Täydennysrakentaminen tasapainoilee kasvun ja viihtyisyyden välillä
Kaupunkien väestönkasvu ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat lisänneet täydennysrakentamisen merkitystä. Täydennysrakentamisen avulla voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja tiivistää yhdyskuntarakennetta. Tiiviimmällä rakentamisella tavoitellaan joukkoliikennereittien, kuten metro- ja raitiotieyhteyksien varteen joukkoliikenneinvestoinneille käyttäjiä sekä parantamaan niiden kannattavuutta ja vähentämään yksityisautoilun tarvetta. Täydennysrakentamiseen perehdyttiin Turun ammattikorkeakoulun Master Schooliin tehdyssä opinnäytetyössä (Malkki, 2026).
Täydennysrakentamisen hyödyt
Maailmanlaajuinen ilmiö – kaupungistuminen, jatkuu ja asuntoja tarvitaan yhä enemmän. Täydennysrakentaminen mahdollistaa uusia rakennuspaikkoja olemassa olevien palveluiden äärellä. Täydennysrakentamisella voidaan kääntää asukasmäärät kasvuun alueilla, jossa asukasmäärät ovat vähentyneet, ja turvata alueen palveluiden säilyminen. Täydennysrakentaminen on edullinen ja kestävä tapa mahdollistaa uusia rakennuspaikkoja ilman merkittäviä investointeja infrastruktuuriin tai uusien asuinalueiden avaamista, mikä vähentää luonnonalueiden käyttöönoton tarvetta. Täydennysrakentaminen tukee kestävää kehitystä.
Täydennysrakentaminen onnistuu olemassa olevaan infrastruktuuriin yleensä ilman merkittäviä investointeja ja muutoksia. Asumisväljyyden kasvu ja vettä säästävien vesikalusteiden yleistyminen ovat pienentäneet verkostojen kuormitusta alkuperäisestä mitoituksesta. Vesi- ja viemäriverkostot yleensä mahdollistavat uusia liittymiä ilman, että putkiston kapasiteettia on tarpeen kasvattaa. Uudet rakennukset ovat energiataloudellisia sekä lämmön että sähkön käytön osalta, joten niiden liittäminen olemassa oleviin verkostoihin on yleensä mahdollista. Maalämmön hyödyntäminen kerrostaloissa vapauttaa kapasiteettia kaukolämpöverkostoista.
Katuverkosto kestää usein täydennysrakentamisen aiheuttaman liikenteen kasvun ilman merkittäviä muutoksia. Ongelmia voi esiintyä pysäköintipaikkojen riittävyydessä. Olemassa olevat pysäköintialueet ovat suosittuja täydennysrakentamisen paikkoja, ja tämä tarkoittaa yleensä siirtymistä rakenteelliseen pysäköintiin. Täydennysrakentamiskaavoissa pysäköintipaikkojen vaade on yleisesti alkuperäisiä matalampi. Uusissa kaavoissa osoitetaan harvoin yhtä autopaikkaa asuntoa kohden, mikä oli yleistä esimerkiksi 1970-luvun kaavoissa.
Lähiöt, joihin täydennysrakentaminen Suomessa usein keskittyy, on rakennettu nopeasti ja vastaamaan sen ajan asuntotarpeita. Asuntojakauma ei palvele enää nykyisiä perhekokoja ja asumisen tapoja niin hyvin. Täydennysrakentamisella on mahdollisuus monipuolistaa niin asuntotyyppien tarjontaa kuin asumisen omistusmuotoja alueella.
1970-luvun suuret lähiöt ovat peruskorjausiässä. Monessa yhtiössä on vähintään tarpeen tehdä linjasaneeraus talotekniikan uusimiseksi. Vanhat lähiöiden kerrostalotontit ovat usein väljiä laajoine pysäköintialueineen ja nurmikenttineen. Kaavoittamalla lisärakentamista omalle tontilleen taloyhtiöllä voi olla mahdollisuus saada merkittävästi tuloja saneerausten rahoittamiseen. Kaupunkien perimillä maankäyttömaksuilla on merkittävä rooli siinä, kuinka paljon täydennysrakentamista syntyy olemassa oleville asunto-osakeyhtiöiden tonteille.
Täydennysrakentamisen haasteet
Täydennysrakentaminen vanhoihin vakiintuneisiin lähiöihin on herkkä ja keskustelua herättävä aihe. Täydennysrakentaminen koetaan herkästi uhkana. Täydennysrakentamisen suunnittelu ja kaavoitus vaatii paljon vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa, jotta tietoisuus hankkeista leviää ja asukkaat voivat osallistua keskusteluun. Hankkeiden perusteluja ja tavoitteita, niin pienemmässä kuin suuremmassa mittakaavassa, tulee avata alueen asukkaille. Asukkaat kokevat täydennysrakentamisen ympärillään talo kerrallaan ja elävät muuttuneessa ympäristössä jatkossakin.
