., Wallin, A. (toim.). (2022). Kasvatuksen muuttuvat työ- ja toimintaympäristöt. 10 eläytymistutkimusta.  Tampere: Tampere University Press. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202203182612

Javaudin, F., Hamel, V., Legrand, A., Goddet, S., Templier, F., Potiron, C., Pes, P., Bagou, G., Montassier, E. (2019).Unplanned out-of-hospital birth and risk factors of adverse perinatal outcome: findings from a prospective cohort. Scand J Trauma Resusc Emerg Med. 27(1):26. https://doi.org/10.1186/s13049-019-0600-z 

Järvenpää, H. (2019). Naisten kokemuksia sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä, narratiivinen tutkimus. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Pro-gradu tutkielma. 

McLelland, G. E., Morgans, A. E., McKenna, L. G. (2014). Involvement of emergency medical services at unplanned births before arrival at hospital: a structured review. Emergency Medicine Journal, 31(4), 345–350. 

Nieminen, K. (2016). Synnytysten keskittäminen lisää turvallisuutta. Lääkärilehti 71(25–32), 1875–1878.  

Ovaskainen, K., Ojala, R., Gissler, M., Luukkala, T., Tammela, O. (2015). Out-of-hospital deliveries have risen involving greater neonatal morbidity: Risk factors in out-of-hospital deliveries in one University Hospital region in Finland. Acta Pediatric 104 (12) 1248–1252. https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.1111/apa.13117Digital Object Identifier (DOI) 

Ovaskainen, K., Ojala, R., Tihtonen, K., Gissler, M., Luukkaala, T., Tammela, O. (2020). Unplanned out-of-hospital deliveries in Finland: A national register study on incidence, characteristics and maternal and infant outcomes. Acta Obstet Gynecol Scand. 2020 Dec;99(12):1691-1699.  https://doi.org/10.1111/aogs.13947 

Pirneskoski J., Peräjoki K., Nuutila M., Kuisma M. (2016). Urgent EMS managed out-of-hospital delivery dispatches in Helsinki. Scand J Trauma Resusc Emerg Med. 24:94. https://doi.org/10.1186/s13049-016-0285-5 

Pystynen, M., Äyräs, O., Harve-Rytsälä, H., Peräjoki, K., Tommila, M., Pirneskoski, J. (2023). Suunnittelematon synnytys sairaalan ulkopuolella. Duodecim, Vuosikerta. Vol. 139, Nro 16. Sivut 1299–1306.  https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17806.pdf 

Ryttyläinen, K. (2005). Naisten arvioinnit hallinnasta raskauden seurannan ja synnytyksen hoidon aikana: naisspesifinen näkökulma. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. 

Sheiner, E., Hershkoviz, R., Shoham- Vardi, I., Erez, O., Hadar, A., Mazor, M. (2004). A retrospective study of unplanned out-of-hospital deliveries. Arch Gynecol Obstet 269, 85–88. 

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Kansallinen erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvitys: Työryhmän ehdotukset. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla: https://stm.fi/documents/1271139/1335367/Sairaala-+ja+p%C3%A4ivystysselvitys_Ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+ehdotukset.pdf 

Strozik, M., Smereka, J., Pomorski, M. (2022). Birth before arrival – is there anything to be afraid of? Ginekol Pol. 93(9):761–764. https://doi.org/10.5603/GP.a2022.0049 

Suchowiak, S., Klobus, M., Plagens-Rotman, K. (2020). Poród w warunkach domowych – opieka położnej podczas porodu i w połogu. Pielegniarstwo Polskie 1(75), 64–71. https://doi.org/10.20883/pielpol.2020.8 

THL. 2025. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2024. Tilastoraportti 48/2025. Suomen virallinen tilasto (SVT)  https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100299256 

Viisainen, K., Gissler, M., Hartikainen, A. (2003). Accidental out-of-hospital births in Finland, incidence and geographical distribution 1963–1995. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 78(5), 372–378. 

Örtqvist, A.K., Haas, J., Ahlberg, M., Norman, M. and Stephansson, O. (2021), Association between travel time to delivery unit and unplanned out-of-hospital birth, infant morbidity and mortality: A population-based cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand, 100: 1478–1489. https://doi.org/10.1111/aogs.14156 

Artikkelikuva: Pixabay.com