Materiaalihallinnan tehostaminen WMS-järjestelmän avulla
Ohjaus- ja seurantajärjestelmien kehitys näkyy tänä päivänä voimakkaasti eri teollisuuden aloilla. Kehitystrendin taustalla ovat tietojärjestelmien ja tiedonkäsittelykapasiteetin kehitys, käyttäjien järjestelmätietoisuuden kasvu sekä tiedon jakamiseen, prosessiorganisaatioihin ja alustatalouteen liittyvä asenne- ja kulttuurimuutos odotuksineen.
Opinnäytetyön toimeksiantajayrityksessä Sandvik Mining and Construction Oy:ssä on tarkoitus ottaa käyttöön varastonhallintajärjestelmä (WMS). Järjestelmän avulla pyritään sujuvoittamaan materiaalivirtaa ja tehostamaan materiaalin ohjausprosesseja. Opinnäytetyön tavoite oli kuvata ja kehittää materiaalihallintaa varastonhallintajärjestelmän käyttöönoton tueksi.
Toimeksiantajayrityksessä pyritään joustavaan tuotantoon ja imuohjaukseen. Imuohjaus soveltuu organisaatioon, jossa valmistusvolyymit ovat isoja ja materiaalivirta on voimakas. Joustava tuotanto lisää kustannustehokkuutta ja sopeutuu helposti muutoksiin. Toisaalta perinteinen valmistustoiminta pitää joustavaa tuotantoa puuteherkkänä pienten varastojen johdosta. On esitetty, että useampaa menetelmää yhdistämällä voidaan päästä hyvään lopputulokseen.
Työ toteutettiin kehittämistyönä järjestäen ja osallistuen materiaalin hallintaa ja ohjausta koskeviin palaveritapaamisiin. Tutkimusaineistoa kerättiin myös henkilökohtaisten haastattelutapaamisten ja osallistuvan havainnoinnin kautta sekä yrityksen tietojärjestelmistä löytyvästä datasta. Työskentelyn tuloksena laadittiin suunnitelma, jossa on visualisoituna hylly-yksiköt ja materiaalin sijoittelu hyllyyn. Lisäksi kuvattiin prosessikuvaukset erilliskeräilystä sekä keräilylistan mukaan keräilystä. Myös toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien rajapintaa hahmotettiin prosessikaavion avulla.
Uuden hyllyratkaisun soveltuvuutta ja toteutuskelpoisuutta analysoitiin yhdessä yrityksen päälliköiden ja työnjohtajien kanssa. Sisälogistiikan järjestelijöille ja trukkikuskeille pyritään järjestämään koulutustilaisuus materiaalin ohjauksesta. Koulutuksen avulla pyritään varmistamaan se, että materiaalin ohjausta ja keräilyä sujuvoittamaan suunnitellut toimenpiteet juurtuisivat myös käytäntöön ja asiat tehtäisiin alusta asti oikein. Lisäksi sisälogistiikalla tulisi olla päivitetyt ja ymmärrettävät työohjeet käytössä.
Päästäkseen joustavassa tuotannossa tavoiteltuun imuohjaukseen materiaalin ohjaamisessa tulee huomioida logistiikan, eli käytännössä trukkikuskien ja järjestelijöiden tarvitsema vasteaika laskien siitä, kun paikka linjalla vapautuu siihen, kun tarvittava materiaali saapuu linjalle käytettäväksi koneen asennuksessa. Keräilyä tulee siis aikatauluttaa eli määritellä ajankohdat, jolloin on tiedossa mitä materiaalia linjalle tuodaan ja mihin mennessä. Seuraavan päivän materiaalisuunnitelma tulisi olla tehtynä jo edellisenä päivänä. Toisaalta tulee myös suunnitella ja määritellä miten materiaali liikkuu ulkopuolisesta varastosta oikea-aikaisesti tuotantolinjalle, jolloin välissä on useampi toimija sisälogistiikan toimijoiden lisäksi.
Valmistuslinjan hyllypaikat ja lattia- sekä ulkoalueet tulee merkitä ja tunnistaa WMS:n ja käyttäjien tunnistamilla yhtenäisillä merkinnöillä. Nimikkeiden saldojen, sijainnin sekä käsittely-yksikön pakkaus- ja määrätietojen tulee olla helposti ja ajantasaisesti saatavilla ja päivitettävissä WMS:ssä.
ERP- ja WMS-järjestelmien välistä kommunikaatiota tukee sovellusten välisen hierarkian toiminallinen ja fyysinen malli sekä samanlainen terminologia. Koska toimeksiantajayrityksen käyttämä Lean System ERP-järjestelmänä ja tuleva Fidaware WMS varastonhallintajärjestelmä ovat samalta toimittajalta, tämä tuo selkeää synergiaetua yritykselle ja järjestelmien käyttäjille.
Toimeksiantaja totesi kehittämistyön päättyessä, että työ vastasi toimeksiantoa ja työn tilausta. Tutkimustyön ja kehittämistyön konkreettisena tuloksena syntyi hyllysuunnitelma, jonka perusteella uudet hyllyt pystytettiin ja merkittiin uudelle tuotantolinjalle.
Työskentely materiaalihallinnan kehittämiseksi jatkuu toimeksiantajayrityksessä muiden resurssien osalta. Tavoitteena on kartoittaa mahdollisuudet materiaalin sijoittamiseksi lähelle asennuspaikkaa niin uusissa kuin vanhoissa tuotantotiloissa kaikkien resurssien osalta, joten tehtävää on paljon. Varastonhallintajärjestelmän käyttöönottoprojekti käynnistyy maaliskuun alkupuolella joka on erityisesti omaa mielenkiintoani vastaava työtehtävä. On hienoa, että opinnäytetyössä kerrytetty osaaminen nähdään yrityksessä hyödyllisenä ja saan jatkaa oppimista ja kehittymistä tutussa ympäristössä.
Lähde:
Hakanen, E. 2023. Materiaalihallinnan kehittäminen. Case Sandvik Mining and Construction Oy. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.