Omaan elinympäristöön kohdistuvat muutokset koetaan usein merkittävinä. Erityisen herkkiä ovat luontoon, metsiin ja puistoihin kohdistuvat muutokset, mikäli niihin aiotaan rakentaa lisää taloja tai vihreys uhkaa vähentyä.
Täydennysrakentaminen olemassa oleville piha-alueille vie usein alueen pihapysäköintipaikkoja. Pihapysäköintipaikkojen väheneminen tarkoittaa usein erillisten parkkitalon rakentamista, ja sitä myöten lisäkustannuksia. Rakenteellisen pysäköinnin toteuttaminen maksaa, ja ylläpitokustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin pihapysäköintialueilla. Toisaalta kulut kohdistuvat myös paremmin heille keille ne kuuluvat, eli autoilijoille. Usein esiintyy kritiikkiä pihapysäköintien hukkaamasta rakennuspaikasta, ja että tälle tulisi laskea hinta. Näin erityisesti pääkaupunkiseudun kasvukunnissa.
Täydennysrakentamisen keskeinen haaste on se, että sen hyödyt ja haitat jakautuvat eri tavoin. Kaupunki hyötyy tehokkaammasta maankäytöstä, paremmasta palveluiden säilymisestä ja kestävän liikkumisen edellytysten vahvistumisesta. Yksittäinen asukas voi kuitenkin kokea menettävänsä tuttua lähimaisemaa, viheralueita tai väljyyden tunnetta. Tämän vuoksi hankkeiden hyväksyttävyys riippuu pitkälti siitä, kuinka onnistuneesti eri näkökulmat sovitetaan yhteen. Täydennysrakentaminen koostuu usein useista pienistä kaavamuutosalueista saman lähiön alueella. Kritiikkiä esiintyy kokonaissuunnittelun puutteesta ja siitä, että pienissä osissa kaavoitettaessa kukaan ei hallitse kokonaisuutta. Riski on todellinen. Pienet yksittäiset kaavamuutosalueet käynnistyvät yleensä yhden tai korkeintaan muutaman toimijan aloitteesta ja heidän intresseistään. Kaavoitus on aina kompromissi ja koko alueen näkemykset ja intressit tulee huomioida, vaikka kaavoitettaisiinkin pientä aluetta kerrallaan. Vuorovaikutusta ei voi eikä saa vähentää kaavoitettavan alueen vähäisyyden perusteella.
Vuorovaikutuksen merkitys
Avoin ja riittävän varhaisessa vaiheessa toteutettu vuorovaikutus voi vähentää ristiriitoja ja parantaa suunnittelun laatua. Asukkaiden paikallistuntemus tulee hyödyntää täydennysrakentamista suunniteltaessa. Useat asukkaat ovat asuneet jopa vuosikymmeniä samalla alueella, ja heillä on kokemusta alueesta erittäin kattavasti. Varhaisella vuorovaikutuksella voidaan tunnistaa alueen keskeiset huolenaiheet jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tämä voi vähentää vastakkainasettelua ja parantaa luottamusta suunnittelijoiden, kaupungin ja asukkaiden välillä. Alueen erityisryhmät ja muut aktiivisesti toimivat yhteisöt tulee tunnistaa ja osallistaa suunnitteluun. Alueilla toimii usein kouluja, päiväkoteja, urheiluseuroja jne. Nämä on hyvä huomioida kuulemisissa, vaikka kaikki eivät vakituisesti asuisikaan alueella.
Johtopäätökset
Täydennysrakentaminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kaupunkien kehittämiseen, mutta sen onnistuminen edellyttää tasapainoilua kaupunkikehityksen tavoitteiden ja paikallisten asukkaiden tarpeiden välillä. Täydennysrakentaminen korostaa kaavoittajan ja alueen asukkaiden välisen vuorovaikutuksen merkitystä, mutta mahdollistaa alueen kehittämisen ja monipuolistumisen onnistuessaan.
Täydennysrakentaminen tarjoaa mahdollisuuden tuoda elinvoimaa asukkaita menettäneelle alueelle, monipuolistaa alueen kaupunkikuvaa ja rakennuskantaa. Täydennysrakentamisella voidaan muuttaa alueen toimintoja esimerkiksi purkamalla tarpeettomaksi jääneitä toimisto- ja tuotantotiloja pois ja rakentaa tilalle asumista. Täydennysrakentaminen on tärkeä keino vastata kaupungistumisen, kestävän kehityksen ja asumisen tarpeisiin. Sen onnistuminen ei kuitenkaan riipu ainoastaan rakentamisesta tai kaavoituksesta, vaan myös siitä, kuinka hyvin alueen asukkaat otetaan mukaan suunnitteluun. Parhaimmillaan täydennysrakentaminen tukee sekä kaupungin kehittämistä että asukkaiden viihtyisää arkiympäristöä.
Malkki, Mika (2026) Täydennysrakentaminen 1970-luvun lähiössä. Opinnäytetyö. Master School. Turun ammattikorkeakoulu.