Ajovoima-akkujen uudelleenkäytön osana autoalan kiertotaloutta

17.11.2026

Tieliikenteen sähköistyessä ajovoima-akkujen määrä kasvaa nopeasti. Ajovoima-akkujen määrän kasvaessa herää kysymys siitä, mitä akuille tapahtuu niiden ensimmäisen käyttövaiheen päättyessä. Autoalan ja kiertotalouden näkökulmasta keskeinen kehityskohde on ajovoima-akkujen käyttöiän pidentäminen uudelleenkäytön, korjaamisen, uudelleenvalmistuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen avulla.

Erityisen kiinnostava kysymys liittyy kolariautoista poistettuihin ajovoima-akkujen. Voidaanko toimintakuntoinen tai korjattavissa oleva akku ottaa talteen ja hyödyntää uudelleen sen sijaan, että se päätyisi suoraan jätteeksi tai materiaalikierrätykseen?

Ajovoima-akkujen kiertotalouden kannalta keskeinen säädös on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/1542 akuista ja paristoista sekä jäteakuista ja -paristoista eli EU:n akkuasetus. Akkuasetuksessa erotetaan toisistaan erilaisia akun käyttöikää pidentäviä vaihtoehtoja:

  • Uudelleenkäytössä akkua käytetään edelleen sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa esimerkiksi varaosana toisessa ajoneuvossa.
  • Uudelleenvalmistuksessa akkua käsitellään siten, että sen suorituskyky palautetaan määritetylle tasolle ja sitä voidaan käyttää uudelleen.
  • Käyttötarkoituksen muuttamisessa akkua tai sen osia hyödynnetään muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa esimerkiksi energiavarastona.

Tutkimus Ajovoima-akkujen uudelleenkäytöstä

Ajovoima-akkujen uudelleenkäytön mahdollisuuksia tarkasteltiin opinnäytetyössä teknisten, hallinnollisten ja taloudellisten näkökulmien sekä liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Tutkimuksen taustalla oli autoalalla ajankohtainen kysymys siitä, miten sähköautoista poistettujen käyttökelpoisten akkujen elinkaarta voidaan pidentää ja samalla ehkäistä akkujätteen syntymistä.

Opinnäytetyö toteutettiin osana Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän Litium-ioni akkujen korjattavuuden, diagnostiikan ja uudelleenkäytön edistäminen (AkkuSus) – hanketta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ajovoima-akkujen uudelleenkäyttö on tärkeä kehityskohde sekä autoalan että kiertotalouden näkökulmasta. EU:n akkuasetus luo uusia edellytyksiä akkujen elinkaaren pidentämiselle. Samalla tutkimuksessa tunnistettiin sääntelyn soveltamiseen liittyviä epäselvyyksiä esimerkiksi tuottajavastuun, akkujen kunnon arvioinnin sekä uudelleenkäytön käytännön menettelyjen osalta.

Myös ajovoima-akkujen tekninen rakenne asettaa uudelleenkäytölle haasteita. Akut on usein suunniteltu tiettyä ajoneuvoa ja käyttötarkoitusta varten, eikä niiden purkamista, korjaamista tai komponenttien vaihtamista ole välttämättä huomioitu rakenteessa. Esimerkiksi liimatut ja vaikeasti avattavat akkukotelot voivat hankaloittaa akun korjaamista ja uudelleenkäyttöä.

EU:n akkuasetus uudelleenkäytön edistäjänä

EU:n akkuasetuksen tavoitteena on vahvistaa akkujen kiertotaloutta koko niiden elinkaaren aikana. Aikaisempaan sääntelyyn verrattuna huomio ei kohdistu ainoastaan käytöstä poistettujen akkujen kierrättämiseen, vaan aikaisempaa vahvemmin myös niiden käyttöiän pidentämiseen.

Uudelleenkäytön kannalta olennaisia ovat esimerkiksi akkujen turvallisuuden, suorituskyvyn, kestävyyden ja kunnon arviointiin liittyvät vaatimukset sekä akkua koskevien tietojen saatavuuden parantaminen. Tulevaisuudessa myös akkupassi lisää tietoa akun ominaisuuksista ja käyttöhistoriasta. Näillä toimilla voidaan parantaa edellytyksiä arvioida, voidaanko käytöstä poistettu ajovoima-akku hyödyntää turvallisesti uudelleen.

Sääntely ei kuitenkaan yksin ratkaise uudelleenkäytön käytännön haasteita. Tarvitaan myös toimivia menettelyjä akkujen kunnon arviointiin, diagnostiikkaan, turvalliseen käsittelyyn ja vastuiden määrittelyyn.

Akkuasetuksen tulkinta herättää keskustelua Suomessa

Tutkimuksen aikana Suomessa käytiin vilkasta keskustelua EU:n akkuasetuksen tulkinnasta. Erityistä huomiota herätti viranomaistulkinta, jonka katsottiin voivan johtaa siihen, että sähköautosta poistettu akku määriteltäisiin jätteeksi myös tilanteissa, joissa akku olisi edelleen käyttökelpoinen tai korjattavissa.

Tulkinta herätti autoalalla huolta, sillä liian tiukka jätetulkinta voisi käytännössä vaikeuttaa akkujen hyödyntämistä esimerkiksi varaosina. Tällöin toimintakuntoisiakin akkuja voisi ohjautua materiaalikierrätykseen sen sijaan, että niiden käyttöikää jatkettaisiin, mikä olisi ristiriidassa kiertotalouden tavoitteiden kanssa.

Asia oli tutkimuksen kannalta erityisen kiinnostava, koska sääntelyn tulkinta muuttui ja tarkentui opinnäytetyöprosessin aikana. Keskustelu osoitti samalla, kuinka suuri merkitys sääntelyn yhdenmukaisella ja selkeällä tulkinnalla on uuden kiertotalousliiketoiminnan syntymiselle.

EU-komissio tarkensi käytöstä poistetun akun asemaa

Opinnäytetyön valmistumisen jälkeen keskusteluun saatiin merkittävä tarkennus. Yle uutisoi 30.10.2026, että EU-komission mukaan ajoneuvoon asennettu akku ei muutu automaattisesti jätteeksi pelkästään sen vuoksi, että ajoneuvo poistetaan käytöstä. Akku voidaan irrottaa korjaamista, uudelleenkäyttöä tai uudelleenvalmistusta varten ennen kuin ajoneuvo toimitetaan romuajoneuvon käsittelyyn. [yle.fi]

Komission kanta on merkittävä ajovoima-akkujen kiertotalouden näkökulmasta. Se mahdollistaa käyttökelpoisten akkujen elinkaaren jatkamisen tilanteissa, joissa akku täyttää uudelleenkäytölle asetetut vaatimukset.

Samalla asiaan liittyy edelleen käytännön kysymyksiä. Ylen artikkelissa nostetaan esille esimerkiksi se, että jos akku on tarkoitus käyttää uudelleen, se pitäisi komission tulkinnan mukaan irrottaa ennen ajoneuvon toimittamista romuajoneuvon käsittelyyn. Tämä voi vaikuttaa toimintamalleihin ja eri toimijoiden rooleihin ajoneuvon elinkaaren loppuvaiheessa. [yle.fi]

EU-komissio: sähköautojen akkuja pitää saada korjata [yle.fi]