Omaehtoinen varautuminen ikääntymiseen
Suomen väestö ikääntyy ja kansalaisten olisi hyvä myös itse varautua omaan ikääntymiseen, jotta palvelujärjestelmämme kestää. Ihanteellista olisi, jos ikääntymiseen varautuminen yleistyisi ja tulisi osaksi normaalia elämänkulun suunnittelua. Omaehtoinen varautuminen ikääntymiseen tulisi ottaa puheeksi hyvissä ajoin sosiaali- ja terveyspalveluissa asioidessa sekä eläkkeelle jäädessä.
Ikääntymiseen varautuminen on otettu huomioon monissa valtakunnallisissa linjauksissa. Ikääntyneiden omat teot ja valinnat oman terveyden ja hyvinvoinnin suhteen ovat tärkeässä asemassa ikääntyneiden määrän lisääntyessä (Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 2020, 23).
Iäkkäitä tulee kannustaa omaehtoiseen toimintaan oman terveyden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Kunnissa tulee lisätä ennaltaehkäiseviä palveluita ja etsiä näitä palveluita tarvitsevia ikäihmisiä sekä panostaa liikunta- ja ravitsemusneuvontaan. Ikääntyneille tulee tarjota hyvissä ajoin tietoa digitaalisista palveluista, hyvinvointiteknologiasta ja erilaisista apuvälineistä. Asumiseen liittyvää neuvontaa ja korjausneuvontaa tulee lisätä. Asumisolojen arviointi tulee ottaa osaksi toimintakyvyn ja palveluntarpeen arviointia. (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020, 24, 35, 40–41.)
Oman ikääntymisen pohtiminen olisi hyvä aloittaa eläköitymisen kynnyksellä. Silloin usealla olisi mahdollisuus ja voimavaroja tehdä ratkaisuja asumisjärjestelyjen suhteen, investoida omaan terveyteen ja ylläpitää sosiaalista verkostoa ja näin parantaa edellytyksiä onnistuneeseen ja itsenäiseen ikääntymiseen. (Stenholm 2021). Eläkkeelle siirryttäessä pudotaan pois työterveyshuollon piiristä, joten senioreiden neuvola- ja neuvontapalveluille olisi tarvetta, jotta tunnistettaisiin ajoissa riskiryhmiin kuuluvat ikäihmiset (Stenholm, Leskinen & Viikari 2019). Ikääntymisen ennakointiin kuuluvat myös juridiset päätökset, kuten esimerkiksi hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekeminen (Mäki-Petäjä-Leinonen 2013, 72, 74).
Tarkistuslistan luominen ikääntymiseen varautumisesta
Kehittämisprojekti tehtiin Salon kaupungin vanhuspalveluihin. Tarkoituksena oli kuvata 65 vuotta täyttäneiden kotona asuvien salolaisten kokemuksia siitä, mitä asioita heidän mielestään kuuluu omaehtoiseen ikääntymiseen varautumiseen sekä miten he ovat itse varautuneet omaan ikääntymiseen.
”Näin voit varautua ikääntymiseen – tarkistuslista” luotiin kehittämisprojektin tutkimuksellisen osuuden aineiston teemoittelua mukaillen. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon saatiin 92 vastausta. Tarkistuslista on julkaistu Salon kaupungin internet-sivuilla.
Ikäihmisten kokemuksia ikääntymiseen varautumisesta
Ikääntymiseen voi varautua positiivisella asenteella elämällä normaalia elämää ja iloitsemalla pienistä asioista. Sosiaalinen verkosto koetaan tärkeäksi ikääntymiseen varautumisesta, ja onkin tärkeää luoda itselleen turvaverkko sekä osallistua kodin ulkopuolisiin harrastuksiin ja eri yhdistysten toimintaan. Asumisessa tulee ottaa huomioon esteetön asunto, kodin remontointi ikääntyvälle sopivaksi, hissitalo, asunnon sijainti palveluiden ja julkisen liikenteen lähellä. Taloudellisen tilanteen vakauttaminen ja asiakirjojen (kuten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto) ovat keskeistä ikääntymiseen varautumisessa.
Terveellisten elämäntapojen noudattaminen kuuluu myös ikääntymiseen varautumiseen. Tämä pitää sisällään esimerkiksi liikunnan, riittävän levon, terveellisen ruokavalion, mielekkään aivojumpan sekä henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisen. Lisäksi oman terveydentilan seuraaminen on tärkeää, esimerkiksi osallistumalla ilmaisiin seulontoihin sekä säännöllisillä lääkäri-, laboratorio- ja hammaslääkärikäynneillä. On hyvä myös opetella käyttämään nykyteknologiaa, kuten tietokonetta tai älypuhelinta. Lisäksi ikääntymiseen kannattaa varautua selvittämällä etukäteen, mitä kaikkea apua on saatavilla ja mistä apua voi hakea.
Nyt on aika toimia
Jokaisella meistä on oma roolinsa ikääntymiseen varautumisessa; ikääntyneenä, omaisena tai työntekijänä. Ennakointi on jokaisen oma asia ja vastuu, mutta on hyvä herätellä kansalaisia miettimään tulevaisuuttaan ikääntyneenä.
Aika ikääntymiseen varautumiseen ja sen pohdinnalle on nyt!
Lähteet:
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Viitattu 15.7.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 2020. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 16.7.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2013. Ikääntymisen ennakointi. Vanhuuteen varautumisen keinot. Helsinki: Talentum Media Oy.
Stenholm, S. 2021. Eläkkeelle siirtyminen mahdollisuutena. Viitattu 15.7.2022. https://www.ikainstituutti.fi/liikunta-ja-ulkoilu/elakkeelle-siirtyminen-mahdollisuutena/
Stenholm, S., Leskinen, T. & Viikari, L. 2019. Eläköityvien terveyden edistämiseen kannattaa panostaa. Duodecim 2019;135(11):1068-74. Viitattu 15.7.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo14949